Vielä yhtenä kappaleenaMiksi mulla on nyt senmonen kutina että @minttuni olisi synnärillä?
Vielä yhtenä kappaleenaMiksi mulla on nyt senmonen kutina että @minttuni olisi synnärillä?
Hei! Pakko on tälleen hypätä helmikuisista kommentoimaan, että pelko pois Naistenklinikkaa kohtaan! Juuri sieltä kotiutuneena en osaisi parempaa kokemusta toivoa. Meillä lapsivedet meni ennakkoon kuukausi ennen laskettua ja sen vuoksi tuli pidempi keikka tuolla eri osastoilla (päivystys, käynnistys, synnäri, lyhyesti leikkaussali ja vielä perhehuone). Ihan jokainen kohtaamani kätilö oli tosi ammattitaitoinen, ystävällinen ja kiire ei omiin silmiin mitenkään erityisesti välittynyt. Nostan hattua vaan henkilökunnalle, koska ihan varmasti he tosi kovassa kuormituksessa ovat! Kipulääkityksestä, toiveista yms.keskusteltiin ihan loppuun asti ja oli olo, että on tosi hyvissä käsissä. Ennakkoon päätökseen synnytyspaikasta vaikutti myös se, että käsittääkseni kyseiseen paikkaan ohjataan Hus-alueen ellei koko Suomen haastavimmat tapaukset. Pidin tärkeänä sitä, että jos jotain tosi yllättävää draamattista vauvalle tulee synnytyksessä, ollaan jo suoraan siellä missä löytyy vastasyntyneiden vaativa tehohoito eikä ole pelkona se, että lähdettäisiin siirtämään jonnekin toiseen paikkaan.Mullapas sitten muuttui arki kertaheitolla eilen.
Pomolle tuossa viikonloppunanlaitoin viestiä verenvuodosta yms. Että otan nyt rauhaksiin töissö en koske lumitöihin tai nostele raskaita mutta muuten kaikki hommat onnistuu (olen henkilökohtainen avustaja puoliksi halvaantuneelle henkilölle jolla toinen puoli toimii vähön miten toimii) ja kysyin voisikonolla asiakkaaseen yhteydessä. Noh, töihin mentyä aamu hommat hoidettua asiakas tokas ettei hän tee tuollasella avustajalla yhtään mitään et kiitti tää oli tässä ei tarvii tulla takas.
Että siihen loppu hommat sitten kun seinään. Pomo onneks on aivan ihana ja ymmärtäväinen Asiakas ei niinkään. Kunnkyseessä ei kuitenkaan ole lopullinen esto vaan nyt sen aikaa et saadaan tää vuoto loppumaan eikä jatkuis.
Ja lisäks sain neuvolaata tiedon että mulla vaihtukin kertaheitolla synnäri oman kunnan synnäristä naistenklinikalle
Oon kuullut niin paljon huonoa tosta paikasta etten tosiaan hyvillä mielillä ole sinne lähdössä synnyttämään. Lisäks matkaakin on päälle 50km et sitä ei ihan heti hurautetakkaan kun nää kaverit päättää maailmaan lähtee kun oma luotto synnäri olis ollut 10min päässä ja oikeen nopeesti jos olis tarve niin ei edes sitä.
Ja sit vielä iskeny jäätävä pahoinvointi eikä mitää pysty syömään kun kaikki oksettaa enemmän tai vähemmän Pinaattikeitto täl hetkel ainoo mikä menee ilman vastaväitteitä alas mut sitäkään viittis syödä kellon ympäri et kyllästyy siihenkin.
Tuun komppaamaan tätä vahvasti!Hei! Pakko on tälleen hypätä helmikuisista kommentoimaan, että pelko pois Naistenklinikkaa kohtaan! Juuri sieltä kotiutuneena en osaisi parempaa kokemusta toivoa. Meillä lapsivedet meni ennakkoon kuukausi ennen laskettua ja sen vuoksi tuli pidempi keikka tuolla eri osastoilla (päivystys, käynnistys, synnäri, lyhyesti leikkaussali ja vielä perhehuone). Ihan jokainen kohtaamani kätilö oli tosi ammattitaitoinen, ystävällinen ja kiire ei omiin silmiin mitenkään erityisesti välittynyt. Nostan hattua vaan henkilökunnalle, koska ihan varmasti he tosi kovassa kuormituksessa ovat! Kipulääkityksestä, toiveista yms.keskusteltiin ihan loppuun asti ja oli olo, että on tosi hyvissä käsissä. Ennakkoon päätökseen synnytyspaikasta vaikutti myös se, että käsittääkseni kyseiseen paikkaan ohjataan Hus-alueen ellei koko Suomen haastavimmat tapaukset. Pidin tärkeänä sitä, että jos jotain tosi yllättävää draamattista vauvalle tulee synnytyksessä, ollaan jo suoraan siellä missä löytyy vastasyntyneiden vaativa tehohoito eikä ole pelkona se, että lähdettäisiin siirtämään jonnekin toiseen paikkaan.
Tässä siis yksi tuore positiivinen kokemus
Kuulostaa aivan ihanalta kokemukselta! Kiitos paljon kun tulit kertomaan senHei! Pakko on tälleen hypätä helmikuisista kommentoimaan, että pelko pois Naistenklinikkaa kohtaan! Juuri sieltä kotiutuneena en osaisi parempaa kokemusta toivoa. Meillä lapsivedet meni ennakkoon kuukausi ennen laskettua ja sen vuoksi tuli pidempi keikka tuolla eri osastoilla (päivystys, käynnistys, synnäri, lyhyesti leikkaussali ja vielä perhehuone). Ihan jokainen kohtaamani kätilö oli tosi ammattitaitoinen, ystävällinen ja kiire ei omiin silmiin mitenkään erityisesti välittynyt. Nostan hattua vaan henkilökunnalle, koska ihan varmasti he tosi kovassa kuormituksessa ovat! Kipulääkityksestä, toiveista yms.keskusteltiin ihan loppuun asti ja oli olo, että on tosi hyvissä käsissä. Ennakkoon päätökseen synnytyspaikasta vaikutti myös se, että käsittääkseni kyseiseen paikkaan ohjataan Hus-alueen ellei koko Suomen haastavimmat tapaukset. Pidin tärkeänä sitä, että jos jotain tosi yllättävää draamattista vauvalle tulee synnytyksessä, ollaan jo suoraan siellä missä löytyy vastasyntyneiden vaativa tehohoito eikä ole pelkona se, että lähdettäisiin siirtämään jonnekin toiseen paikkaan.
Tässä siis yksi tuore positiivinen kokemus
Ihana kun on otettu tosissaan!Tuun komppaamaan tätä vahvasti!
Yks tuttu on äidinkieleltään ranskankielinen ja teki suunnitellun sektion Naistenklinikalla ja sanoi että sai ihan omalla äidinkiellään palvelua sekä kehui hoitohenkilökunnan maasta taivaisiin.
Myös omaa kokemusta löytyy! En siis ole vielä synnyttänyt (La 23.8.), mutta jouduin nyt alkuraskaudesta huonoon kuntoon kun oksentelu ei tahtonut loppua sitten millään. Soitin neuvolaan (Espooseen) ja pyysin päästä testeihin/tutkimuksiin, koska aloin epäillä kuivumista heikon vointini takia. Neuvolasta sanoivat että ei voi tehdä mitään, yritä kestää, jos tulee ylitsepääsemätön hätä niin soita Naistenklinikalle jos ne huolis sut, mutta tuskinpa.
Noh, soitin Naistenklinikalle ja välittömästi ne tarttui isolla huolella mun tilanteeseen ja ilmotti että ehdottomasti pitää tulla näytille päivystykseen. Menin sovitusti seuraavana aamuna, ja en ole varmaan ikinä saanut sairaalassa niin hyvää kohtelua! Kaikki kätilöt ja hoitajat auttoivat sekä olivat ylettömän empaattisia. Sain erinomaista hoitoa, pääsin tutkimuksiin ja lääkärille sekä sitten hoitona tippaan. Itkin mua hoitaneelle kätilölle että kiitos kun autatte, ja hän totesi vain että ehdottomasti, pyydä jos tarvitset jotain.
Joten kaiken tän jälkeen jopa toivon että pääsisin itse kans Naistenklinikalle synnyttämään!
Ooh hei jännittävää! Oispa hauska törmätä siellä. Toki joo te saatatte päätyä sinne aika paljon ennen meitäIhana kun on otettu tosissaan!
Meillä laskettuaika näillä näkymin 24.8 tiedä vaikka oltais samaan aikaan sielä jos sinne pääset synnyttelemään toki meillä kun kaks matkalaista niin tuskin päästään lähellekkään laskettua aikaa ja toki varmaahan ei ole että pysyvätkö molemat loppuun asti mukana (varsinkin kun ollut noita verenvuoto kohtauksia nyt tänään kolmas kerta taas kun loristen valu), että siltäkin osin voi vielä synnytyspaikka vaihtua takaisin omaan kuntaan. Mutta toivon että kaikki menee hyvin ja molemmat pysyy menossa mukana, vaikka alku järkytys uutisesta olikin aivan järkyttävä!!(oma lapsi kiintiö oli jo täys kahden aijemman osalta pitkän kunnes päätettiin avopuolison kanssa et yks yhteinen sais tulla, mutta se on viimeinen...ja sit niitä onkin tulossa kaks ) Ihme ja kumma mies sulatti asian hyvinkin nopeesti mutta itsellä meni hetken kauemmin enkä nyt ihan täysin ole vielä asiaa sulattanut ja ajattelinkin ihan varmuuden vuoksi varata neuvola psykkelle ajan ja lähteä purkamaan ja keskustelemaan omia tuntemuksia enkä vain sysää sivuun ja "selviä" niin kuin aina
Vuoto on ollut vaan se ns. Oire jostain. Alkoi reilu pariviikkoo sit ihan yllättäen ja olin ihan varma et kesken meni. Sit katteöin pariviikkoo ruskeeta tuhruu ja neukkua hätyyttelinnet eikö vois päästä kattoo onko kukaan elossa ja ainoo mitä sain oli lähete raakaushormoni testiin siin sit päätin et varaan yksityiselle ajan ni saa kertaheitol selvyyden eikä tarvii miettii onko vaiko ei. Joitain satunnaisia kipuja ollut mut hyvin lieviä. Alaselän jomotusta myös ollut oikeestaan koko raskauden ajan mut nyt tänään huomasin kyllä et alavatsalla sellanen jännä tunne en oikein tiedä miten sitä kuvailis mutta siitä hetki ja alkoi vuoto. Ei niin runsas kun viime pe jolloin verta tuli niin että side lorahti täyteen kun istahin sohvalle ja vessaan mennessä lorisi vaan pönttöön Ja sillon lähdinkin päivystykseen kun kolme sidettä peräkanaa oli täynnä alle 30min. Mutta kaverit voivat hyvin. Itse miettinyt et vois mahdollisesti olla kohdunsuulla oleva istukka joka veret päästää sitten vauhdilla kun hematoomaa ei löytynyt ei yksityisellä eikä päivystyksen ultrassa Mutta en jotenkin osaa ottaa enää niin vakavasti vuotoa ennenkun tuöee kipuja tai kunnon hyytymiä kun tässä nyt kohta 3viikkoa vuodettu ääripäästä toiseen.Ooh hei jännittävää! Oispa hauska törmätä siellä. Toki joo te saatatte päätyä sinne aika paljon ennen meitä
Äh voi ei niin kurja kuulla että tulee tommosta ylimääräistä huolta onko ollu vaan vuotoa vai kipuja tai muita oireita?
Heh elämä se jaksaa yllättää! Mä salaa alussa toivoin kaksosia (tää on meidän esikoinen), mutta ymmärrän tossa tapauksessa että asiaa ei todellakaan ole niin helppo sulattaa. Tosi hyvä että lähdet varaamaan aikaa! Ei omien ajatusten kanssa kannata jäädä yksin, parempi että saat apuja jo nyt, kun että jos sama olo jatkuis elokuulle ja vielä sen jälkeen Tsemppiä hirmuisesti!
Vuoto on ollut vaan se ns. Oire jostain. Alkoi reilu pariviikkoo sit ihan yllättäen ja olin ihan varma et kesken meni. Sit katteöin pariviikkoo ruskeeta tuhruu ja neukkua hätyyttelinnet eikö vois päästä kattoo onko kukaan elossa ja ainoo mitä sain oli lähete raakaushormoni testiin siin sit päätin et varaan yksityiselle ajan ni saa kertaheitol selvyyden eikä tarvii miettii onko vaiko ei. Joitain satunnaisia kipuja ollut mut hyvin lieviä. Alaselän jomotusta myös ollut oikeestaan koko raskauden ajan mut nyt tänään huomasin kyllä et alavatsalla sellanen jännä tunne en oikein tiedä miten sitä kuvailis mutta siitä hetki ja alkoi vuoto. Ei niin runsas kun viime pe jolloin verta tuli niin että side lorahti täyteen kun istahin sohvalle ja vessaan mennessä lorisi vaan pönttöön Ja sillon lähdinkin päivystykseen kun kolme sidettä peräkanaa oli täynnä alle 30min. Mutta kaverit voivat hyvin. Itse miettinyt et vois mahdollisesti olla kohdunsuulla oleva istukka joka veret päästää sitten vauhdilla kun hematoomaa ei löytynyt ei yksityisellä eikä päivystyksen ultrassa Mutta en jotenkin osaa ottaa enää niin vakavasti vuotoa ennenkun tuöee kipuja tai kunnon hyytymiä kun tässä nyt kohta 3viikkoa vuodettu ääripäästä toiseen.
No huhhuh! Aikamoista tosiaan onneks ei oo noita muita oireita (kovia kipuja tms.), mutta onhan toikin nyt kurjaa kun ei tiedä kunnon syytä edes. Ymmärrän hyvin että tohon turtuu…Vuoto on ollut vaan se ns. Oire jostain. Alkoi reilu pariviikkoo sit ihan yllättäen ja olin ihan varma et kesken meni. Sit katteöin pariviikkoo ruskeeta tuhruu ja neukkua hätyyttelinnet eikö vois päästä kattoo onko kukaan elossa ja ainoo mitä sain oli lähete raakaushormoni testiin siin sit päätin et varaan yksityiselle ajan ni saa kertaheitol selvyyden eikä tarvii miettii onko vaiko ei. Joitain satunnaisia kipuja ollut mut hyvin lieviä. Alaselän jomotusta myös ollut oikeestaan koko raskauden ajan mut nyt tänään huomasin kyllä et alavatsalla sellanen jännä tunne en oikein tiedä miten sitä kuvailis mutta siitä hetki ja alkoi vuoto. Ei niin runsas kun viime pe jolloin verta tuli niin että side lorahti täyteen kun istahin sohvalle ja vessaan mennessä lorisi vaan pönttöön Ja sillon lähdinkin päivystykseen kun kolme sidettä peräkanaa oli täynnä alle 30min. Mutta kaverit voivat hyvin. Itse miettinyt et vois mahdollisesti olla kohdunsuulla oleva istukka joka veret päästää sitten vauhdilla kun hematoomaa ei löytynyt ei yksityisellä eikä päivystyksen ultrassa Mutta en jotenkin osaa ottaa enää niin vakavasti vuotoa ennenkun tuöee kipuja tai kunnon hyytymiä kun tässä nyt kohta 3viikkoa vuodettu ääripäästä toiseen.
Hei sattumalta törmäsin viestiisi. Synnytin viime kesänä juuri tällä kovimmlla "seasonilla" naistenklinikalla kuten useampi tuttunikin, eikö yhdelläkään jonka kanssa olen keskustellut ole ollut kiireen tuntu synnytyksessä. Ei myöskään minulla. Kipulääkkeet sai nopeasti ja kätilö oli aina paikalla kun niin haluttiin . Osastolla hieman näkyi kiire. Välillä kiireettömiä asioita sai odotella, mutta ei kuitenkaan niin kiire että se olisi vaikuttanut mihinkään. Kävivät kysymässä kuitenkin aina heti onko millaista. Tsemppiä! On ihan hyvä paikka. Mäkään en etukäteen halunnut NKL mut jouduin sinne sulkujen takia ja oli positiivinen kokemus!Okei.
Niin paljon lukenut tuosta varsinkin viime kesältä et kiire on ihan mahoton, hoitajat ei oikeen kerkee potilaaseen perehtyy sen kummemmin et se on muksu pihalle ja äkkiä toiseen saliin. Yksikin pariskunta esikoisen kanssa saanut olla 3tunti yksikseen ennenkun hoitaja tullut takaisin. Toki meillä nyt tulee varmasti olemaan tarkemat seurannat kun kaks kaveria tulossa et ihan yksisteen ei jätetä missään kohdin ennenkun kaikilla kaikki hyvin. Mutta silti pelottaa ihan hitokseen Tässä muutenkin jo niin kauhee stressi kaikesta järjestelyistä,auton vaihdosta,yms. et nyt sit viel tää synnäri homma.
Ja joo, oon vähän tällanen stressaan kaiken mahdollisen etukäteen mm. Maalannut jo hirveet kauhukuvat vauvaajasta ja siitä kuinka oon varmasti kun kävelevä zombi ekan vuoden Kun pitäs vielä kaks isompaakin muksua saada samaan aikaan hoidettua(toinen näistä erittäin vaativa tapaus kaiken lisäks). Mutta eipä se auta murehtia etukäteen, aika näyttää sit kuinka lähtee skulaamaan ja uskon kyl et on noist isoveljistä varmasti paljon apuakin kun herää isoveljen vaistot
Mul oli esikoisen kohdalla niin hirveet kivut jo viikolta 20 asti et ihme et selvisin hengis loppuun asti viimenen kuukaus meni niinkin ihanaati et itkien sai vääntää itsensä sängystä vessaan ja sukkien pukeminen tai kenkien laitto oli niin hirveen työn takan. Huh ei oo kyl yhtään ikävä sitä tokan kohdalla pääs onneks vähän helpommalla jo vaikka siinäkin kyl loppuvaihees alko tuntuu kävely tuskaselle ja ruokakauppaan ei ollu asiaa kun pikkuostoksille muuten alko ihan supisteleekkin ja sit käveltiinkin metri kerrallaanOnnea Minttunille
Sitku jaksat/haluat niin tuu kertomaan miten synnytys meni. Musta on kiva lukea kokemuksia
Tääl kärvistellään, oon jo ihan kyllästyny tähän kipeänä oloon! Siis liitoskipujen takia. Tuli taas ihan löhipiiriin korona-altistuminenki ja saa taas jönnätä iskeekö meille vai ei... Mut tuntuu et sitä liikkuu niin paljon jokapaikasaa nyt et ihme jos vielä viikko selvitään ilman tartuntaa... Noh ei auta ko toivoa parasta.
Rv 38+2