Lapsiperheet ovat itsekkäitä!

[Greippi]

Lyhyestä virsi kaunis pitkään ketjuun. Minä olen sitä mieltä, että sana lapset ja itsekkyys eivät edes sovi samaan lauseeseen. Kun lapsia saa, joutuu automaattisesti luopumaan oikeudestaan olla itsekäs, kun toisen etu menee aina oman edelle. Ja niin se pitää ollakin.

 

[vieras]

minä en periaatteista halua laittaa lapsiani heinäkuussa päiväkotiin johon "joutuvat" kaikki keräilyerät joilla ei ole mahdollisuutta lomailla,meillä järjestetään asiat niin että lapset saavat olla aina ainakin heinäkuun lomalla,ellei jopa koko kesänkin.Nyt lapset ovat voineet olla jo lomalla 2kuukautta ja saavat olla vielä elokuun loppuun,hoitoon palaavat vasta syyskuun alussa.Emme ole opiskelijoita vaan työssä käyviä aikuisia ihmisiä,lapsia 3kpl.meistä on mukavaa kun lapset saavat kiertää lomilla mökeillä/maalla myös isovanhempiensa kanssa,kun meillä lomat niin olemme sitten yhdessä.Tiedän että kaikilla ei ole tällaiseen mahdollisuutta,siinä mielessä olemme onnellisessa tilanteessa.itse olen kyllä valmis myös työskentelemään pyhinä,niin kuin myös miehenikin(joka tekee paljon muutenkin n.12tunnin päiviä ja jopa viikonloppuja,urakoita).

Joo, tässä taas on sellainen itsekäs, meidän lapset -äiti, joka vie lapsensa koko kesäksi mummolaan, eikä välitä siitä voivatko lasten serkut siellä olla.

 

[v]

Voi jeesus mitä tekstiä lapsellisilta! Tosiaan tämä ketju todistaa kuinka itsekkäitä valittajia olette ja että jokunen vielä saa avustustakin vanhemmiltaan!Saameri kuka oikeesti kehtaa ottaa rahaa porukoiltaan!SIIS PEESAAN TÄYSIN AAAPEEETA!! JA KYLLÄ!minulla on lapsia!

Eli sinä olet itsekäs valittaja. Jos epäitsekäs on itsekkään vastakohta, niin mä en kyllä ymmärrä mikä tossa ap:n valituksessa oli epäitsekästä.

Meilläkin töissä oli kerran tollanen vinkuiita mikä periaatteen vuoksi aina itki sitä, että lapselliset ottivat lomansa koulujen loma-aikoina. Itse hän ei toki halunnut lomaansa silloin mutta vinkuti, vinkuti, vinkuti joka tapauksessa. Ei liene tarpeen kertoa, että hän on siirtynyt jonnekin muualle itkemään. Työpaikan vaihtoa suosittelisin ap:llekin. Ja kinutkoon sitten rahaa vanhemmiltaan ihan rauhassa, vanhemmat kun päättävät ihan itse mihin rahansa käyttävät. Ei kuulu ap:lle yhtään. Minä en saa rahaa vanhemmaltani mutta lapsilleni hän ostaa tavaroita ja vaatteita, jos niin haluaa. En niitä pyydä mutta kun hän ihan itse haluaa ostaa. Ja jos joku on aina naama nutturalla itkemässä sitä mitä muut on saanut ja hän ei, niin kuka sellaiselle haluaisikaan mitään antaa? Eihän se osaa mistään nauttia kun itkee kumminkin jotain muuta, mitä luulee jonkun muun saaneen!

 

[äly hoi]

minä en periaatteista halua laittaa lapsiani heinäkuussa päiväkotiin johon "joutuvat" kaikki keräilyerät joilla ei ole mahdollisuutta lomailla,meillä järjestetään asiat niin että lapset saavat olla aina ainakin heinäkuun lomalla,ellei jopa koko kesänkin.Nyt lapset ovat voineet olla jo lomalla 2kuukautta ja saavat olla vielä elokuun loppuun,hoitoon palaavat vasta syyskuun alussa.Emme ole opiskelijoita vaan työssä käyviä aikuisia ihmisiä,lapsia 3kpl.meistä on mukavaa kun lapset saavat kiertää lomilla mökeillä/maalla myös isovanhempiensa kanssa,kun meillä lomat niin olemme sitten yhdessä.Tiedän että kaikilla ei ole tällaiseen mahdollisuutta,siinä mielessä olemme onnellisessa tilanteessa.itse olen kyllä valmis myös työskentelemään pyhinä,niin kuin myös miehenikin(joka tekee paljon muutenkin n.12tunnin päiviä ja jopa viikonloppuja,urakoita).

Joo, tässä taas on sellainen itsekäs, meidän lapset -äiti, joka vie lapsensa koko kesäksi mummolaan, eikä välitä siitä voivatko lasten serkut siellä olla.

Mikäs se serkkujen äiti sitten on? Ja mitä ne serkut tähän liittyivät?

 

[Jessepesse]

Mun mielestä lapsiperheet on joskus vähän itsekkäitä. Ja sanon tämän, kun yksi sellainen lähti juuri viikonloppukylästä.

Oikeastaan olisi ollut ihan yks hailee olisinko ollut edes paikalla muuta kun laittamassa ruokaa, petaamassa sänkyä ja kattamassa pöytää. Iskä ja äiskä touhottaa lapsosensa kanssa ("Oi MITÄ Jesse löysi? MISSÄ Jesse istuu? Onko Jesse nyt sohvalla? Kuka on sohvalla, kuka? Voi kuka nyt tulee pois sohvalta! Kyllä meidän Jesse on niin taitava kiipeämään sohvalta!")

Sisään tultua pyyhällettiin tyynesit ohi keittiöön laittamaan lapsoselle syömistä. Sitten hervoton show lapsosen syömisistä ("Oisko nyt hyvä tässä syöttää vaikko tuossa? Eikö ois mitään korkeempaa tuolia? Tää lusikka ei oo nyt hyvä. Nytpä iskä hakee sen toisen ruokalapun, ei tämä ole hyvä.") Syönnin jälkeen tietysti pesulla käyntiä, vaatteet ja vaipat vaihtoon, sitten tietysti stimuloivia leikkihetkiä ja lauluja tunnin verran. Varovasti koitin kysellä josko voitaisiin ne kahvit juoda, kun olin jo pyödänkin siinä paria tuntia aiemmin kattanut. ("No jos tässä samalla nyt jotain voi vähän syödä, tuo tänne mukit tänne olkkariin kun Jesse haluaa nyt lukea kirjaa! OI mikä kirja! OI miten Jesse lukee!")

Sitten olikin jo aika ruveta kovalla tohinalla rakentelemaan matkasänkyä ("No ei nyt tässä huoneessa! Mikäs tuo huone on, katsotaas sinne. Eikös tehdä niin että te nukutte olkkarissa, ja siirretään tuo sohva sinne niin Jesse voi mammittaa täällä?") Sitten hirvittävä nukutushulabaloo, unilauluja ja iltasatuja ja unimaitoja ja lisää unilauluja ja sitä ja tätä ja tuota. Ipanan nukahdettua vanhemmille iski tyhjä katse silmiin, mitäs tässä nyt. Hetken aikaa kiusaantunutta keskustelua maustettuna tarkistureissuilla makkariin ja keskustelun katkaisevilla kuuntelutuokioilla ("HYS! Ynähtikö Jesse? Pitäiskö mennä katsomaan?"), ja eiköhän mennä nukkumaan kaikki, kello on jo yhdeksän.

Aamulla istuttiin kuiskaillen odottamassa että Jesse herää ("Älä nyt sitä kahvinkeitintä! Jesse NUKKUU!). Ja helvetillinen sirkus käyntiin heti kun ensimmäinen ynähdys kuului. ("UI kuka on herännyt? Onko Jesse herännyt? Voi toista kun toinen on juuri herännyt! Nyt lauletaankin aamulaulu!"). Aamupalashown, aamupesushown, leikkituokioshown ja lelujenpakkausshown jälkeen perhe häipyikin ovesta ulos.

Oikeasti, porukka ei koko reissun aikana puhunut mulle mitään muuta kun vastauksia suoriin kysymyksiin. ("Otatteko kahvia? Onko teillä pyyhkeet"). Kertaakaan ei varmasti ottaneet katsekontaktia, kun piti ihastella ihanaa ipanaa. Ne lyhyet hetket kun ei juonnettu ipanan tekemisiä tai sanomisia, kertoiltiin taukoamatta neuvolakuulumisia ja viime päivien kakan koostumusta.

Menen vaikka valalle, ettei kumpikaan pystyisi sanomaan viikonloppureissunsa jäljiltä mitä mulla oli päällä, mitä mulle kuuluu tai olinko oikeastaan edes koko aikaa paikalla. Kesken leikki- ja laulutuokion kävinkin terassilla itsekseni istuskelemassa puolisen tuntia, kun en jaksanut norsulaulua ja taputusleikkejä.

No mutta eihän se ole itsekästä käyttäytyä kylässä noin, eihän?

 

[Greippi]

Mun mielestä lapsiperheet on joskus vähän itsekkäitä. Ja sanon tämän, kun yksi sellainen lähti juuri viikonloppukylästä.

Oikeastaan olisi ollut ihan yks hailee olisinko ollut edes paikalla muuta kun laittamassa ruokaa, petaamassa sänkyä ja kattamassa pöytää. Iskä ja äiskä touhottaa lapsosensa kanssa ("Oi MITÄ Jesse löysi? MISSÄ Jesse istuu? Onko Jesse nyt sohvalla? Kuka on sohvalla, kuka? Voi kuka nyt tulee pois sohvalta! Kyllä meidän Jesse on niin taitava kiipeämään sohvalta!")

Sisään tultua pyyhällettiin tyynesit ohi keittiöön laittamaan lapsoselle syömistä. Sitten hervoton show lapsosen syömisistä ("Oisko nyt hyvä tässä syöttää vaikko tuossa? Eikö ois mitään korkeempaa tuolia? Tää lusikka ei oo nyt hyvä. Nytpä iskä hakee sen toisen ruokalapun, ei tämä ole hyvä.") Syönnin jälkeen tietysti pesulla käyntiä, vaatteet ja vaipat vaihtoon, sitten tietysti stimuloivia leikkihetkiä ja lauluja tunnin verran. Varovasti koitin kysellä josko voitaisiin ne kahvit juoda, kun olin jo pyödänkin siinä paria tuntia aiemmin kattanut. ("No jos tässä samalla nyt jotain voi vähän syödä, tuo tänne mukit tänne olkkariin kun Jesse haluaa nyt lukea kirjaa! OI mikä kirja! OI miten Jesse lukee!")

Sitten olikin jo aika ruveta kovalla tohinalla rakentelemaan matkasänkyä ("No ei nyt tässä huoneessa! Mikäs tuo huone on, katsotaas sinne. Eikös tehdä niin että te nukutte olkkarissa, ja siirretään tuo sohva sinne niin Jesse voi mammittaa täällä?") Sitten hirvittävä nukutushulabaloo, unilauluja ja iltasatuja ja unimaitoja ja lisää unilauluja ja sitä ja tätä ja tuota. Ipanan nukahdettua vanhemmille iski tyhjä katse silmiin, mitäs tässä nyt. Hetken aikaa kiusaantunutta keskustelua maustettuna tarkistureissuilla makkariin ja keskustelun katkaisevilla kuuntelutuokioilla ("HYS! Ynähtikö Jesse? Pitäiskö mennä katsomaan?"), ja eiköhän mennä nukkumaan kaikki, kello on jo yhdeksän.

Aamulla istuttiin kuiskaillen odottamassa että Jesse herää ("Älä nyt sitä kahvinkeitintä! Jesse NUKKUU!). Ja helvetillinen sirkus käyntiin heti kun ensimmäinen ynähdys kuului. ("UI kuka on herännyt? Onko Jesse herännyt? Voi toista kun toinen on juuri herännyt! Nyt lauletaankin aamulaulu!"). Aamupalashown, aamupesushown, leikkituokioshown ja lelujenpakkausshown jälkeen perhe häipyikin ovesta ulos.

Oikeasti, porukka ei koko reissun aikana puhunut mulle mitään muuta kun vastauksia suoriin kysymyksiin. ("Otatteko kahvia? Onko teillä pyyhkeet"). Kertaakaan ei varmasti ottaneet katsekontaktia, kun piti ihastella ihanaa ipanaa. Ne lyhyet hetket kun ei juonnettu ipanan tekemisiä tai sanomisia, kertoiltiin taukoamatta neuvolakuulumisia ja viime päivien kakan koostumusta.

Menen vaikka valalle, ettei kumpikaan pystyisi sanomaan viikonloppureissunsa jäljiltä mitä mulla oli päällä, mitä mulle kuuluu tai olinko oikeastaan edes koko aikaa paikalla. Kesken leikki- ja laulutuokion kävinkin terassilla itsekseni istuskelemassa puolisen tuntia, kun en jaksanut norsulaulua ja taputusleikkejä.

No mutta eihän se ole itsekästä käyttäytyä kylässä noin, eihän?

Katkeran kuuloista tilitystä...
Ikävän kuuloisia kavereita sinulla, mutta onneksi useimmat meistä eivät kuitenkaan ole tuollaisia, vaikka niitä lapsia onkin. Ei lasten saaminen tee ihmisestä automaattisesti muita huomioimattomia ja idioottimaisesti käyttäytyviä.

 

[tirppa]

minä en periaatteista halua laittaa lapsiani heinäkuussa päiväkotiin johon "joutuvat" kaikki keräilyerät joilla ei ole mahdollisuutta lomailla,meillä järjestetään asiat niin että lapset saavat olla aina ainakin heinäkuun lomalla,ellei jopa koko kesänkin.Nyt lapset ovat voineet olla jo lomalla 2kuukautta ja saavat olla vielä elokuun loppuun,hoitoon palaavat vasta syyskuun alussa.Emme ole opiskelijoita vaan työssä käyviä aikuisia ihmisiä,lapsia 3kpl.meistä on mukavaa kun lapset saavat kiertää lomilla mökeillä/maalla myös isovanhempiensa kanssa,kun meillä lomat niin olemme sitten yhdessä.Tiedän että kaikilla ei ole tällaiseen mahdollisuutta,siinä mielessä olemme onnellisessa tilanteessa.itse olen kyllä valmis myös työskentelemään pyhinä,niin kuin myös miehenikin(joka tekee paljon muutenkin n.12tunnin päiviä ja jopa viikonloppuja,urakoita).

Joo, tässä taas on sellainen itsekäs, meidän lapset -äiti, joka vie lapsensa koko kesäksi mummolaan, eikä välitä siitä voivatko lasten serkut siellä olla.

Ei mulle kyllä tullut sellaista kuvaa, etta tässä nyt itsekäs äiti taas ajaa-vain-ja-ainoastaan-omaa-etuaan. Enkä edes tiedä onko kirjoittajalla "vastausta" serkkuja....... Itse asiassa kuulosti kivalta, että lapset saivat kiertää isovanhempien kanssa sukulaisissa ja mökeillä. Tuskinpa isovanhemmat vain ottavat mukaan lapsia jos eivät itse niin halua.

 

[Bree]

toivottavasti ap saa spontaanit kolmoset, tulee kaikki lapsettoman elämän vääryydet korjattua kerralla :hug:

 

[vieras]

Mun mielestä lapsiperheet on joskus vähän itsekkäitä. Ja sanon tämän, kun yksi sellainen lähti juuri viikonloppukylästä.

Oikeastaan olisi ollut ihan yks hailee olisinko ollut edes paikalla muuta kun laittamassa ruokaa, petaamassa sänkyä ja kattamassa pöytää. Iskä ja äiskä touhottaa lapsosensa kanssa ("Oi MITÄ Jesse löysi? MISSÄ Jesse istuu? Onko Jesse nyt sohvalla? Kuka on sohvalla, kuka? Voi kuka nyt tulee pois sohvalta! Kyllä meidän Jesse on niin taitava kiipeämään sohvalta!")

Sisään tultua pyyhällettiin tyynesit ohi keittiöön laittamaan lapsoselle syömistä. Sitten hervoton show lapsosen syömisistä ("Oisko nyt hyvä tässä syöttää vaikko tuossa? Eikö ois mitään korkeempaa tuolia? Tää lusikka ei oo nyt hyvä. Nytpä iskä hakee sen toisen ruokalapun, ei tämä ole hyvä.") Syönnin jälkeen tietysti pesulla käyntiä, vaatteet ja vaipat vaihtoon, sitten tietysti stimuloivia leikkihetkiä ja lauluja tunnin verran. Varovasti koitin kysellä josko voitaisiin ne kahvit juoda, kun olin jo pyödänkin siinä paria tuntia aiemmin kattanut. ("No jos tässä samalla nyt jotain voi vähän syödä, tuo tänne mukit tänne olkkariin kun Jesse haluaa nyt lukea kirjaa! OI mikä kirja! OI miten Jesse lukee!")

Sitten olikin jo aika ruveta kovalla tohinalla rakentelemaan matkasänkyä ("No ei nyt tässä huoneessa! Mikäs tuo huone on, katsotaas sinne. Eikös tehdä niin että te nukutte olkkarissa, ja siirretään tuo sohva sinne niin Jesse voi mammittaa täällä?") Sitten hirvittävä nukutushulabaloo, unilauluja ja iltasatuja ja unimaitoja ja lisää unilauluja ja sitä ja tätä ja tuota. Ipanan nukahdettua vanhemmille iski tyhjä katse silmiin, mitäs tässä nyt. Hetken aikaa kiusaantunutta keskustelua maustettuna tarkistureissuilla makkariin ja keskustelun katkaisevilla kuuntelutuokioilla ("HYS! Ynähtikö Jesse? Pitäiskö mennä katsomaan?"), ja eiköhän mennä nukkumaan kaikki, kello on jo yhdeksän.

Aamulla istuttiin kuiskaillen odottamassa että Jesse herää ("Älä nyt sitä kahvinkeitintä! Jesse NUKKUU!). Ja helvetillinen sirkus käyntiin heti kun ensimmäinen ynähdys kuului. ("UI kuka on herännyt? Onko Jesse herännyt? Voi toista kun toinen on juuri herännyt! Nyt lauletaankin aamulaulu!"). Aamupalashown, aamupesushown, leikkituokioshown ja lelujenpakkausshown jälkeen perhe häipyikin ovesta ulos.

Oikeasti, porukka ei koko reissun aikana puhunut mulle mitään muuta kun vastauksia suoriin kysymyksiin. ("Otatteko kahvia? Onko teillä pyyhkeet"). Kertaakaan ei varmasti ottaneet katsekontaktia, kun piti ihastella ihanaa ipanaa. Ne lyhyet hetket kun ei juonnettu ipanan tekemisiä tai sanomisia, kertoiltiin taukoamatta neuvolakuulumisia ja viime päivien kakan koostumusta.

Menen vaikka valalle, ettei kumpikaan pystyisi sanomaan viikonloppureissunsa jäljiltä mitä mulla oli päällä, mitä mulle kuuluu tai olinko oikeastaan edes koko aikaa paikalla. Kesken leikki- ja laulutuokion kävinkin terassilla itsekseni istuskelemassa puolisen tuntia, kun en jaksanut norsulaulua ja taputusleikkejä.

No mutta eihän se ole itsekästä käyttäytyä kylässä noin, eihän?

Paitsi, että ihan kaikki vanhemmat eivät ole tällaisia. Mua ärsyttää tuo sama asia aivan tavattomasti, enkä pysty olla saman katon alla lasteni serkkujen kanssa, koska tuo syömisshow ja kaikenlainen älömöly omista lapsista on niin järkyttävää. Aivan kuten kuvasit, kaikki saman kaavan mukaan. Koko ajan älämöly heistä, meidän lapset katsovat älämölyä silmät pyöreinä.

TAvallista tuo on, jos lapsia on 1, mutta jotkut harvat jatkavat vielä useammankin kanssa.

 

[v]

toivottavasti ap saa spontaanit kolmoset, tulee kaikki lapsettoman elämän vääryydet korjattua kerralla :hug:

Kunhan sitten muistaa olla epäitsekäs, ja tehdä ihan vuorolistan mukaan juhlapyhät töitä ja jäädä spontaanisti ylitöihin, ihan sama viedäänkö superkolmoset sitten vaikka sossutätien huostaan. Kunhan toimii epäitsekkäästi !

 

[Jessepesse]

Katkeran kuuloista tilitystä...
Ikävän kuuloisia kavereita sinulla, mutta onneksi useimmat meistä eivät kuitenkaan ole tuollaisia, vaikka niitä lapsia onkin. Ei lasten saaminen tee ihmisestä automaattisesti muita huomioimattomia ja idioottimaisesti käyttäytyviä.

No katkeranpa hyvinkin juu. Nyt pitäisi sitten vielä tietää miten jatkossa vältellä noiden kylääntulotarjouksia.

Ei kaikki vanhemmat tietenkään tuollaisia ole, ja tokihan aina lapsen kanssa reissatessa on kaikenlaista touhua ja tehtävää, mutta minusta on itsekästä ajatella että se oma lapsi on maailman napa, jonka ympärillä KOKO maailma pyörii. Se on ihan ok jos vanhemmat haluavat pyöriä, mutta pitäköön sen karusellin ihan perheen sisäisenä, ei koko muu maailma halua tulla ottamaan kuvaa kun Jesse, OI, syö ensimmäistä kertaa juustosämpylää. Ja nyt melonia. OI.

Jos ei ole mitään aikomusta millään tavalla kommunikoida isäntäperheen kanssa, niin on aika itsekästä vaihtelunhalussaan käyttää toisten kotia omanaan oman näytelmän pyörittämiseen.

No, menen kantamaan huonekaluja takaisin paikalleen.

 

[Greippi]

Katkeran kuuloista tilitystä...
Ikävän kuuloisia kavereita sinulla, mutta onneksi useimmat meistä eivät kuitenkaan ole tuollaisia, vaikka niitä lapsia onkin. Ei lasten saaminen tee ihmisestä automaattisesti muita huomioimattomia ja idioottimaisesti käyttäytyviä.

No katkeranpa hyvinkin juu. Nyt pitäisi sitten vielä tietää miten jatkossa vältellä noiden kylääntulotarjouksia.

Ei kaikki vanhemmat tietenkään tuollaisia ole, ja tokihan aina lapsen kanssa reissatessa on kaikenlaista touhua ja tehtävää, mutta minusta on itsekästä ajatella että se oma lapsi on maailman napa, jonka ympärillä KOKO maailma pyörii. Se on ihan ok jos vanhemmat haluavat pyöriä, mutta pitäköön sen karusellin ihan perheen sisäisenä, ei koko muu maailma halua tulla ottamaan kuvaa kun Jesse, OI, syö ensimmäistä kertaa juustosämpylää. Ja nyt melonia. OI.

Jos ei ole mitään aikomusta millään tavalla kommunikoida isäntäperheen kanssa, niin on aika itsekästä vaihtelunhalussaan käyttää toisten kotia omanaan oman näytelmän pyörittämiseen.

No, menen kantamaan huonekaluja takaisin paikalleen.

Samaa mieltä. Jos vielä haluavat tulla kylään, kieltäydy kunniasta.

 

[v]

Katkeran kuuloista tilitystä...
Ikävän kuuloisia kavereita sinulla, mutta onneksi useimmat meistä eivät kuitenkaan ole tuollaisia, vaikka niitä lapsia onkin. Ei lasten saaminen tee ihmisestä automaattisesti muita huomioimattomia ja idioottimaisesti käyttäytyviä.

No katkeranpa hyvinkin juu. Nyt pitäisi sitten vielä tietää miten jatkossa vältellä noiden kylääntulotarjouksia.

Ei kaikki vanhemmat tietenkään tuollaisia ole, ja tokihan aina lapsen kanssa reissatessa on kaikenlaista touhua ja tehtävää, mutta minusta on itsekästä ajatella että se oma lapsi on maailman napa, jonka ympärillä KOKO maailma pyörii. Se on ihan ok jos vanhemmat haluavat pyöriä, mutta pitäköön sen karusellin ihan perheen sisäisenä, ei koko muu maailma halua tulla ottamaan kuvaa kun Jesse, OI, syö ensimmäistä kertaa juustosämpylää. Ja nyt melonia. OI.

Jos ei ole mitään aikomusta millään tavalla kommunikoida isäntäperheen kanssa, niin on aika itsekästä vaihtelunhalussaan käyttää toisten kotia omanaan oman näytelmän pyörittämiseen.

No, menen kantamaan huonekaluja takaisin paikalleen.

En minäkään haluaisi moisia enää kyläilemään. Ja usko pois, useimmat lapsellisetkin perheet välttelevät noita perheitä !

 

[vieras]

En ole törmännyt tähän ongelmaan työpaikallani. Suosittelen muillekin opettajan ammattia, ei tarvitse lomia pähkäillä eikä lastenhoitoa kesällä.

 

[poikia3]

Lapsiperheiden vanhemmat vaativat joulunpyhät vapaaksi vetoamalla lapsiin ja lasten joulun pilalle menoon. Ikään kuin lapsettomat eivät haluaisi viettää joulua.

Olen valinnut ammatin, jossa ei tarvitse kenenkään tehdä pyhinä töitä (ei uutena vuotena, vappuna, juhannuksena, jouluna), korkeintaan joulun välipäivinä, ja silloinkin ehkä 2 % työpaikkani ihmisistä on ollut töissä, useimmat omasta halustaan, kun on hiljaista ja huomattavasti normaalia vähemmän töitä.

Työasioissa muutenkin pienten lasten vanhemmat, erityisesti isät, luistavat ikävistä hommista lapsiinsa vetoamalla. Heille eivät käy lyhyellä tai pidemmälläkään varoitusajalla tulevat ekstratyöt vaan joku LAPSETON ja ehkä joku SINKKU joutuu ne tekemään. Kun ne jonkun on tehtävä.

Minulla on lapsia, se tarkoittaa sitä, että haluan viettää aikaani lasteni kanssa, ihan samalla lailla lasten isät tahtovat viettää aikaa lasten kanssa. Töiden jälkeen illalla sitä aikaa on n. 4 tuntia, jos olen kotona viideltä. Minä teen osuuteni ylitöistä kuitenkin - koska on pakko, mutta se vaatii aina sovittelua, kuka minäkin iltana hakee lapset.

Lomat pitää tietysti saada pitää silloin kuin lapsiperheen vanhempi haluaa eli heinäkuussa. Syyski käy vaikkapa tarhojen kiinniolo. On niitä aukiolevia tarhoja heinäkuussakin. Miksi lapseton ei saisi joskus pitää lomaansa silloin kuin haluaa, joskus jopa heinäkuussa?

Minä haluaisin pitää lomani heinäkuussa, koska lasteni päiväkoti on kiinni heinäkuun. Tämän voit ymmärtää itse kunnolla vasta kun sinulla on lapsia. Eli lapset, jotka kaipaavat turvallisia ja tuttuja ihmisiä, joutuvat vieraaseen päiväkotiin vieraiden hoitajien hoidettavaksi - ja kaiken kukkuraksi lapset tulevat vielä useista eri päiväkodista ympäri kuntaa, joten edes lapset eivät ole tuttuja, se horjuttaa turvallisuuden tunnetta, ja kuukauden takia on aika kova harjoittelu edessä.

Ilman lapsia, olisin jälleen mieluusti heinäkuun töissä, sillä silloin on hiljaista, lomaa voi pitää vaikka koulujen alun jälkeen ja päästä edullisesti etelän lomalle. Ennen lapsia pidin lomani omasta halustani usein toukokuussa tai elokuussa, juuri siitä syystä, että silloin sai halpoja lomia.

saanut katsoa turhan monta vuotta vuotta, kuinka siskoni perhe vie vanhempieni huomion ja rahat. Lapsiperheet vievät tuhkatkin pesästä!

Vanhempien huomion voi viedä myös sisaren perhe, vaikka molemmissa perheissä on lapsia. Oma siskoni on sotkenut taloudelliset asiansa ja lypsää joka vuosi vanhemmiltani tuhansia euroja. Meidän perheemme on lähinnä saanut synttäri- ja joululahjarahat 50 euroa per henki. Mutta toisaalta olen tästä kyllä hyvin ylpeäkin, aikuisten ihmisten pitää osata elää tulojensa mukaan. Epäreiluahan tämä on.

 

[vieras]

Tuollaiset perheet ovat aivan hanurista.
Meillä lasteni serkkujen äiti säveltää koko ajan, isoon ääneen kertoo koko ajan, mitä hänen lapsi haluaa tällä hetkellä ja mitä ei halua, ja mitä ehkä haluaa ja mitä ehkä ei halua, ja mistä pitää ja mitä ajattelee. Ja tämä siis meidän lapsille.

Jos edes yksi kysymys, mistä sinä pidät, tai mitä sinä haluat. Mutta kauhea sähläys ja älämöly vain omista kullannupuista, ja heidän haluista. Koskaan ei kysy, mistä lastensa serkut pitävät.Meidän lasten tavarat on aina heidän, lupa kysytään vain sillä periaatteella, että se on tultava, kaikki otetaan. Ja kauhea selitys mitä tänään on syöty, mitä ehkä vielä syödään ja mitä on syöty huonommin. Ja se älämöly ja selitys syömisen suhteen, kauanko yritetään syöttää. Mitään ei koskaan itse tuoda minnekään, toisten kaapeille ja pöytiin mennään kuin omiinsa. (ja kyseisessä perheessä ei vauvoja, ensimmäisen vauvan kanssa useampikin äiti on tuollainen)

 

[v]

En ole törmännyt tähän ongelmaan työpaikallani. Suosittelen muillekin opettajan ammattia, ei tarvitse lomia pähkäillä eikä lastenhoitoa kesällä.

Jep. Opettajiksi ajautuvat kaikki jotka vihaavat lapsia ja samojen asioiden toistoa :saint:. Ja juuri viime viikolla täällä kinasteltiin siitä, ettei opettajilla oikeesti oo lomaa kesällä vaan on opetusvapaa tai kesä on osin palkatonta.

Mutta nyt on niputettu kaksi kuumaa perunaa, lapsellisten lomat ja opettajien loma-ajat. Odotellaan nyt kun aseita ladataan ruutujen takana ja kohta rytisee !

 

[Kowalski]

Ei kaikki vanhemmat tietenkään tuollaisia ole, ja tokihan aina lapsen kanssa reissatessa on kaikenlaista touhua ja tehtävää, mutta minusta on itsekästä ajatella että se oma lapsi on maailman napa, jonka ympärillä KOKO maailma pyörii. Se on ihan ok jos vanhemmat haluavat pyöriä, mutta pitäköön sen karusellin ihan perheen sisäisenä, ei koko muu maailma halua tulla ottamaan kuvaa kun Jesse, OI, syö ensimmäistä kertaa juustosämpylää. Ja nyt melonia. OI.

Jos ei ole mitään aikomusta millään tavalla kommunikoida isäntäperheen kanssa, niin on aika itsekästä vaihtelunhalussaan käyttää toisten kotia omanaan oman näytelmän pyörittämiseen.

No, menen kantamaan huonekaluja takaisin paikalleen.

Mulla on kaksi lasta, ja mä en ikinä haluaisi Jesseä vanhempineen meille kylään
....enkä kyllä koskaan, ikinä, ole käyttäytynyt yhdelläkään kyläilyreissulla noin. Lasten tarpeet ja aikataulut toki huomioidaan (ei esim. juosta keskustassa iltakymmenen jälkeen) mutta pääasia näillä vierailuilla on se, että mennään tapaamaan ystävää.

 

[Kiekuva Kinkku]

Ymmärrän hyvin sinua! Lapsiperheillä ei ole mitään oikeutta mennä muiden edelle. ei juhlapyhissä tai muissakaan! Meidän työpaikalla sama homma! Minä en vaadi erikoiskohtelua missään asiassa, mutta muutamat työkaverit ovat aina vetoamassa lapsiin jne. Todella ärsyttävää.

Tää oli ihan kuin miun kirjoittamaa, just näin miekin ajattelen! :flower:

 

[PauhaavaSydän]

Se on ihan ok jos vanhemmat haluavat pyöriä, mutta pitäköön sen karusellin ihan perheen sisäisenä, ei koko muu maailma halua tulla ottamaan kuvaa kun Jesse, OI, syö ensimmäistä kertaa juustosämpylää. Ja nyt melonia. OI.

Kuvasit tätä mainiosti!

 

[PauhaavaSydän]

vieras:

Koska lapset menevät aina kaiken edelle. Niin se on, ja niin sen pitääkin olla.

peesi

Näin minäkin ajattelen.

Niin, omat lapset. Mutta miksi ihmeessä muiden ihmisten lasten pitäisi mennä omien menojen edelle ihmisillä, keille he ovat aivan ventovieraita? Voihan sitä toki joskus joustaa, mutta kenenkään lapsia omaavan ei kannattaisi automaattisesti olettaa, että siitä voi tehdä työpaikalla tavan.

Siitä olen tosin yhtä mieltä tässä ketjussa, että aloittajan kannattaa nostaa kissa pöydälle työpaikalla ja keskustella asiat halki siellä.

 

[ei niin itsekäs]

Taas joku marmattaa, kuinka SINKKU ja LAPSETON ystävä on itsekäs! Minusta lapsiperheet ovat itsekkäitä. Tässä esimerkkejä:
Lapsiperheiden vanhemmat vaativat joulunpyhät vapaaksi vetoamalla lapsiin ja lasten joulun pilalle menoon. Ikään kuin lapsettomat eivät haluaisi viettää joulua. Jopa lapsettomilla voi olla heille tärkeitä ja läheisiä ihmisiä, joiden kanssa juhlia! Onko oikein, että lapsettomat joutuisivat olemaan aina juhlapyhät töissä? Ja turha vedota siihen, että laspettomat voisivat sitten ottaa vapaaksi biletyspyhtä kuten uudenvuoden, vapun, juhannuksen jne. Lapsiperheelliset eivät koskaan tarjoudu tällaisiin vaihtokauppoihin vaan onhan se vappu lastenkin juhla ja mökillä on niin mukavaa koko perheen ja suvun voimin.


Mutta lasten päivähoitopaikat ovat kiinni juhlapyhinä! Tässä yksi erittäin painava syy vaatia pyhiä vapaaksi.


Työasioissa muutenkin pienten lasten vanhemmat, erityisesti isät, luistavat ikävistä hommista lapsiinsa vetoamalla. Heille eivät käy lyhyellä tai pidemmälläkään varoitusajalla tulevat ekstratyöt vaan joku LAPSETON ja ehkä joku SINKKU joutuu ne tekemään. Kun ne jonkun on tehtävä.
Lomat pitää tietysti saada pitää silloin kuin lapsiperheen vanhempi haluaa eli heinäkuussa. Syyski käy vaikkapa tarhojen kiinniolo. On niitä aukiolevia tarhoja heinäkuussakin. Miksi lapseton ei saisi joskus pitää lomaansa silloin kuin haluaa, joskus jopa heinäkuussa?


Koska koulut alkavat elokuussa ja yleensä halutaan perheenä viettää lomaa. Ennen lapsia saimme myös pitää lomia heinäkuussa että eipäs yleistetä.




Myös perhepiirissä lapset ovat oiva tekosyy kieltäytyä tekemästä kaikenlaista. Vanhempien talkoot, sukulaisten muu auttaminen jne.
Erityisesti äidit eivät osaa enää lapsen saatuaan puhua muusta kuin lapsestaan. Ihmetellään sitten, miksi välit huonenevat vanhoihin, LAPSETTOMIIN, ystäviin. Olisi edes joskus kiva kuulla, kun kysyttäisiin MITÄ SINULLE KUULUU.


Ei pidä paikkaansa alkuunkaan,autan sukulaisia ja ystäviä siinä missä ennenkin.





Okei, olen katkera. Olen menettänyt useamman ystävän perhe-elämälle, joutunut tappelemaan työpaikallani oikeuksistani ja saanut katsoa turhan monta vuotta vuotta, kuinka siskoni perhe vie vanhempieni huomion ja rahat. Lapsiperheet vievät tuhkatkin pesästä!

 

[vieras]

vieras:

Koska lapset menevät aina kaiken edelle. Niin se on, ja niin sen pitääkin olla.

peesi

Näin minäkin ajattelen.

Niin, omat lapset. Mutta miksi ihmeessä muiden ihmisten lasten pitäisi mennä omien menojen edelle ihmisillä, keille he ovat aivan ventovieraita? Voihan sitä toki joskus joustaa, mutta kenenkään lapsia omaavan ei kannattaisi automaattisesti olettaa, että siitä voi tehdä työpaikalla tavan.

Siitä olen tosin yhtä mieltä tässä ketjussa, että aloittajan kannattaa nostaa kissa pöydälle työpaikalla ja keskustella asiat halki siellä.

Kyllähän normaali empaattinen ihminen joustaa jos itsellä ei ole mitään syytä. Kyllä ainakin itse mielelläni menisin aattona töihin, jos mulla ei olisi lapsia. Tosin olen alani valinnut niin, että juhlapyhinä ei töissä tarvitse käydä joten en ole keneltäkän vaatimassa siis mitään lasteni vuoksi, mutta en ymmärrä sellaista, että kadehtii sitä, että joku on laittamassa lapsilleen ruokaa, varsinkin jos itse asuu kotona ja saa mennä valmiiseen pöytään töistä tullessa. Tai jos asuu puolison kanssa, niin kyllä aikuinen ihminen nauttii siitä, että saa lueskella koton arauhassa tai katsoa rauhassa televisiota, kun puoliso on pois, mutta lasten kanssa on ikävämpi olla keskenään.

 

[N11NU]

Mua vaan nauratti koko ketju. Voi jestas. Anteeksi nyt mutta kuulut varmaan niihin ihmisiin, jotka eivät missään nimessä nosta lastenvaunuja bussiin

 

[PauhaavaSydän]

Kyllähän normaali empaattinen ihminen joustaa jos itsellä ei ole mitään syytä. Kyllä ainakin itse mielelläni menisin aattona töihin, jos mulla ei olisi lapsia.

Mikä se tarpeeksi hyvä syy sitten olisi? Vai eikö sellaista voi edes olla, jos ei ole lapsia? Mulla ei myöskään ole koskaan töitä juhlapyhinä, mutta jos olisi, niin taatusti pitäisin kiinni oikeudestani päästä viettämään joulua oman tai miehen perheen kanssa joko 600km tai 2000km päähän, ja haluaisin vuorottelusysteemin käyttöön juhlapyhiä koskemaan. En oo niin hyvä ihminen, että kärvistelisin vapaaehtoisesti yksin/miehen kanssa kotona siksi että muiden lapset pysyy tyytyväisenä, jos tiedän että samaan aikaan oma perheeni viettää ihanaa joulua porukalla.

Jollain vapulla taas ei ole mulle mitään merkitystä, joten silloin voisin ehkä vuoroa vaihtaakin, jos joku nätisti pyytäisi.

Ps. Ja minä ainakin nostan vaunut bussiin Toivon tosin että kantokahva ojennettaisiin mulle, koska en tunne vaunuja enkä oikein tiedä mistä kohti olisi parasta nostaa...