Lapsiperheen puuttuvat verkostot ja mummut?

[ihmettelevä -78]

Tässä iässä alkaa olla lähes kaikilla tuttavilla ja kavereilla lapsia jo. Mulla ei vielä ole, siksi ihmettelenkin:

Ihmettelen kuitenkin miksi nykyajan lapsiperheet eivät ole juurikaan saaneet/hankkineet tukiverkostoja yhtään. Ei ole mitään hiekkalaatikkotuttuja/mummeja/tätiä/serkkuja/kumminkaimoja joita voisi pyytää vaikka katsomaan lapsia joskus että vanhemmat saisivat kullanarvoista omaa aikaa ja päästä vaikka elokuviin tai teatteriin, muusta "rilluttelusta" puhumattakaan.

Mummeja ja sukulaisia kyllä asuu aivan lähellä monellakin ja ovat vielä hyväkuntoisia, ja ystäväni ovatkin sanoneet että aika monella mummit ovat suoraan ilmaisseet ettei kovin suurta lapsenkatsomisintoa ole. Miksi? Sitten esim. työpaikalla monet 55+ ikäiset ihmiset, jotka ovat mummeja jo, ovat intoa täynnä kun odottavat lapsenlapsiaaan viikonlopuksi heille yökylään ja kaikilla on mukavaa.

Voisiko joku vaikka isoäiti vastata tähän, tai? Eräs isoäiti (työkaveri) sanoi mulle ettei halua lapsenlapsiaan kotiinsa, koska he eivät osaa käyttäytyä, ja ovat tämän ilmaisseetkin kyllä omalle lapselleen kun apua on pyydetty.

Kyseessä ei ole mikään uskonnollisesti rajoittuneet tapaukset, eli ei kyse taida kai olla suinkaan 2000-luvulla siitä että "minä en rilluttelun takia lapsianne katso" tyyliin 40-luku...

Kyseisissä perheissä eivät isä ja äiti enää ikinään pääse kaksin mihinkään rientoon, erikseen on käytävä, mikä on mielestäni outoa, ja surullista.

Ja miksi nämä lapsiperheet eivät tutustu asuinalueensa muihin lapsiperheisiin? Monet asuvat pikkukaupungin talokeskittymälähiöissä mitkä on rakennettu juuri lapsiperheille, eli mököttääkö jokainen perhe vain omassa kodissaan sulkien koko muun maailman ulkopuolelleen?

 

[eräsperäs.]

Oiskos tälle kohderyhmää tuolla 50+ palstalla myös? Samoin vanhemmat -palstalla.

 

[eräsperäs.]

Minusta jokainen saa valita ajankäyttönsä aivan itse. Jos mielenkiinnonkohteisiin ei lastenhoito kuulu, nin miten sitä voitaisiin vaatia keneltäkään automaatiolla? Edes isovanhemmilta.

Lapset hankitaan sillä odotuksella, että ne myös hoidetaan pääosin itse. Ymmärrän hyvin, että joskus olisi kiva tehdä muutakin kuin vahtia niitä aikaansaannoksiaan ja tukiverkko on tärkeä. Ketään ei kuitenkaan voi pakottaa tukiverkostona toimimaan. Suuressa hädässä varmasti apua löytyy, mutta voi olla että leffareissuja varten joutuu palkkaamaan lastenvahdin.

Olet oikeassa, että yhteisöllisyys on katoavaa perinnettä. Sitä löytyy kyllä lähiöiden kerrostalo-alueilla, yhteinen piha näet hdistää kummasti. Omakotitaloalueella olen huomannut kanssasi samaa ilmiötä, jokainen taitaa nököttää siellä omassa talossaan omissa oloissaan. T

 

[tarkkailija taru]

Minusta jokainen saa valita ajankäyttönsä aivan itse. Jos mielenkiinnonkohteisiin ei lastenhoito kuulu, nin miten sitä voitaisiin vaatia keneltäkään automaatiolla? Edes isovanhemmilta.

Lapset hankitaan sillä odotuksella, että ne myös hoidetaan pääosin itse. Ymmärrän hyvin, että joskus olisi kiva tehdä muutakin kuin vahtia niitä aikaansaannoksiaan ja tukiverkko on tärkeä. Ketään ei kuitenkaan voi pakottaa tukiverkostona toimimaan. Suuressa hädässä varmasti apua löytyy, mutta voi olla että leffareissuja varten joutuu palkkaamaan lastenvahdin.

Olet oikeassa, että yhteisöllisyys on katoavaa perinnettä. Sitä löytyy kyllä lähiöiden kerrostalo-alueilla, yhteinen piha näet hdistää kummasti. Omakotitaloalueella olen huomannut kanssasi samaa ilmiötä, jokainen taitaa nököttää siellä omassa talossaan omissa oloissaan. T

Ei ketään voikaan pakottaa katsomaan jonkun pikku Eetu-Emiliaa. Huom. ei voi pakottaa. Mutta miksi lapsiperheet eivät ole kavereita keskenään perhekunnittain, tai on jotkut, mutta olen huomannut että aika harvat. Silloin voisi vuoronperään tarjota ja ottaa lapsenhoito-apua, toisten vanhempien päästessä tuulettumaan välillä.

Kai se on jo ihan perus-nyrkkisääntö että vanhemmilla on enemmän kuin tarpeellista olla yhtestä aikaa myös eikä kokoajan vain perheensä parissa.

Monet eivät raski käyttää maksullisia lastenhoitopalveluita, vaikka on uudet ok-talot ja 2:t autot pihassa.. kai se on valintakysymys, mikä on sitten tärkeää, muille näyttäminen vai oma parisuhde.

 

[m.,m.bcm]

Olet oikeassa, että yhteisöllisyys on katoavaa perinnettä. Sitä löytyy kyllä lähiöiden kerrostalo-alueilla, yhteinen piha näet hdistää kummasti. Omakotitaloalueella olen huomannut kanssasi samaa ilmiötä, jokainen taitaa nököttää siellä omassa talossaan omissa oloissaan. T

En halua loukata ketään,mutta monet tällaiset perheet käyttävät masis- ym pillereitä kun eivät koskaan käy missään. Ei ihmistä ole luotu vain tuijottelemaan niitä velkaisen älväritalon seiniä.

 

[*****]

Oiskos tälle kohderyhmää tuolla 50+ palstalla myös? Samoin vanhemmat -palstalla.

Kannattaa linkittää ketju 50+ palstalle. En ole vielä päässyt isoäidiksi, mutta haaveilen
ehkä joskus sen ajan koittavan.

 

[Silva F]

Sanaa yhteisöllisyys käytetään aika väärin. Se mielletään myös saamiseksi muilta kuin mietittäisiin, mitä minä annan takaisin tai jaan toisten kanssa. Esimerkki omasta tyhmyydestäni:

Naapuriimme muutti mukavan oloinen nuori perhe, johon syntyi lasta ripeään tahtiin. Minusta tuli jonkinlainen turvallinen naapurin tätsy, jolle voi kertoa pieniä ja suuria murheita ja koska pidän lapsista ehdotin, että voin jonkun oikein kiperän tilanteen tullen auttaa lasten hoidossa. Heillä isovanhemmat jossakin satojen kilometrien päässä ja muuta tuttavaverkostoa lähialueella todella vähän. Sillä seurauksella, että naapurini ryhtyivät käyttämään minua hyväkseen. Jutut alkoivat sanoin "kun ei nyt millään onnistuttu saamaan lapsenpiikaa ja miehellä on harvinaisen tärkeä firmatapaaminen, jossa vaimokin on oltava mukana" ja myöhemmin illalla iloisen mekkalan säestyksellä kerjätään minua vielä joustamaan tunnin tai kaksi kun ei "millään saada taksia". Vaikka kuinka ymmärsin, miten mukavaa oli saada irrottautua arjen harmaudesta en minä kuitenkaan kokenut olevani ihan se oikea ja aito hoitotäti heidän lapsilleen.

Minulle riitti kaksi kertaa katsella vanhempiaan ikävöiviä kiljuvia tenavia, joihin ei mikään hyssyttely ja hoito auttanut. Irtisanouduin mukavan naapurin tätsyn roolista ja myös ns yhteisöllisyydestä, josta kuulin naapureiltani aivan tarpeeksi. Siitä eteenpäin todellakin ryhdyin katoamaan pihalta havaitessani vilauksenkin nuorista naapureistani ja olisin voinut kiljua kurkku suorana, että menkää hiiteen sen kyläyhteisöhaaveittenne kanssa.

Kun tajuaa, mitä vieraan ihmisen palvelus merkitsee ja myös osaa antaa jotakin takaisin homma toimii varmasti paremmin. Siihen asti kannattaa ansaita hyvät rahat ja maksaa lastenhoito selvällä rahalla kera muhkeiden kiitoksien.

 

[eräsperäs.]

Samaa mieltä Silva F:n kanssa. Oma intoni vahtia kahden tuttavaperheen lapsia silloin tällöin perustuu siihen, että pitkällä tähtäimellä puntit ovat olleet tasan. Kyse on ihmisistä jotka ovat vaivojaan säästelemättä olleet valmiit auttamaan myös minua.