Lapsi vai lääkis?

Joo, on sillä ikääkin, jopa 25v

hox,hox.. mutta ikää on valmistuessa kuitenkin jo 30v!

Eli saman verran, mitä suomalaisäideillä keskimäärinkin on. Eli?

Opiskeluun kannustaisin, jos ammatillista kunnianhimoa riittää. Ei se edellinen tutkinto tuossa paljon paina, jos eläinlääkärin työ olisi se pitkään haaveiltu!

Niintai näin, uraohjukset tuppaa huomaamaan liian myöhään, että oho, ompas jo ikää ja lasta ei enää saakkaan.. Sitten ollaan pulassa.[/quote]

Uraohjus? Jos haluaa hyvän tutkinnon, niin se tarkoittaa automaattisesti uraohjusta? Mitään välimuotoja ei ole, vai onko naispuolisilta kielletty menestyminen muissa asioissa kuin äitiydessä ja lapsen teossa? Eläinlääketieteen lisensiaatti ei kuulosta uraohjukselta. Ei elämää kannata jättää elämättä ja haaveita toteuttamatta kaukaisten vauvahaaveiden takia, kun niillekin jää vielä aikaa reilusti.

 

Huh mitä vastauksia on ap saanut. Että kun on jo yksi yliopistotutkinto niin toista ei tarvitse ei, vaikka eroavat kuin yö ja päivä toisistaan. Yksi jopa ehdottaa eläintenhoitajaaksi opiskelua. Huh, haloo, kas kun ei lihanleikkaajaksi. Saa siinäkin olla tekemisissä eläinten kanssa Mä epäilen että ap tietään ihmisenkin lisääntymisestä ja muuhun asiaan liittyvästä enemmän kuin tämän palstan mammat yhteensä

Mikään ei estä yrittämästä lasta opintojen loppuvaiheilla. Oon ihan 100 % varma että ap pärjäisi lapsen kanssa ihan hyvin ja suorittaisi opintonsa loppuun.

Peesi!!

Mä nauroin kanssa tota eläintenhoitaja-kommenttia... ei helekutti sentäs...

 

Eli tilanne lyhyesti: pääsin eläinlääketieteelliseen opiskelemaan nyt kesällä ja lykkäsin paikkaa vuodella ja ensi syksynä aloitan opinnot. Mulla on tutkinto jo ennestäänkin, mutta eläinlääkiks on ollut aina tavoite ja työllistyminenkin varmasti helpompaa eläinlääkärinä.

Mies on taas alkanut juttelemaan perheenlisäyksestä, haluaisi lähiaikoina yrittää. Mulle olisi muuten käynytkin, mutta kun sain tuon paikan ja haluaisin hyödyntää tilaisuuden. Mies jotenkin ehkä vähän pettyi ja suuttui, kun ilmoitin taas aloittavani opinnot, onhan hänellä jo ikääkin 32. Luulen, että tuota koulua ja lasta ei voi yhdistää, joten mitähän sitä tekisi.. Olenko itsekäs jos otan paikan ja opiskelen vielä 5 vuotta ja vietän opiskelijaelämää? Saan vuoden verran hyväksilukuja edellisestä tutkinnosta, mutta on se pitkä aika silti.

niitä lapsia ei välttämättä tule niin helposti. kaverini halunnut ja yrittänyt lasta jo kymmenen vuotta. nyt tärppäs 5 koeputken jälkeen. meillä yritystä takana 1.5vuotta. itsekin kun aloitettiin ajattelin et ah vuoden päästä mulla on vauva. eipä ollutkaan. eli yrittäkää lasta, käykää koulua. kaikki on mahdollista. ja kyllä lapsen kanssakin voi opiskella....

Olette kuitenkin vähimmistöä, suurin osa kolmikymppisistä raskautuu ilman ongelmia.

en minäkään kuvitellut että tässä näin käy. ja ystäväni oli 24 kun aloitti.... koskaan ei voi tietää kuka siihenkin vähemmistöön kuuluu.

 

Eli tilanne lyhyesti: pääsin eläinlääketieteelliseen opiskelemaan nyt kesällä ja lykkäsin paikkaa vuodella ja ensi syksynä aloitan opinnot. Mulla on tutkinto jo ennestäänkin, mutta eläinlääkiks on ollut aina tavoite ja työllistyminenkin varmasti helpompaa eläinlääkärinä.

Mies on taas alkanut juttelemaan perheenlisäyksestä, haluaisi lähiaikoina yrittää. Mulle olisi muuten käynytkin, mutta kun sain tuon paikan ja haluaisin hyödyntää tilaisuuden. Mies jotenkin ehkä vähän pettyi ja suuttui, kun ilmoitin taas aloittavani opinnot, onhan hänellä jo ikääkin 32. Luulen, että tuota koulua ja lasta ei voi yhdistää, joten mitähän sitä tekisi.. Olenko itsekäs jos otan paikan ja opiskelen vielä 5 vuotta ja vietän opiskelijaelämää? Saan vuoden verran hyväksilukuja edellisestä tutkinnosta, mutta on se pitkä aika silti.

niitä lapsia ei välttämättä tule niin helposti. kaverini halunnut ja yrittänyt lasta jo kymmenen vuotta. nyt tärppäs 5 koeputken jälkeen. meillä yritystä takana 1.5vuotta. itsekin kun aloitettiin ajattelin et ah vuoden päästä mulla on vauva. eipä ollutkaan. eli yrittäkää lasta, käykää koulua. kaikki on mahdollista. ja kyllä lapsen kanssakin voi opiskella....

Olette kuitenkin vähimmistöä, suurin osa kolmikymppisistä raskautuu ilman ongelmia.

en minäkään kuvitellut että tässä näin käy. ja ystäväni oli 24 kun aloitti.... koskaan ei voi tietää kuka siihenkin vähemmistöön kuuluu.

Ei voi tietää, mutta eihän elämä ikinä ole 100% varmaa? Ei tuollaisen "uhkakuvan" takia voi opiskeluita jättää. 30-vuotiaalla on vielä ainakin 10 vuotta aikaa yrittää.

 

Huh mitä vastauksia on ap saanut. Että kun on jo yksi yliopistotutkinto niin toista ei tarvitse ei, vaikka eroavat kuin yö ja päivä toisistaan. Yksi jopa ehdottaa eläintenhoitajaaksi opiskelua. Huh, haloo, kas kun ei lihanleikkaajaksi. Saa siinäkin olla tekemisissä eläinten kanssa Mä epäilen että ap tietään ihmisenkin lisääntymisestä ja muuhun asiaan liittyvästä enemmän kuin tämän palstan mammat yhteensä

Mikään ei estä yrittämästä lasta opintojen loppuvaiheilla. Oon ihan 100 % varma että ap pärjäisi lapsen kanssa ihan hyvin ja suorittaisi opintonsa loppuun.

Peesi!!

Mä nauroin kanssa tota eläintenhoitaja-kommenttia... ei helekutti sentäs...

No mikäs siinä niin hauskaa oli? Mielestäni ihan hyvä vaihtoehto, kun ilmeisesti tykkää eläinten kanssa puuhailla. Pääseehän siinäkin hoivaamaan ja lääkitsemään eläimiä, jopa enemmän kuin eläinlääkäri. Koulutus vain kestää vähemmän aikaa. Vauvanteko ikä kun taas voi olla nopeastikin ohi.

 

Ei voi tietää, mutta eihän elämä ikinä ole 100% varmaa? Ei tuollaisen "uhkakuvan" takia voi opiskeluita jättää. 30-vuotiaalla on vielä ainakin 10 vuotta aikaa yrittää.

Ja mikä tuossa olisi muuttunut jos kaveri olisi alkanut yrittämään vasta kolmikymppisenä? Ei mikään paitsi se että olisi ehtinyt vaikka opiskelemaan 10 vuotta sen sijaan että yritti lasta. Nyt sen sijaan ei ole opiskeltu ja vielä koeputkilapsi. Multifail!

 

Mies on taas alkanut juttelemaan perheenlisäyksestä, haluaisi lähiaikoina yrittää. Mulle olisi muuten käynytkin, mutta kun sain tuon paikan ja haluaisin hyödyntää tilaisuuden.

niitä lapsia ei välttämättä tule niin helposti. kaverini halunnut ja yrittänyt lasta jo kymmenen vuotta. nyt tärppäs 5 koeputken jälkeen. meillä yritystä takana 1.5vuotta. itsekin kun aloitettiin ajattelin et ah vuoden päästä mulla on vauva. eipä ollutkaan. eli yrittäkää lasta, käykää koulua. kaikki on mahdollista. ja kyllä lapsen kanssakin voi opiskella....

Eiköhän KAIKKI sen tajua että lapsia ei tule tuosta vaan jne.

itsellänikin on nyt kohdalla isoja päätöksiä tulevaisuuden kannalta. perustanko oman firman , jatkanko opiskelua vai mitä teen. vuosi sitten vielä pohdin enemmänkin näitä asioita ja ajattelin et en vboi jos nyt kuitenkin tulen raskaaksi. mut nyt olen tajunnut ettei se kannata. teen juuri niinkuin haluan ja kyl se lapsi sinne jonnkein väliin mahtuu ihan varmasti.

mut ap. odota vaik pari vuotta niin näät millaista se koulu on. kui paljon vaatii ja saatko jotain helpotusta loppuluolella opiskeluja. välivuosia voi aina pitää koulusta. ja ala yrittämään lasta vasta sitten kun olet täysin varma et sen haluat ja ymmärrät myös et se ei välttämättä ole itsestäänselvyys.

 

Huh mitä vastauksia on ap saanut. Että kun on jo yksi yliopistotutkinto niin toista ei tarvitse ei, vaikka eroavat kuin yö ja päivä toisistaan. Yksi jopa ehdottaa eläintenhoitajaaksi opiskelua. Huh, haloo, kas kun ei lihanleikkaajaksi. Saa siinäkin olla tekemisissä eläinten kanssa Mä epäilen että ap tietään ihmisenkin lisääntymisestä ja muuhun asiaan liittyvästä enemmän kuin tämän palstan mammat yhteensä

Mikään ei estä yrittämästä lasta opintojen loppuvaiheilla. Oon ihan 100 % varma että ap pärjäisi lapsen kanssa ihan hyvin ja suorittaisi opintonsa loppuun.

Peesi!!

Mä nauroin kanssa tota eläintenhoitaja-kommenttia... ei helekutti sentäs...

No mikäs siinä niin hauskaa oli? Mielestäni ihan hyvä vaihtoehto, kun ilmeisesti tykkää eläinten kanssa puuhailla. Pääseehän siinäkin hoivaamaan ja lääkitsemään eläimiä, jopa enemmän kuin eläinlääkäri. Koulutus vain kestää vähemmän aikaa. Vauvanteko ikä kun taas voi olla nopeastikin ohi.

Tällä palstalla ei kannata opiskeluista kysellä, suurimmalla osalla ei täällä ole minkäänlaista kunnianhimoa. Tyydytään aina siihen helppoon ratkaisuun.

 

Huh mitä vastauksia on ap saanut. Että kun on jo yksi yliopistotutkinto niin toista ei tarvitse ei, vaikka eroavat kuin yö ja päivä toisistaan. Yksi jopa ehdottaa eläintenhoitajaaksi opiskelua. Huh, haloo, kas kun ei lihanleikkaajaksi. Saa siinäkin olla tekemisissä eläinten kanssa Mä epäilen että ap tietään ihmisenkin lisääntymisestä ja muuhun asiaan liittyvästä enemmän kuin tämän palstan mammat yhteensä

Mikään ei estä yrittämästä lasta opintojen loppuvaiheilla. Oon ihan 100 % varma että ap pärjäisi lapsen kanssa ihan hyvin ja suorittaisi opintonsa loppuun.

Peesi!!

Mä nauroin kanssa tota eläintenhoitaja-kommenttia... ei helekutti sentäs...

No mikäs siinä niin hauskaa oli? Mielestäni ihan hyvä vaihtoehto, kun ilmeisesti tykkää eläinten kanssa puuhailla. Pääseehän siinäkin hoivaamaan ja lääkitsemään eläimiä, jopa enemmän kuin eläinlääkäri. Koulutus vain kestää vähemmän aikaa. Vauvanteko ikä kun taas voi olla nopeastikin ohi.

Vai että tykkää "eläinten kanssa puuhailla"?
Jospa tykkääkin olla eläinLÄÄKÄRI kun on sinne kouluun hakenut?

 

Ei voi tietää, mutta eihän elämä ikinä ole 100% varmaa? Ei tuollaisen "uhkakuvan" takia voi opiskeluita jättää. 30-vuotiaalla on vielä ainakin 10 vuotta aikaa yrittää.

Ja mikä tuossa olisi muuttunut jos kaveri olisi alkanut yrittämään vasta kolmikymppisenä? Ei mikään paitsi se että olisi ehtinyt vaikka opiskelemaan 10 vuotta sen sijaan että yritti lasta. Nyt sen sijaan ei ole opiskeltu ja vielä koeputkilapsi. Multifail!

kyl se opiskeli, enemmän kuin te todennäköisesti. eli ei antanut tämän vauvayrityksen häiritä omaa elämää. niinkuin jo ekassa viestissä sanoin. opiskele ja yritä lasta. kyllä ne mahtuu smaan pakettiin. eihän sitä heti tartte aloittaa mut muutaman vuoden kuluttua.

ja mitä vikaa on koeputkilapsessa?? toivottavasti itse et saa yhtään lasta koksaan ja jos saat niin mieti miltä heistä tuntuu jos äiti on noin ahdasmielinen ja nauraa heille kun he joutuvat mahdollisesti hoitoihin aikuisina.

 

Jos olet vasta 25 niin ehdottomasti lääkkis ensin ja sit se lapsi. Koulut kannattaa käydä nuorena ja kolmekymmentä ei ole lainkaan huono ikä aloittaa lasten hankinta.

 

Niin todellakin, mitä eroa on peruskoulupohjaisella ammattitutkinnolla joka on kaikkien pikkutyttöjen (ja aikuistumattomien aikuisten naisten) haaveammatti ja ehkä halutuimmalla yliopistotutkinnolla joka vaatii oikeasti hyvät paperit lukiosta ja terävän pään. Nämäkö sitten on jollekin ihan toisensa korvaavat vaihtoehdot?

 

Huh mitä vastauksia on ap saanut. Että kun on jo yksi yliopistotutkinto niin toista ei tarvitse ei, vaikka eroavat kuin yö ja päivä toisistaan. Yksi jopa ehdottaa eläintenhoitajaaksi opiskelua. Huh, haloo, kas kun ei lihanleikkaajaksi. Saa siinäkin olla tekemisissä eläinten kanssa Mä epäilen että ap tietään ihmisenkin lisääntymisestä ja muuhun asiaan liittyvästä enemmän kuin tämän palstan mammat yhteensä

Mikään ei estä yrittämästä lasta opintojen loppuvaiheilla. Oon ihan 100 % varma että ap pärjäisi lapsen kanssa ihan hyvin ja suorittaisi opintonsa loppuun.

Peesi!!

Mä nauroin kanssa tota eläintenhoitaja-kommenttia... ei helekutti sentäs...

No mikäs siinä niin hauskaa oli? Mielestäni ihan hyvä vaihtoehto, kun ilmeisesti tykkää eläinten kanssa puuhailla. Pääseehän siinäkin hoivaamaan ja lääkitsemään eläimiä, jopa enemmän kuin eläinlääkäri. Koulutus vain kestää vähemmän aikaa. Vauvanteko ikä kun taas voi olla nopeastikin ohi.

Mä luulen että ap:lla ja eläinlääkäreillä noin yleisesti ottaen on vähän muutakin mielessä kun päästä "hoivaamaan" eläimiä. Se eläintenhoitajan ammatti on täysin eri ammatti kuin eläinlääkäri - kuten sairaanhoitajan ja lääkärinkin ammatit.

Kas kun et ehdottanut että ap ottaa koiran??

 

Niin todellakin, mitä eroa on peruskoulupohjaisella ammattitutkinnolla joka on kaikkien pikkutyttöjen (ja aikuistumattomien aikuisten naisten) haaveammatti ja ehkä halutuimmalla yliopistotutkinnolla joka vaatii oikeasti hyvät paperit lukiosta ja terävän pään. Nämäkö sitten on jollekin ihan toisensa korvaavat vaihtoehdot?

No onko sillä taas väliä, että kenen haaveammatti se on? Itseään varten opiskellaan. Samaa asiaa kuitenkin se on. Kyllähän ap itse sisimmäässän tietää omaavansa terävän pään. Ei sielä eläinlääkiksessäkään kukaan toitota ympäriinsä, etteä hei minäpäs olen fiksu. Kyllä se opiksleku ja ammatti on se mitä siellä haetaan.

 

Jos eläinlääkis on aina ollut tavoite ja nyt pääsit, niin go for it! Ensisynnyttäjien keski-ikä taitaa olla nykyään 29 v., joten pakko todeta, ettet valmistuttuasi ihan hirveästi poikkeaisi keskiarvosta, jos yritätte ja onnistutte saamaan lapsen pian valmistumisen jälkeen.

Pienen lapsen äitinä opiskelu voi olla aika rankkaa (yleensä onkin), mutta ei mahdotonta. Voihan lasta yrittää myös opintojen loppuvaiheessa, jos silloin siltä tuntuu.

Just näin!

 

Niin todellakin, mitä eroa on peruskoulupohjaisella ammattitutkinnolla joka on kaikkien pikkutyttöjen (ja aikuistumattomien aikuisten naisten) haaveammatti ja ehkä halutuimmalla yliopistotutkinnolla joka vaatii oikeasti hyvät paperit lukiosta ja terävän pään. Nämäkö sitten on jollekin ihan toisensa korvaavat vaihtoehdot?

No onko sillä taas väliä, että kenen haaveammatti se on? Itseään varten opiskellaan. Samaa asiaa kuitenkin se on. Kyllähän ap itse sisimmäässän tietää omaavansa terävän pään. Ei sielä eläinlääkiksessäkään kukaan toitota ympäriinsä, etteä hei minäpäs olen fiksu. Kyllä se opiksleku ja ammatti on se mitä siellä haetaan.

Mutta kun ne on kaksi eri ammattia???? Voi hyvänen aika sentään että on taas vaikeata ymmärtää....

 

Eläintenhoitajaks:O

Ootte te uskomattomia, ei oo tottakaan.

 

Niin todellakin, mitä eroa on peruskoulupohjaisella ammattitutkinnolla joka on kaikkien pikkutyttöjen (ja aikuistumattomien aikuisten naisten) haaveammatti ja ehkä halutuimmalla yliopistotutkinnolla joka vaatii oikeasti hyvät paperit lukiosta ja terävän pään. Nämäkö sitten on jollekin ihan toisensa korvaavat vaihtoehdot?

No onko sillä taas väliä, että kenen haaveammatti se on? Itseään varten opiskellaan. Samaa asiaa kuitenkin se on. Kyllähän ap itse sisimmäässän tietää omaavansa terävän pään. Ei sielä eläinlääkiksessäkään kukaan toitota ympäriinsä, etteä hei minäpäs olen fiksu. Kyllä se opiksleku ja ammatti on se mitä siellä haetaan.

Mutta kun ne on kaksi eri ammattia???? Voi hyvänen aika sentään että on taas vaikeata ymmärtää....

No kyllä minä sen tiedän, mutta hyvin samankaltaisia! Tarkoitin, että jos pitää eläimistä, niin miksi ei eläintenhoitaja yhtä hyvin? Siihen kuvioon mahtuisi lapsikin aiemmin. Minusta tämä olisi ihan hyvä ratkaisu. Valmistuttuaan voi työskennellä eläinklinikalla eli samassa ympäristössä kuin eläinlääkärikin, tietysti hieman eri hommia, mutta sama työyhteisö ja kiinnostuksen kohde. Pääseväthän eläintenhoitajatkin mukaan moniin toimenpiteisiin jaottavat vastuuta esim. toipuvien eläinten hoidosta.

 

Niin todellakin, mitä eroa on peruskoulupohjaisella ammattitutkinnolla joka on kaikkien pikkutyttöjen (ja aikuistumattomien aikuisten naisten) haaveammatti ja ehkä halutuimmalla yliopistotutkinnolla joka vaatii oikeasti hyvät paperit lukiosta ja terävän pään. Nämäkö sitten on jollekin ihan toisensa korvaavat vaihtoehdot?

No onko sillä taas väliä, että kenen haaveammatti se on? Itseään varten opiskellaan. Samaa asiaa kuitenkin se on. Kyllähän ap itse sisimmäässän tietää omaavansa terävän pään. Ei sielä eläinlääkiksessäkään kukaan toitota ympäriinsä, etteä hei minäpäs olen fiksu. Kyllä se opiksleku ja ammatti on se mitä siellä haetaan.

Mutta kun ne on kaksi eri ammattia???? Voi hyvänen aika sentään että on taas vaikeata ymmärtää....

No kyllä minä sen tiedän, mutta hyvin samankaltaisia! Tarkoitin, että jos pitää eläimistä, niin miksi ei eläintenhoitaja yhtä hyvin? Siihen kuvioon mahtuisi lapsikin aiemmin. Minusta tämä olisi ihan hyvä ratkaisu. Valmistuttuaan voi työskennellä eläinklinikalla eli samassa ympäristössä kuin eläinlääkärikin, tietysti hieman eri hommia, mutta sama työyhteisö ja kiinnostuksen kohde. Pääseväthän eläintenhoitajatkin mukaan moniin toimenpiteisiin jaottavat vastuuta esim. toipuvien eläinten hoidosta.

:headwall:

 

:headwall: :headwall: :headwall: :headwall:

 

Niin todellakin, mitä eroa on peruskoulupohjaisella ammattitutkinnolla joka on kaikkien pikkutyttöjen (ja aikuistumattomien aikuisten naisten) haaveammatti ja ehkä halutuimmalla yliopistotutkinnolla joka vaatii oikeasti hyvät paperit lukiosta ja terävän pään. Nämäkö sitten on jollekin ihan toisensa korvaavat vaihtoehdot?

No onko sillä taas väliä, että kenen haaveammatti se on? Itseään varten opiskellaan. Samaa asiaa kuitenkin se on. Kyllähän ap itse sisimmäässän tietää omaavansa terävän pään. Ei sielä eläinlääkiksessäkään kukaan toitota ympäriinsä, etteä hei minäpäs olen fiksu. Kyllä se opiksleku ja ammatti on se mitä siellä haetaan.

Mutta kun ne on kaksi eri ammattia???? Voi hyvänen aika sentään että on taas vaikeata ymmärtää....

No kyllä minä sen tiedän, mutta hyvin samankaltaisia! Tarkoitin, että jos pitää eläimistä, niin miksi ei eläintenhoitaja yhtä hyvin? Siihen kuvioon mahtuisi lapsikin aiemmin. Minusta tämä olisi ihan hyvä ratkaisu. Valmistuttuaan voi työskennellä eläinklinikalla eli samassa ympäristössä kuin eläinlääkärikin, tietysti hieman eri hommia, mutta sama työyhteisö ja kiinnostuksen kohde. Pääseväthän eläintenhoitajatkin mukaan moniin toimenpiteisiin jaottavat vastuuta esim. toipuvien eläinten hoidosta.

:headwall:

No, voitko nyt sitten kertoa mikä ideastani tekee niin äärettömän huononm että tarvitsee oikein päätä seinään lyödä? Kyllä mä tajuan että kyseessä ovat eri ammatit, mutta et voi kiistää, että hyvin samankaltaiset ja samassa ympäristössä pyoritään. Voihan siinä samalla sivistää itseään ja hankkia tietämystä vaikka lukemalla kotona. Jos ap:n unelma nyt on hoivata sairaita eläimiä ja antaa niille hoitoa, niin sitä pääsee eläintenhoitajakin tekemään varmasti.

Itse asiassa eläinlääkärinä joutuu paljon ikävämpiin toimenpiteisiin ja lopettamaan eläimiä jne. Toivottavasti ap on ottanut tämän myös huomioon. Hoitajana valmistuisi nopeammin ja saisi perheenkin nuorella iällä. Ja kuitenkin myös sen ammatin eläinten parista.

 

En lukenut koko ketjua, mutta kannatan EHDOTTOMASTI OPINTOJA. Jos haluat, voi lapsen saada esim. kahden ekan opiskeluvuoden jälkeen ja pitää silloin 6 - 12 kk:n tauko opinnoista. Toki silloinkin voi tehdä kirjatenttejä tms. oman jaksamisen mukaan. Tunnen perheitä, joissa on useampia lapsia ja sekä perheen isä että äiti ovat opiskelleet lääkiksessä silloin kun lapset ovat syntyneet ja olleet pieniä. Onnistuu siis mainiosti, mutta toki vaatii kärsivällisyyttä ja ahkeruutta, mutta sitä sinulla varmasti ap on!
Itse opiskelin kauppatieteiden maisteriksi. Kolmas lapsi syntyi kesken opintojen. Kaksi pientä oli jo silloin kun aloitin opintoni.

Tsemppiä!

 

No, voitko nyt sitten kertoa mikä ideastani tekee niin äärettömän huononm että tarvitsee oikein päätä seinään lyödä? Kyllä mä tajuan että kyseessä ovat eri ammatit, mutta et voi kiistää, että hyvin samankaltaiset ja samassa ympäristössä pyoritään. Voihan siinä samalla sivistää itseään ja hankkia tietämystä vaikka lukemalla kotona. Jos ap:n unelma nyt on hoivata sairaita eläimiä ja antaa niille hoitoa, niin sitä pääsee eläintenhoitajakin tekemään varmasti.

Itse asiassa eläinlääkärinä joutuu paljon ikävämpiin toimenpiteisiin ja lopettamaan eläimiä jne. Toivottavasti ap on ottanut tämän myös huomioon. Hoitajana valmistuisi nopeammin ja saisi perheenkin nuorella iällä. Ja kuitenkin myös sen ammatin eläinten parista.

Jos joku nuori kertoo sinulle haaveistaan opiskella lääkäriksi niin oikeastiko pidät esim lähihoitajaa ihan vertailukelpoisena vaihtoehtona? En mä tiennyt, että sunlaisia oikeasti on... Tai jos haluaa lastenpsykiatriksi niin ihan yhtä hyvin voisi lähärinä työskennellä päiväkodissa, kyllähän siinä saa olla lasten kanssa tekemisissä :headwall:

 

Että molekyylibiologian maisterista eläinhoitajaksi, vaikka tavoite on ap:n omiehn sanojen mukaan ollut aina eläinlääkäri. Heitänpä villin veikkauksen, että ap:lla on hieman enemmän kiinnostusta muihinkin asioihin kuin eläinten paijailuun ja vähän reilun tonnin palkkaan jo nykyistenkin koulutusten perusteella.

 

Onhan se hei ihan sama asia, molemmat voi työskennellä sairaalassa mutta työskentelee sairaalassa siivoojat ja keittäjätkin. Eli siivooja on sama asia kuin lääkäri