Ä
Äidiksi haluava, vai...?
Vieras
Olen ymmälläni uuden ajatuksen ja tunteen kanssa:
haluan lapsen.
En ole puhunut tästä kenellekkään, koska en ole ikinä ennen halunnut lapsia. Olen sanonut kaikille, että en tule ikinä haluamaankaan niitä. En kehtaa puhua asiasta edes kumppanilleni.
Käymme molemmat töissä, olemme avoliitossa ja olleet yhdessä viisi vuotta. Olosuhteet olisivat lapselle hyvät. Olen kuitenkin vasta 24-vuotias, tuntuu, että olen itsekkin vielä ihan lapsi.
Pelkään, että lapsen hankinta muuttaa koko elämäni, ikävämpään suuntaan, pelkään, että elämäni on sitten ohi. Toisaalta kuitenkin tuntuu, että elämä alkaa vasta lapsen hankinnan jälkeen.
Minulle on todettu sairaus, mikä hankaloittaa lapsen saamista erittäin paljon, ehkä tämä on osasyy, etten uskalla/halua puhua tunteistani muille.
Kirjoittelin tänne, että sain vähän purettua tunteitani.
haluan lapsen.
En ole puhunut tästä kenellekkään, koska en ole ikinä ennen halunnut lapsia. Olen sanonut kaikille, että en tule ikinä haluamaankaan niitä. En kehtaa puhua asiasta edes kumppanilleni.
Käymme molemmat töissä, olemme avoliitossa ja olleet yhdessä viisi vuotta. Olosuhteet olisivat lapselle hyvät. Olen kuitenkin vasta 24-vuotias, tuntuu, että olen itsekkin vielä ihan lapsi.
Pelkään, että lapsen hankinta muuttaa koko elämäni, ikävämpään suuntaan, pelkään, että elämäni on sitten ohi. Toisaalta kuitenkin tuntuu, että elämä alkaa vasta lapsen hankinnan jälkeen.
Minulle on todettu sairaus, mikä hankaloittaa lapsen saamista erittäin paljon, ehkä tämä on osasyy, etten uskalla/halua puhua tunteistani muille.
Kirjoittelin tänne, että sain vähän purettua tunteitani.