Lapsettomuuspuolelta 2008 alkuvuodesta plussanneet

Heissulivei!

Enää ei nyt aivan niin kauhea olo ole... Kiitos teille siitä ihanaiset! Olette kyllä sellainen joukko ihmisiä ettei toisaalta voi löytyä!!!

Vielä tuosta miehestä. Soitti eilen ja sanoi että on ikävä. Kai se yksinolo alkaa ahdistamaan kun tietää että mä grillailen herkkuja ja sillä ei oo ruuanlaittajaa eikä tiskaajaa.... :p
Sehän ei ny mikää kauhean nuori enää ole, täyttää 31 syksyllä. Se sen kaveri sitte taas on 23vuotias jotta se mun harmaantuva ukkeli ei tajua että elämä on erilaista kolmekymppisellä kauan seurustelleella ku kakskymppisellä sinkkumiehellä. En mä usko että tää kaveri oikein sitä käännyttää, mutta mieheni näkee että millaista vapaata ja villiä elämää se elää ja haluais kokea samaa. Tiedän että miehelläni ei tällaista elämää ole ollut koskaan. Mutta silti, yhdessä on lapsia ja perhettä haluttu ja yhdessä tämä pitäisi katsoa loppuun saakka... No saas nähdä. Eilen se tosiaan soitti ja mulla ei ollut minkäänlaista tunnereaktiota siihen. Toki olen väsynyt ja pettynyt ja loukattu ja ehkä hivenen masentunutkin...

Noh, sitte vauvoihin. Eilen eivät liikkuneet ollenkaan, ja supistelikin kipeästi. Jouduin sitte käymään synnärillä käyrillä. Kaikki ok, kunhan olin käynyt kahvilla, juossut tutkimushuonetta persepaljaana ympäri, hyppiny ylösalas ja vielä pahoinpidelly mahaa niin johan heräsivät.... =) Sitten alkoikin sellainen metakka jotta... :LOL: Lääkäri meinas stressiä... :| Sano jotta vauvat väsyy stressistä ja sit alkaa supistelemaan. Kiva kiva. EN kehdannu ottaa saikkua. Tänään vielä töitä ja sit huomenna vapaa ja ens viikko kokonaan töitä. Kattoa sit ens viikolla josko hakis vähä elpauslomaa... Juhannuksen jälkeiseen krapulaan.... :LOL:

T. Ulpis ja huomenna jo alkaa viikko 22+!!!!!!!

Ps. koira edelleen voimaton ja väsyny sekä pissii lattialle... Hitsi. Pitää odottaa maanantaihin että soittaa eläinlääkärille. Tuloo muuten niin kalliiksi...
 
Juhannuspäivää arvon keskivartalon kasvattajat!!

Hienoa, että Ulpiksella menee jo paremmin. Pari vauvaa mahassa on kuitenkin niin hieno asia, että se voittaa kaiken mennen tullen. ;)
Nyt olisin jo enemmän huolestunu sun koirasta kuin miehestä.. Ei päivystävällä eläinlääkärillä olis mitään ohjetta? Soittaa ainakin vois ettei suotta kärsis toinen.

Meidän juhannus meni eilen appivanhempien mökillä. Miehen sisko oli siellä kans uuden miesystävänsä kanssa (ovat olleet vajaa parikuukautta vasta yhdessä ) ja saatiinkin viettää yllätyskihlajaisia!! =) :flower: =)

Häihinkin päästään jo elokuussa ja mitä vielä..... Meidän neidille tulee ensimmäinen serkku helmikuussa!!! B)

Toisilla on nopeat käänteet mutta ovat tosiaan ihan aikuisia ihmisiä, että tietänevät mitä tekevät. Nyt mun suurin ongelma on tietenkin se, että mihin kolttuun aion mahtua elokuussa kun ne häät on.. (Saatikka syyskuun lopussa kun on isot sukujuhlat toisella puolella sukua..) :D

Jaa-a.. Tämä päivä on mennyt kotona makoillessa. Välillä ukkosti oikein kunnolla ja nyt taas paistaa aurinko. Meillä on muuten kesäsiirtolavieras! Tapio-poika, 9kg ja ikää 1vuosi, muutti meille eilen viikoksi kun siskoni lähti äitini kanssa Firenzeen junalla. Tapio asuu ulkona häkissä eli kyseessä on siis Ranskanluppakorvakani eikä suinkaan pikkupoika. :D

t. Raitis ja Pikkuneiti rv 21+1
 
Hei taas kaikille. Juhannus mennyt todella rauhallisesti, siis normaaliin juhannukseen verrattuna.
Voi Ulpis.... Perhana, että pistää vihaksi. Nyt tosiaan uhohdat sen ukkos hetkeksi, mietit kaikkia kivoja juttuja. Pistät hyvät musiiikit soimaan ja rupeet kuule hellimään itseäsi. Kasvokuorinnat, kynnet... Juu nyt vain nautit itsestäs ja juttelet koiralle mukavia.
Nyt vain sitä naisvoimaa kehiin. Täällä ollaan kaikki tukena!
 
Hyvä että ulpiksella alkaa elämä voittamaan. Ainakin osaksi... Koirasta kun vielä on huoli.

Ite jo eilen aamulla ajattelin että tulee ihana juhannus kun sain miehenkin olemaan juomatta yhtään olutta tai muutakaan vettä väkevämpää. Mutta mutta... Sitten sen sijaan sainkin kuulla koko päivän pelkkää vittuilua ja haukkumista. Tänään sama meno jatkunu. Ja vielä lisäksi kiiruhti kioskille olutta ostamaan. Vaikka sovittiin ettei kalisuttais yhtään. Vittuilu ja haukkuminen taas jatkunu ja marmatus kun en muka tee mitään. Vaikka olen siistiny piha aidan ja siivonnu varaston ( josta sainkin kaatopaikalle lähtemään 4 jätesäkillistä tavaraa ) kaikkea sitä tuleekin säilytettyä.

Alkuviikon olin onnellinen kun sain viettää ns "yh.n" elämää. Ukko oli vantaalla koulutuksessa. Sanoinkin että olis jääny sinne ku kerran on tuolla päällä. Siis ihan oikeesti mä nautin tuosta ajasta ku sain olla lasten kans keskenään kotona. Eikä ollu toinen koko ajan vittuilemassa vieressä. Paremmin en ole pitkiin aikoihin voinut ku tuon alkuviikon. Pistää miettimään josko olis meille molemmille parempi jos asuttais ihan kokonaan eri osoitteissa..... Lapsetkin voi tuona aikana silmin nähden paremmin. Tyttökään kiukutellu ollenkaan ja esikko oli aivan eri ihminen. Ukolla ja esikolla alkanu mennä sukset ristiin kun ukko sille nalakuttaa koko ajan. Ihan sama vaikka esikko koittaa tehä ukon mieliksi jotain niin ei passaa.

Nyt täytyy ruveta laittaan tuo neiti nukkuun.

T. Löllykkä ja haamu 20+5
 
Eilen sattui hassu juttu.. Ajettiin autolla kuoppaista tietä ja ihan kuin vauva olisi ollut "irrallaan" mun sisällä..

Siis tuntui kuinka vauva pompahti ihan erilailla kuin normaaleissa liikkeissä. Ei se pahalta tuntunut mutta outoa, että sisällä on joku "irrallinen osa". :D
 
Ulpis, täältä myöskin toivotellaan sulle jaksamista! Kyllä vihaksi pistää tuo miehesi käytös. Se varmaan kyllä muuttuu, kun arki tässä taas alkaa. Onneksi supistelu ym. lakkasi ja pienokaiset voivat hyvin. Sehän nyt on pääasia. Koita olla stressaamatta hankalasta tilanteesta huolimatta. Eiköhän kaikki vielä paremmaksi muutu! Koira varmaan paranee myöskin tuon antibioottikuurin myötä. Kannattaa kuitenkin käyttää se lekurilla alkuviikosta, jos tilanne ei muuttuisi. Yleensähän eläimillä menee parisen päivää, kunnes lääkkeet alkavat puremaan. Voimia ja jaksamista vielä kerran! :hug:

Aika monella tuntuu vauvat jo liikkuvan kohdussa. Mäkin odottelen sitä päivää kuumeisesti. Nyt mennään vasta rv 14+6, eikä mitään vielä tunnu. Milloin teillä muilla ekan kerran jotakin tuntui?
 
kati231 älä hätäile, et sä vielä voi liikkeitä tunteakaan. Itse tunsin tai olin suht varma liikkeistä vk 18 loppupuolella. Mä olen tuntenut ne "liikkuvana kuplana", hassun tuntuista. Välillä ne on heikkoja ja välillä taas tuntuu, että nyt tais vaavi potkaista oikein kunnolla :heart: Mä odotan sitä kun voi itse tuntea mitenpäin vauva on kohdussa. Mutta siihen onkin sitten vielä pitkä aika.

Mä olen sitä mieltä noista sairaslomista, että niitä pitää kehtaa ottaa vaikka normisti olisikin tosi vähän saikulla. Sitä on kuitenkin vastuussa sisällä kasvavasta ihmisestä tai jopa useammasta. Ja hoidotkin on sen verran kalliita, että itse en kyllä riskeeraa mitään. Mä olen normaalisti vähän sairaslomilla ja nyt olen joutunut olemaan aina välillä vatsakipujen takia useamman viikonkin lepäämässä. Aluksi oli jotenkin huono omatunto pitkistä saikuista, mutta sitten otin järjen käteen ja päätin, että aivan sama mitä työnantaja ajattelee. Asiat on laitettava tärkeysjärjestykseen. Ja meillä on töissä ainakin sellainen työtahti, että oksat pois, ja raskaana olevat ei tosiaankaan saa mitään erikoiskohtelua. Ylimääräisiä taukoja ei saa pitää. Itse olen vähän huolissani mun heikosta alaselästä kun se nyt jo kränää, että miten se kestää isommalla vatsalla. Ja kun se on vielä notkollaan niin ei hyvä. Saati miten se kestää tulevan synnytyksen, huh!

Ulpiksella onneksi menee jo vähän paremmin. Sun miehesi ystäväpiiri selittääkin aikalailla miehesi käytöksen. Nuorempi kaveri tietysti viilettää letti pitkällään viihteellä ja hehkuttaa miten mahtavaa se on. Mukamas. Aika moni mies/nainen on kuitenkin loppupelissä tyytyväisempi elämäänsä turvallisessa parisuhteessa kuin sinkkuna vaikkakin vastuuta on enempi. Sinkkuelämässäkin on puolensa mutta moni kaipaa tasaisempaa elämää vanhemmiten. Aikansa kutakin. Mulla on yksi yli 30vee kaveri joka aina jaksaa vakuutella kuinka hän on tyytyväinen oloonsa sinkkuna ja että ei huolisikaan mitään miestä kun kaikki ovat kuitenkin sikoja. Tottakai hän sanoo näin kun ei ole vielä löytänyt elämänsä prinssiä.

Ollaan miehen kanssa kovasti vertailtu yhdistelmävaunujen hintoja/laatua. Vaikeaa on päättää mitkä ostaa. Itse en suostu maksamaan kovaa hintaa pelkän merkin tai värin perusteella. Trendimerkeissä on helposti se parin sadan tai jopa 300 euron trendilisä. Hyvistä vaunuista taas olen valmis maksamaan mutten siltikään tolkutonta summaa.

Marica ja ylihuomenna vk 20
 
Se auttoi ainakin meitä vaunujen hankinnassa kun listattiin paperille ominaisuudet, jotka välttämättä halutaan ja mitkä mitat auton puolesta on sopivat. Sen jälkeen tipahti aika monia vaunuja pois. Päätin, että en osta tyylillä "väkisin jotkut Emmaljungat/Briot/tms koska ne on muiden mielestä hyvä merkki". Ja Teutoniat meille sitten rantautui. Muita vaihtoehtoja oli jotkut Herqulekset, joiden mallia en muista sekä yhdet Hartanit. Teutoniat oli sitten sopivasti tarjouksessa, joten niihin päädyttiin.

Kati kysyi, että koska ekan kerran tuntui jotain.. En ikinä ennen uskonut kun joku sanoi, että tuntui joskus 12+ viikoilla jotain mutta pakko oli uskoa kun itsellä tuntui eka kupla rv13+!

Sitten hiljakseen suunnilleen yks viikossa jostain rv 15 eteenpäin mutta nyt ne vasta on kunnollisia kun tultiin tänne kahdenkympin kieppeille.

Odotan vaan lokakuuta kuin kuuta nousevaa, että näkis pikkupotkuttelijan...
 
Joo kyllä mäkin niitä kuplia aiemmin tunsin mutta en voinut olla ollenkaan varma vaikka olisi ollut ihan omaa vatsan toimintaa :LOL: Nyt sitä kyttääkin koko ajan jahka tuntisi liikkeitä. Mä olen huomannut, että mun vauvan päivät on liikkeiltään erilaisia. Joskus se liikkuu kovastikin kun taas toisinaan on hiljaisempaa. Kai se lepäilee välillä enempi. Viimeksi neuvolassa vähän jännitti kun neuvolatäti kuunteli sydänääniä ties miten vanhalla kapistuksella. Aluksi kuului vain älytöntä rohinaa ja sydänäänet jäi sen peittoon. Pienillä säädöillä tasainen jumpsutus sitten tuli esiin. Lääkärillä sen sijaan tuntuu olevan vähän nykyaikaisempi versio kun aina on kuuluvuus ollut hyvä.

Mun pitääkin googlettaa herqulekset, siihen merkkiin en ole vielä tutustunut.
 
Hei, Olin juuri np-ultrassa ja siellä turvotusta 1,2 ja1,3 eli normaaleissa lukemissa.
Joo tuli sitten juttua juustoista ja ette arvaa olenkos syönyt ravintolassa vuohenjuusto voileipiä ja vähän kaikkea. Sitten luin tuolta alkuraskauden hermoilijoista kun Lentoemo-76 pelotteli kaikilla ruoilla, kuinka on naapurissa kehitysvammainen lapsi ja epäillään sen johtuvan juuri näistä raskausajan ruokavaliosta.
Mitenkäs teillä muilla Miru ja ulpis ja muut kaksosraskauden läpikävijät, oletteko käynyt tai suunnitelleet sitä lapsivesipunktiota.
Mulle lääkäri sanoi ettei suomalaisella ruokavaliolla ole sellaista vaikutusta, että voi syödä monipuolista ruokaa. No mä söinkin tossa kaupasta ostettua tuorepastaa ricotta-juustolla täytettynä. joo Italialaisia porkkanoita ja sen seemmoista. Eipä näyttänyt häntä paljon vaivaavan. Sanoi ettei kannata lähteä riskeeraamaan kallista hoitoa sillä lapsivesipunktiolla. No pelkäänkin että lapset ei olisikaan terveitä. No purin nyt paniikkini tänne.
JOo niistä Maukkojen mitoista vielä että toinen oli 49mm ja vastasi rv. 11+6 ja toinen 57mm ja vastasi rv.12+3 eli kunnossa olisi. Lääkäri yritti tökkiä toista hereille, kun oli huonossa asennossa, muttei se välittänyt ollenkaan. Kysyinkin, että olikos sillä jokin hätänä, niin sanoi että se voi siellä nukkua tunninkin eikä liiku mihinkään.

No nyt odottelen neuvolan tädin soittoa, kun viime viikkoinen aika peruuntui sairaala reissun takia. Neuvolassa ei siis ole vielä käyty.

Kaikille ihanaa viikkoa ja paljon halauksia.
Terkkuloin Marli ja Maukat rv.12+1
 
Marli
Ei vissiin edes pääse siihen punktioon jos kaikki ok. Mutta ei mulle oo ainaskaa tullu edes mieleen ku kaikki ollu ultris ok niin. Ja muutenkin ku molemmat omis pusseis niin pitäis pistää kaks kertaa. Jaiks!
Mutta onnea kivoista ultrauutisista!

Täällä alkaa tosiaan elämä helpottaa. Koira voi paremmin ja isäntäkin jo kaipailee kotiin. Itse mietin kuitenkin että josko tämän viikon vielä evakossa olisi.... :kieh: Ihan kiusaksi vain...

Madame mammalta tuli viesti, kuulemma kaksi tyttöä syntyy 9.10.. hmm, poikia niitten piti olla :eek:
Sitte 2013 syntyys poika ja 2015 tyttö... Anns kattoo...


Uusi viikko taas!
22+1 menossa ja ensi viikolla saan täytellä kelapapereita josko saisin päätöksen nopsaan ja äippäpaketitkin pian! Meinaan ottaa kaksi pakettia ja yhden rahan... Kivaa... B)

olen miettinyt, että ottaisin pienesti sairaslomaa. Tuntuu ettei jaksaisi töissä. Kuitenkaan ei nyt niin akuuttia mutta silti... On niin raskas olo jotenkin..

Ps. Ällöttääkö muita vauvojen liikkeet? Mua oksettaa aiva kamalasti ku T&T meuhkaa mahas. Jos on ruokailu kesken niin pakko lopettaa muuten tulee oksennus...

Hehe, eilen kaatu kahvit sohvalle, ku pidin kahvikuppia mahan päällä ja A-baby potkaasi niinsehän humahti maahan! Eka kerta ku tuli noin voimakas potku ja vielä näillä viikoilla!!!!!!

T. ulpis
 
Ulpis!! Mä olen syntynyt 9.10, ihan hassua oli nähdä oma syntymäpäivä tuossa. Saas nähdä käykö ennustus toteen. HAE IMEESSÄ sairaslomaa, jos vähääkään tuntuu siltä. Lepo on paras keino välttää ennenaikaisuus kaksosten kanssa. Ja suosittelen miehen pitämistä evakossa vielä viikon, saatpahan huilia rauhassa :kieh:

Onnea Marli hyvistä ultrakuulumisista. Me emme harkinneet lainkaan lapsivesipunktiota, tämä on hyvä näin. Ja kuule sinäkin kun olet saanut kokea jo jos jonkinmoista, mieti tarkkaan. Vaikka inhoankin muita antamassa neuvoja, teen sen nyt poikkeuksellisesti itse..

Meillä ei ihmeempiä. Juhannus oli ihanan rauhallista yhdessäoloa, nautiskelua ja lepoa. Huomenna mulla on lääkäri äippäpolilla ja eiköhän sitten taas pääse kurkkaamaan kuinka isoiksi murut on kasvaneet. Vatsa on jo ihan selkeä pallo, itse asiassa aivan ihana, jos itse sanonkin :ashamed:

Sateesta huolimatta oikein mukavaa päivänjatkoa!!

Miru, Papu & Nuppu 14+0
 
Sateista maanantaita!
Huh, on sulla ollut Marli rankkaa, mutta onneksi kaikki kuitenkin kunnossa pienillä!
Ulpulummukka, on sun miehellä kyllä pokkaa, tekisi tosiaan mieli antaa tuollaiselle oikein kunnolla selkään. :headwall: On jotenkin vaikea käsittää miten joku voi käyttäytyä toista kohtaan noin, ja vielä raskauden aikana.

Liikkeistä, tunsin viime keskiviikkona oudon muljahduksen vatsassa, ja nyt niitä on välillä tuntunut, mutta voi olla kyllä tosissaan ihan vatsantoimintaakin. Melkein sitä veikkaisinkin, kun tuosta ummetuksesta olen kärsinyt.
Kotidoppler tuli torstaina, ja Kuunkullan tavoin meinasin pelästyä kunnolla, kun oli niin vaikea saada äänet kuulumaan. Lopulta kuitenkin löytyivät onneksi. Eipä se ole ihmekään että on hankalaa, kun ei sitä itsellä ole taitoa noiden sydänäänten etsimiseen. Eilen kun kokeilin toisen kerran löytyivät sitten nopsasti, taisi olla vähän tuuriakin.

Onko muilla ollut voimakkaita liitoskipuja? Minulla alkoivat tuossa ennen juhannusta. Kipu on välillä todella kovaa molemmin puolin vatsaa, ja säteilee jalkoihin ja selkään saakka. Pienenpieni liikahdus saattaa olla kuin veitsenisku, ja sitten alkaakin särky.Kyllä on onnistunut myös pelästyttämään. Jostain taisin lukea liitoskipujen voivan äityä niin pahaksi, että käveleminenkin todella vaikeaa, pitää toivoa ettei niin pahaksi menisi myöhemmin.
Olen varannut huomiseksi yksityiselle gynelle ajan, haluan kävästä tarkistuttamassa itseni ja asukin ihan mielenrauhan vuoksi.

Missäpäin asut Miruliini, jos saa udella? Teilläpäin kun tuntuu olevan julkisella puolella todella tiivistä seurantaa. Itse asun Helsingissä, ja täällä tuollaisesta saa vain haaveilla on sitten yksöis-tai kaksoisraskaus.
Marli, täälläkään ei tarjota lapsivesipunktiota mikäli kaikki nt-ultrassa ja seulassa hyvin. Ei oltaisi kyllä siihen lähdetykään luultavasti missään tapauksessa, tuntuu niin hurjalta koko tutkimus.
 
Annuli, asun Lahdessa (tai ihan vieressä Nastolan puolella). Ja joo, tämä tuntuu toimivan. Sen sijaan lapsettomuushoidot meidän julkisella oli tuskaa ja siksi siirryttiinkin Fertinovaan helsinkiin mikä sopi mainiosti, täällä kun töissäkin olen ihan keskustassa.

Voi noita kipujasi, mullakin ollut muttei ihan noin rajuja sentään. Pitää kyllä liikkua tosi rauhallisesti ja kaikki sohvalta nousut ym käännökset ottaa hyvin iisisti.
 
Sateista maanantaita kaikille!
Johan Ulpiksen mies nyt hankalaksi heittäytyi! Nyt kun haikailee jo takaisin niin voisit näyttää sille kuinka hyvin pärjäät ilman koko ukkoa!

Marli, oon kanssa vahingossa ja pari kertaa pakon edessä syönyt vaikka mitä. Vuohenjuustoa söin ravintolassa, kun mitään muutakaan sopivaa ei ollut tarjolla. Siis oli vaan maksaa ja jotain kanaa jossa jotain muuta juustoa. Olen myös vahingossa syönyt simpukoita keitossa. Niistä lentoemo myös pelotteli. Myös katkarapuja söin ravintolassa! Vähän stressaa kyllä, mutta eikös se ole niin, että jos juustot on kuumennettu niin ei niistä mitään vaaraa sikiölle ole? Eli ei varmaan näin jälkikäteen kannata murehtia syömisia?

Täällä vatsa taas näyttää kasvaneen pienen tauon jälkeen. Tai sitten johtuu juhannuksen syömisistä! Nyt poden pientä morkkista kun en tosiaan ole syönyt kovin terveellisesti ja noita kiellettyjäkin on tullut syötyä!
 
Moikka - Lentoemo tosiaan listaili varoituksen sanoja ruokailuun koskien Italiassa - olemme miehen kanssa sinne suuntaamassa kahden viikon päästä, kun nyt sitten on alkanut pelottaa, että uskaltaako jos tämä tiputteluvuoto/tuhruttelu yltyy keskenmenoksi asti niin mitäs sitten. Nyt on kuitenkin vakuutukset tarkastettu, lääkäri vielä ennen lähtöä ja Lentoemon ruokavaroitukset kuunneltu. Uskomatonta tuo ettei Italiassa (tai ylipäätään Etelä-Eurooppa akselilla) kannata syödä mitään kasviksia tai marjoja raakana. Eikä ihanaa italialaista jätskiä. Vuohenjuustosta muutama mainitsi tuossa edellä - ymmärsin viimesillään olevalta kaveriltani, että kypsennettynä (tai siis uunin kautta, kuumennettuna) juustot on ok, söi itsekin vuohenjuustokuorrutettua pastaa.

Marli - koita jaksaa...melkeinpä minäkin kehottasin että jätä se tuskallinen ja riskejä sisältävä tutkimus väliin... Serkulla se tehtiin, koska turvotusta oli liikaa ja se kertoi sen olleen erittäin raskaan ja stressaavan kokemuksen...mutta tietysti saivat sitä kautta sitten varmuuden että poika oli kunnossa. Eihän tässä voi kuin huokaista, että saisi tää odotusaika olla hieman pienemmällä jännityskertoimella...
 
Minäkin osallistun ruokakeskusteluun. Täytyy kyllä myöntää, että viime aikoina on kyllä ruokapolitiikka hieman löystynyt aikaisemmasta. Olen lähes hyvällä omallatunnolla syönyt fetaa (myös ulkomailla), vuohenjuustoa & tuorejuustoa (lähinnä lämmitettynä), silliä jne. En usko, että pienistä määristä sen kummemmin on haittaa. Enemmän mua huolettaa ajoittainen karkin ja shipsin syöminen, kun sellaiseen iskee himo. Jälkeenpäin tulee jonkinasteinen morkkis, ja pyrkii syömään kaikkea terveellistä. ;)

Kati & Pablo rv 15 tasan
 
Aikamoinen juhannuksen aika on ollut monella 'urhealla odottajalla' (hyvä nimitys!) :hug:
Kovasti jaksamista kaikille teille kipujen, vuotojen ja tunteettomien miesten kurimuksessa :heart: :heart: :heart:
Kyllä se vaan näköjään voi olla hankalaa tämä odotusaika vielä kamalien hoitojen jälkeenkin... No, pakko vaan uskoa, että meistä jokaisella olo on jossain kohtaa taatusti parempi kuin kipujen/vuotojen aikaan. Hyvää mieltä pitäisi vaan jaksaa yrittää pitää yllä. Täältä lähtee iso lasti sellaista kaikille tarvitseville!!! B)

Kuunkulta, kyselit ulkosuomalaisuudesta ja kyllä vaan, sellainen minäkin olen. Asustan sinua etelämmässä, tai pitäisikö sanoa kaakommassa, ja koska tämän maan suomalaisyhteisö on niiiiin pikkuruinen, en vielä kerro tarkkaan missä (kun tuo nikkikin on aika paljastava...). En nimittäin halua kenenkään tunnistavan ennen kuin asia on julkinen. Sori :ashamed: Kerron kyllä piakkoin! Silti: onpa mukavaa, että tässäkin pinossa on joku muukin Suomen järjestelmän ulkopuolella odottava :wave: Oletko kaivannut Suomen systeemeitä vai onko Saksassa kaikki hyvin järjestetty (todennäköisesti...heh...)?

Ruoka-asioista sen verran kommenttia täältä, että lääkärin mukaan ihan kaikkea voi syödä. Siis ihan kaikkea! Maksaa ja juustoja ja salaatteja jne jne. Hmphf. Sen verran epäluuloinen suomalainen olen, että olen kuitenkin jättänyt mm. italialaiset ricottat ja muut kaupan hyllylle ja valinnut kypsytettyjä, pastöroidusta maidosta tehtyjä juustoja. Hedelmät ja vihanneksetkin pesen ekstratarkkaan ja useimmiten vielä kuorinkin. Hanavesi tosin haisee täällä niin rankasti kloorilta, että luotan sen desinfioivaan vaikutukseen, hihih! Ja vaikka täälläkin suhteellisen etelässä ollaan, ei tuo toksoplasmoosi kuulu olevan mikään suuri ongelma. Lieneeköhän siksi, että täällä on talvisin kuitenkin kunnolla pakkasta.

Marjoja olen myös syönyt melko huoletta, mansikat tosin huuhtelin ennen syömistä. Nyt ei niitäkään enää saa kun kausi on ohi. Onneksi Turkista tulee jo herkullisia, ihania vesimeloneja, joiden veroisista Suomessa asuessamme sain vain haaveilla. Ja kohtapuoliin jo paikallisetkin melonit kypsyvät ja a vot, ei ole niiden voitanutta! Jääkaapikylmänä, njamii!

Omasta napasesta sen verran, että eilen käytiin taas lääkärillä (neuvoloita ei siis ole vaan pre natal -seuranta tapahtuu yksityisessä lääkärikeskuksessa eli onneksi on kunnon vakuutukset!) ja kaikki näytti hyvältä: masukki on noin 5 cm pitkä (pää-peba -mitta), liikuttelee käsiä ja jalkoja, sydän sykki vinhasti, selkäranka näytti sievältä helminauhalta ja kuulemma nenäluukin näkyi! Vajaan kahden viikon kuluttua on sitten se kamala paikka, kun pitää mennä down-screenaukseen. Tekevät siis NT-ultran ja ottavat verikokeet, rutiinia kaikille yli 35-vuotiaille odottajille, joihin kuulun. Uskon, että kaikki on hyvin, kun kerran nenäluukin näkyi. Eikös sen sanota olevan tosi hyvä merkki!?

Mukavia kesäpäiviä kaikille, täällä meillä on helle ja ihana auringonpaiste!

t: Maija + masukki 11+0
 
Annuli mulla oli ainakin noita kohdun kannattimen venymiskipuja aika lailla. Nyt ne taitaa jo helpottaa. Pari viikkoa niitä oli ainakin. Yöllä jos käänsi kylkeä niin saattoi tuntua sellaista voimakasta repäisykipua nivusissa, ai saakeli, että nimittäin sattui. Ja mulla juili oikeaa puolta pari päivää niin, että olin myös huolissani kun en ensin ollut varma mistä johtuu. Olen oikeastaan nyt alkanut lukemaan vasta vau-kirjaa ja siellähän sekin oli hyvin selostettu. Miksen ole aiemmin sitä avannut?!

Hyvä, että Ulpiksen mies on tullut järkiinsä. Kaksi ihmettä äidin masussa niin syytä ollakin jo vastuuntuntoisempi.

Mä olen tehnyt pikkuiselle jo kaksi myssyä, nyt kudon marjapuuronpunaisia pikkusukkia. Ja en siis tiedä sukupuolta vielä. Ensi viikon rakenneultrassa se ehkä selviää. On kyllä tosi nopea kutoa kun silmukkamääräkin on niin vähäinen. Ja tulee tosi södet vaikka itse sanonkin =)

Meidän vaavi on alkanut liikkumaan enemmän ja potkut senkuin vahvistuu. Voiko mikään olla ihanampaa kun vauvan liikkeiden tunteminen....Isi laittelee myös vähän väliä kättään masun päälle mutteihan se vielä tunne ulospäin niitä liikkeitä. Vau-kirjan mukaan vk 28 isäkin sitten tuntee jo potkut.

Me taidetaan ostaa ora taiga vaunut. Niissä on kaikki mitä halutaan vaunuissa olevan. Kaksoiskuulalaakeroidut ilmakumipyörät, heittoaisa jne. Ja hinta on alle 600e. Kuoseissa joudutaan vähän tinkimään, mutta kaipa sieltä nyt jokin löytyy. Vastaavat emmaljungat maksaa 820e, samoilla hienouksilla siis. On merkillä hintaa! Niistä löytyisi kyllä vaikka mitä kuoseja mutten mä kuosista maksaa 200euroa. Jotain rajaa!

Näin viime yönä taas sellaista painajaista, että huh! Odotusaikana olen kyllä nähnyt sellaisia unia, ettei mitään tolkkua. Kaikkea sitä alitajunta kehitteleekin. Ehkä iltaisella Rambo3 leffalla oli jotain vaikutusta uneen=) Tulipa sitten katottua miehen valitsema leffa. Olin aamullakin vielä melkein suunniltani kun heräsin. Oli mukava herätä turvalliseen todellisuuteen.

Me lähtää nyt vauvan kanssa syömään pinaattikeittoa munan kera, nami! Ja on terveellistä =)
 
Heippa!

Mukava kuulla pitkästä aikaa Ennistä ja Maijasta! Maija, olet päässyt jo noin pitkälle, mahtavaa =)

Mulla on ärsyttävän hidas lainakone, joten pikaisesti vain tämänpäiväisiä lääkärikuulumisia. Hematooma oli kadonnut kokonaan - ihanaa - ja vauvat voivat superhyvin! Olivat n.9 senttisiä - kumpikin 4-5 päivää kasvukäyriä edellä. Nyt erottuivat upeasti varpaat ja pitkät jalat, joilla tasivat monottaa toinen toisiaan. Vuorotellen saivat suoristettua pitkät jalkansa ja potkittua oikein pitkin jaloin. Kyllä siinä kokonaispituutta alkoi varmaan olla jotain 12 senttiä. Saapa nähdä milloin sitten tuntee tuollaisten järkäleiden liikkeet ja kun vielä tuplana mekastavat. Rakenteita lääkäri katsoi joiltain osin ja kaikki ol hyvin. Varsinainen rakenneultra on 4.8. Sitä ennen meillä on vielä neuvolakäynti 8.7. Äippäpolilla selittivät, että kaksosäiti joutuu viettämään paljon aikaa heillä, sillä he seuraavat hyvin tiiviisti vauvojen ja minun hyvinvointia - aiemmin kun kuulemma oli tapana, että äiti joutui joskus 20+ viikoilla automaattisesti sairaalaan makaamaan ja tällä sitten voidaan sallia kotosalla pysyminen. Samoin sairaslomasta sanoi, että todennäköisesti mut laitetaan saikulle viikolla 26 oli oma vointi mikä tahansa.

Näin tällä erää, lähetähän Maija tänne sitä aurinkoa myös :wave:
 
Tänään käytiin sitte ostoksilla... :D
Sydäntä riipaasee kyl se rahasumma :headwall:

Ostettiin:
Firkon F7-kaksosten yhdistelmät
Hoitopöytä
Brion primo kaukalot+telakat x2
Häkkisängyt kaikilla herkuilla x2
Babysitterit x2
Syöttötuolit x2

= 1400e!!!!!!!! Auts... Kaikki kuitenkin uusinta uutta.... :$
Ei maksettu vielä, kahden viikon päästä tulee rahaa jotta sitten maksetaan ja saadaan tavarat kotiin.... oijoijoi


Kysymys:

Onko nää supisteluja? Kun kävelen, mahaa alkaa kiristää ja tulee sellanen ahdistava olo, välillä joskus ehkä hieman tuntuu kipua alavatsalla ku tällanen tuloo. Onko vaarallista? Töissä nimittäin edelleen olen nytkin iltavuorossa...

 
Lääkärissä käyty, ja kaikki oli onneksi hyvin. Kohdunkanava kunnossa ja vauveli voi hyvin. Ei meinannut olla hetkeäkään paikoillaan. :D Saatiin pari kivaa 4D.llä otettua kuvaa mukaan.
Kasvua ei nyt sitten enää ilmeisesti arvioidakaan pää-pyllymitan mukaan, vaan oliko pään ympäryysmitta+reisiluunmitta minkä mukaan katsottiin? Mukavasti vastaa asukki päiviä, muutamalla on tällä hetkellä edellä.
Kyselin muuten liikkeiden tuntemisesta, ja lääkärin mukaan ei ole mahdotonta niitä tuntea nyt 16.viikolla, mutta hyvin harvinaista. Nythän sitä helposti rekisteröi kaikki tuntemukset, jotka voivat olla mitä vaan... Ikinä tuskin on näin tarkasti muuten omaa kehoaan tarkkailut!

Ulpulummukka hae ihmeessä sairaslomaa, mikäli yhtään siltä tuntuu ja supisteletkin vielä. Nyt on vauvojen ja sinun hyvinvointi paljon tärkeämpää kuin työnteko.
Noista kielletyistä ruokaaineista. Itse olen ollut aika tarkka siitä, etten syö mitään pastoroimatonta maitotuotetta ja noudattanut muutenkin neuvolasta saatua listaa. Listeriaahan muuten vähän aikaa sitten löytyi vakuumipakatusta graavilohesta, eli kyllä sitä silloin tällöin esiintyy vaikkakin onneksi harvoin täällä Suomessa. Salmiakkia ja lakua tekisi kyllä mieli kovasti, olen pitänyt niiden suhteen ihan nollalinjaa, sillä tulisin vaan huonolle tuulelle siitä sallitusta määrästä. :D
 

Yhteistyössä