Lapsettomuushoidoista plussaan 2012-2013

Voi Willbe, olen todella pahoillani teidän puolesta! Sattuneesta syystä osaan samaistua asemaasi mutta en siltikään oikein osaa lohduttaa. Suuret voimahalit ja jaksamista tulemaan, anna ajan rauhassa kulua ja sure surusi rauhassa. Aika helpottaa jos ei parannakaan eikä tietysti pidäkään parantaa, kunnioituksena enkelivauvaa kohtaan.
Sun tilanne kiinnosti mua erityisesti sillä meidän alkuraskaus ongelmineen oli niin samankaltainen. Olisin niin toivonut sulle toisenlaista lopputulosta sillä en halunnut uskoa että alkuvaikeudet ennustaisi aina keskenmenoa. Jotenkin sen toteaminen lisää pelkoa alottaa kaikki uudelleen.

Amele. Olen myös pahoillani sinun tilanteesta. Tuo epävarmuus ja epätietoisuus on pahinta. Olen joskus kuullu että kohdunsuun - tai kaulan voi sitoa langalla vastaavissa tilanteissa joissa jo alkuvaiheessa kohdunsuu tuppaa avautumaan. Ei se ole sitten mahdollista sinun tilanteessasi?! Ajattelin että voisko sillä tavalla raskauden vielä pelastaa. Toivon todella että vauva jaksaa sinnitellä ja kohdunsuu pysyy kiinni. Voimahalit myös sinulle!

Kirjoitin kännykällä joten olen pahoillani jos tuli paljon virheitä ym.

 

Voi Amele ja Willbe!! Ei tässä oikein osaa sanoa mitään Elämä ei tosiaan ole reilua. Amelelle nyt kuitenkin vielä pidän varovasti peukkuja pystyssä, jospa ihme tapahtuisi ja tilanne vielä rauhoittuisi. Olisin myös kysynyt tuosta samasta tukilangasta jonka Cisu mainitsi, että eikö sitä voi vielä tässä vaiheessa laittaa?

Willbe, muistan hyvin nuo turhautumiset ja pettymyksen tunteet oman keskenmenoni jälkeen. Toivotaan, että aika hoitaa niitä ja jaksatte vielä yrittää uudelleen. Mulla oli keskenmenon jälkeen samoin se olo, että nyt tämä sai olla tässä. Mutta nyt tietysti olen tosi onnellinen siitä, että voimia vielä löytyi yrittämiseen. Kovasti voimahaleja sinne, vaikka ei tässä nyt heti mikään empatian määrä lohduta.

Nyt tuntuu ihan typerältä kirjoittaa mitään positiivisia asioita tähän samaan viestiin. Mutta eilen kuitenkin kerroin meidän yrityksen muille kahdelle avainhenkilölle raskaudesta, ja vastaanotto oli aivan ihana huolimatta siitä, että ovat miehiä. Halasivat pitkään ja kommentoivat, että ihan supermahtava juttu Huojensi mieltä, nyt ei tarvitse enää ihan niin paljoa salailla töissä. Muulle porukalle ajattelin kertoa tässä ehkä parin viikon päästä.

 

Voi miten huonoja uutisia täällä on..:'( Willbe ja Amele teille iso :hug: en oikein tiedä mitä sanoa..hirveä tilanne..Mietin vain Ameleen tilannetta, että eikö sitä voisi saada korjaantumaan levolla..mutta aika kauheetahan se ois olla levossa rv37 saakka:ashamed: voi paska..
cisukysyin lääkäriltä, että pitäisikö ottaa jotain kokeita niin se sano,että ei..outoa..tosin hivan tunnistaisin kyllä kun se on ollu monta kertaa ja bakteeri tulehduksenkin jos semmoinen olisi...siitä tulee kauhee haju..oli kyllä tosi nuori tyttö ultraamassa..

 

Luota tyty omiin vaistoihisi ja tuntemuksiisi. Mutta muistelen että.esikoista odottaessani kun mulla alkoi tulla kohdunsuuta kypsyttäviä suppareita jo rv29 niin ekaksi poisluettiin kaikki tulehdukset.

 

Willbe halaus sinulle. Olen tosi pahoillani. Lohdutuksen sanoja ei oikein ole, mutta ajatuksissa olet. Voimia suruun. <3

Scarleth kiva kuulla, että olet saanut työkavereiltasi hyvän vastaanoton iloisten uutisten myötä. Siitä tulee hyvä olo, kun kertoo jollekin ihmiselle ja hän on aidosti ilahatnut ja onnellinen puolestasi.

Kiitos teille ihanat kaikista tsemmppisanoista. Ne merkkaa paljon. Vielä täällä ollaan "kunnossa" eivätkä kivut ja vuoto ole lisääntyneet. Olo on täysin absurdi, koska lääkärin tuomio oli niin surkea ja oma vointi on kuitenkin vielä ihan hyvä. Makaan sohvalla ja odotan. En oikein osaa vielä suhtautua tähän tilanteeseen. Mainitsitte tuon tukilangan ja lääkärikin siitä ohimennen puhui. Sitä voidaan harkita, jos ihme tapahtuu ja tilanne tästä rauhoittuisi. Tukilanka voidaan kuulemma laittaa, mutta vasta viikon 12 jälkeen, en tiedä miksi. Minulle ei tullut lääkärissä mieleenkään kysellä asiasta enempää, kun tilanne oli niin tässä ja nyt. Vielä en siis ole ajatuksissani lainkaan siellä asti, vaan koitan selvitä aina seuraavasta tunnista. Pelottaa.

 

Kiitos lohdutuksesta ja tuesta te ihanat naiset :heart:

Jotenkin tuntui niin käsittämättömältä että mä edes tulin raskaaksi. Toisaalta surettaa, etten ole pystynyt nauttimaan raskaudesta, kun tilannetta on koko ajan varjostanut pelko ja huoli. Mutta tästäkin varmasti noustaan ja elämä jatkuu. Pakkasessa on vielä 2 alkiota odottamassa, joten kunhan aikaa on kulunut palaamme kokeilemaan onneamme. Sen jälkeen pitää miettiä.

Amelelle paljon voimia ja haleja jaksaa tunti kerrallaan :hug:

Sytytän tänään kynttilän meidän ja kaikkien muiden menetyksille :heart:

 

Voi amele ja wilbe :hug: niin surullisia kuulumisia täällä. Jotenkin sitä menee ihan sanattomaksi, eikä tiedä mitä sanoa. Toivon kuitenkin paljon voimia ja jaksamista kaiken keskellä. Kovasti olette molemmat mielessä. Voi kun voisi sanoa jotain lohduttavaa.

 

Amele ja wilbe, miten surullisia kuulumisia! :hug:

Itseä mietityttää usein ettei voi missään vaiheessa pitää raskautta itsestäänselvänä, vain pieni pelko on aina mukana jos jokin menee pieleen. Mutta toivon kuitenkin parasta meille kaikille

Tänään täynnä rv 14+0 :heart:

Eilen kerrottiin esikoiselle, että hänestä tulee isosisko. Voi sitä riemua ja arveli tulokasta pikkusiskoksi. Mulla ei vielä tietoa eikä mitään tyttö- tai poikaoloa.

 

Sekundamamma, totta! Tällä taustalla ei varmaan missään raskauden vaiheessa voi täysin luottaa siihen, että kaikki voisi mennä hyvin.

Mitenkähän Amelella mahtaa mennä..?

Täällä on ollut vallan ihana ja rentouttava viikonloppu, vaikka väsymys ja pahoinvointi vielä vaivaakin. Ollaan nautittu siististä kodista ja kynttilänvalosta ja tehty hääsuunnitelmia <3 Elämä on juuri nyt aika kivaa!

 

Täällä onkin paljon surullisia uutisia.:'(
Willbe pahoittelut ja kovasti voimia surun keskelle. Nuo on niin suuria menetyksiä, ettei ole oikein sanoja lohduttaa.
Amelelle jaksamista epävarmaan ja rankkaan tilanteeseen. Varmasti todella uuvuttavaa. Toivon kuitenkin että se viimeinen sentti pysyy kiinni ja selviytyisitte siihen tukiompeleen laittoon saakka. :hug:

Täällä on ollut taas niin raskautettu olo, ettei ole jaksanut eväänsä nostaa edes tietsikan näppäimille asti pariin päivään. Huh!! Oikein ärsyttää kun ei jaksa olla yhtään reipas, hyvä kun tuon muksun jaksaa ruokkia ja vaatettaa. Välillä iskee ihan mahdoton paniikki päälle, että miten ihmeessä sitä jaksaa hoitaa taaperon ja vastasyntyneen kaikkine yövalvomisineen sun muineen, kun ei meinaa selvitä yhdestä ipanasta alkuraskauden uupumuksen kourissa. Varsinkin kun tuntuu ettei tuo ikiliikkuja-lapsonen ole tällä hetkellä minuuttiakaan paikallaan. Mutta eiköhan siitä selvitä synnytyksen jälkeisillä hormonihöyryillä. Huomaa vain, että jännittää ihan erilaisia asioita tässä toisessa raskaudessa kun silloin ekassa. Yhteistä on kyllä just tuo, ettei varauksetta pysty kuvittelemaan kaiken sujuvan ongelmitta loppuun saakka. Kaipa tämä lapsettomuustausta vain väkisin jättää jälkensä, vaikka loppu olisikin se onnellinen.

Scarlethille vielä onnittelut hyvistä ultra-uutisista!! Tyty ihanaa että selvisit säikähdyksellä, mutta komppaan Cisua. Multa otettiin kanssa bakteerinäytteet esikoista odottaessa, kun oli ihan vaan epämääräisiä vatsakipuja. Joten jos asia vaivaa, niin vaadi ne näytteet!

 

Miten Amele ja Wilbe jakselette?

^Juuri tänään juttelin ystäväni kanssa siitä, miten tämä alkuraskauden väsymys lamauttaa täysin. Meillä on molemmat lapset valvottaneet todella paljon ja välillä yöheräämisiä on ollut vajaan kahden tunnin välein. Silti sitä on arjesta selvitty yllättävän hyvinkin, kahvi ja ulkoilu esikoisen kanssa on auttanut. Nyt tuntuu ettei mikään herätä mua tästä koomasta. Saan just just laitettua lapsille einestä pöytään, mutta astiat jää siihen kunnes mies palaa töistä. Lastenohjelmat pyörii aamusta iltaan ja itse makaan oksennuksen partaalla sohvalla. On niin huono fiilis siitä ettei jaksa tehdä mitään järkevää, laittaa ruokaa tai siivota. Tänään 11+0 ja toivon todella että kohta alkaisi helpottamaan.

Mulla ke np-ultra ja jännittää!! Dopplerilla olen kuullut sydänäänet päivittäin, mutta silti huoli siitä onko kaikki hyvin.

Jaksamista jokaiselle alkavaan viikkoon!

 

Voi että kun täällä olikin taas ikäviä uutisia
Valtavat pahoittelut Willbe :'(

Amelelle on peukut vielä pystyssä, jos vaikka tulisikin onnellinen käänne tuohon kamalaan piinaan. Mulla on yksi tuttu, jolla on ollut tuollainen tukilanka kahdesti, ekalla kierroksella sekään ei auttanut, mutta toisessa raskaudessa auttoi niin, että selvisivät kohtuu isoille viikoille ja saivat vauvan syliin asti vaikka joutuikin vuodelevossa olemaan viimeiset viikot. En ollut minäkään tietoinen, että vasta 12. viikon jälkeen sen voisi laittaa, mutta ehkä sille on syynsä. Kovasti tsemppiä <3

----

Muakin huolettaa kovasti, vaikkei ehkä pitäisi. En vain ole aiemmin ollut raskaana näin pitkään, joten en tiedä yhtään mikä on normaalia kipuilua ja mikä ei. Eilinen ilta meni jännittyneissä merkeissä, kun selkää ja vatsaa särki todella kovasti vaikken ollut tehnyt mitään erikoista koko päivänä. Aivan hirveä polte ja jomotus, mutta pisaraakaan ei verta ole näkynyt ja kivutkin menivät lopulta ohi.

Tuosta säikähtäneenä tilasin kuitenkin tänään dopplerin, vaikka "vannoin", etten sellaista osta. Nt-ultraan on vielä reilu viikko, enkä mä kestä odottaa sinne asti ilman tietoa siitä, onko pieni vielä hengissä :|

 

Scarlet oih, koska olette menossa naimisiin, kun hääsuunnitelmat on siellä olleet viikonloppuna mielessä?

Minulla ei tuota kuuluisaa väsymystä ole ollut koko raskauden aikana, outoa? Toki meillä ei ole lapsia ennestään täällä kotona, joten sekin voi asiaan vaikuttaa. Tsemppiä väsymykseen Emiliina ja sebu08 . Älkää olko itsellenne liian ankaria, omaa vointia on kuunneltava ja sen mukaan toimittava.

Täällä tilanne on ennallaan. Olen kauhusta kankeana odottanut viikonlopun keskenmenon alkua, mitään ei ole kuitenkaan vielä tapahtunut. Toivoa ei juuri annettu, mutta tässä ollaan pyristelty nyt kolme päivää eteenpäin. Eilen oma fiilis oli tosi surkea ja luovuttanut, tänään mieli on taas ollut hieman parempi. Neuvolasta soiteltiin tänä aamuna ja torstaina pääsen lääkäriin tarkistamaan tilanteen, mikäli mitään ei ole siihen mennessä tapahtunut. Torstaihin tuntuu olevan ikuisuus, koska edelleen mennää tunti kerrallaan eteenpäin. Täällä siis jatketaan pelokkaana odottamista ja ollaan onnellisia jokaisesta kivuttomasta hetkestä.

Willbe miten jaksat?

Toiveikasta viikkoa kaikille

 

Amele, kiva kuulla sinusta!! Jospa tilanne sittenkin olisi rauhoittumaan päin? Voi että kumpa nyt selviäisitte pelkällä säikähdyksellä!! Olisikohan siihen tukilangan 12 viikon rajaan syynä jokin sellainen, että ennen 12-viikkoa tapahtuviin keskenmenoihin on useimmiten ehkä syynä jokin sikiöön liittyvä rakenteellinen juttu, jolloin se tukilangan laittaminen olisi sitten ihan turhaa jos sikiö kuitenkin on elinkelvoton... en tiedä, tämä on vain mun arvailua. Ja tuosta väsymyksestä; ei mullakaan ole lapsia entuudestaan ja väsymys on aivan armoton, eli kyllä musta tuntuu että se on ihan tämän raskauden aiheuttamaa vaan Mua ei herättele yöllä lapset, mutta heräilen silti vähän väliä. Neuvolalääkäri selitti sen olevan jotain hormonaalista perua, eikä sille oikein mitään mahda.
Kyselit myös meidän hääsuunnitelmista. Mies otti puheeksi, että haluaisi naimisiin ennen lapsen syntymää. Ennen kuin tiedettiin raskaudesta, oli alustavasti ajateltu ensi kesää, mutta hän haluaisi siis sitä nyt aikaistaa talveen / alkukevääseen ja sopiihan se mulle . Tarkoitus ei siis missään nimessä ole pitää mitään varsinaisia juhlia, joten sen takia suunnitelmia voi tehdä aika nopealla aikataululla Suunnittelu kohdistuu lähinnä siihen, minne lähdetään itse asiaa juhlistamaan, ja milloin sitten mahdollisesti pidetään lähisuvulle joku pieni kahvitilaisuus. Päivää ei siis vielä päätetty, mutta tässä talven mittaan sitten. Kihloihin mentiin vuosi sitten lokakuussa. Molemmat ollaan oltu tahoillaan kerran aikaisemmin naimisissa, joten senkään vuoksi kumpikaan ei varsinaisia hääjuhlia hingu. Minä vielä vähemmän kuin mies

jadekivi, mullakin on aina silloin tällöin jos jonkinlaisia kipuja, enimmäkseen sellaista menkkamaista polttamista mutta paljon kovempaa / "syvempää". Ei sitä kovin usein ole ollut, mutta nyt olen jo oppinut olemaan sitä säikähtämättä. Kai se liittyy kohdun kasvamiseen, näin olen ajatellut. Mutta doppler on kyllä oikeasti mun mielestä hyvä Olen yrittänyt pysyä sen kanssa kohtuudessa, kun ei sekään varmaan ihan terveellistä vauvalle ole tykittää sitä koko ajan jollain laitteella. Tänä aamuna tosin piti pieni hetki kuunnella, kun en saanut aamulla nukuttua. Ihana töminä ja nyt olen oppinut jo löytämään sen lähes saman tien, ei tarvitse juuri etsiskellä.

Scarleth 12+3

 

Amele hienoa että tilanne on pysynyt ennallaan. Nyt vaan lepäilet ja otat tosiaan sen tunnin tai päivän kerrallaan torstaita odotellen. Toivotaan että saat silloin parempia uutisia. Tsemppiä!!
Scarleth totta: Ei tähän alkuraskauden väsymykseen tarvita tosiaan sitä jälkikasvua ennestään. Kyllä mä olin myös esikoista odottaessa ihan yhtä kuolemanväsynyt. Silloin vaan yritti porskuttaa väkisin töissä, kun ei luonto antanut periksi jäädä sairaslomalle. Piti vaan olla koko ajan niin valtavan kiitollinen siitä että oli vihdoin raskaana, et tuntui ettei uskaltanut valittaa olostaan. -Tosi fiksua!! Nyt äitiyden myötä olen yrittänyt tolkuttaa itselleni, ettei mun tarvitse olla mikään supermutsi, vaikka lapsen saaminen olikin työn ja tuskan takana. Ihan tavallinen äiti vaan, joka väsyy siinä missä muutkin. Meillä poika nukkuu yötkin läpi, ettei tartte heräillä sen vuoksi, mutta mä kanssa nukun jostain kumman syystä itse tosi huonosti. Ei siis helpota oloa yhtään.
Nuo vatsakivut kuulostaa myös tutulle. Niitä on ollut mullakin, mutta tässä raskaudessa eivät ole aiheuttaneet samanlaista paniikkia kuin ekassa. Eivätkä ne itse asiassa ole olleet niin voimakkaitakaan kuin esikoisesta. Mutta juu, taitavat liittyä kohdun kasvamiseen. Vaikka välillä väänsin itkua, kun olin ihan varma että nyt tulee keskenmeno kovien kramppien ollessa päällä, ei niistä onneksi seurannut koskaan mitään ikävää. Masu vaan kasvoi pikkuhiljaa.
Ja masu tosiaan tuntuu kasvavan. Nyt jo melkoinen pömppis vaikka viikkoja ei vielä kahdeksaa täynnä!! Lääkäri kyllä mainitsi ultrassa, että mulla oli vieläkin munasarjat tosi isot. Et kait nekin siellä tilaa vie. Hyviä ideoita millä niitä saa pienennettyä?! Ei huolisi ihan vielä kertoa vauvauutisia muille...

 

Mulla tuntuu tuo maha elävän ihan omaa elämäänsä. Joinain päivinä pullottaa ihan hirveästi ja välillä se vaan "katoaa". Vatsan muoto on kyllä jotenkin muuttunut, ja veikkaan kohdun työntävän elimiä yms pois tieltään, joka tietty nostaa turvotusta ylävatsan suuntaan.

Mä sain sen dopplerin jo tänään ja pitihän sitä pikaisesti tuossa kokeilla. Syke löytyi ihan heittämällä, ja nyt odotan kuumeisesti, että mies tulisi kotiin, niin voitaisiin yhdessä kuunnella kaiuttimista sitä maagista ääntä :heart: Sitten annankin varmaan tuon vehkeen miehelle, tai käsken sen piilottamaan patterin tms. Pakko ottaa vaikka 1-2 päivää viikossa, milloin yhdessä kuunnellaan ääniä, ettei mene ihan hysteeriseksi tämä touhu.

 

Tulin taas kurkkimaan, onko Amele raportoinut tilanteesta mitään...

jadekivi, mulla maha tekee ihan samaa - välillä näkyy enemmän ja välillä vähemmän. Ehkä siellä on ajoittain jotain suolistoturvotusta tai muuta turvotusta mukana, ja kai siihen jotkut muutkin jutut sitten vaikuttaa, että kohtu on välillä pulleampi ja välillä ei. Mulla on ihan sama meininki tuon dopplerin kanssa, kuunnella tekis mieli vaikka joka päivä, mutta yritän jotenkin pitää hommaa aisoissa

 

Scarleth hääsuunnitelmanne kuulostavat oikein mukavalta, varsinkin se osuus, että mihin kaksin menette onneanne juhlistamaan.

jadekivi tiedän, että kaikki kipuilut herättää huolta tässä vaiheessa, varsinkin jos kyseessä on ensimmäinen raskaus ja ei voi tietää, mikä on "normaalia" ja mikä ei. Muutenkin raskaudet ovat varmasti hyvin yksilöllisiä ja selkeitä vastauksia ei voida antaa. Ihanaa, että löysit dopplerilla sykkeen. Olen onnellinen puolestasi. <3 Minäkin hankin tuon samaisen laitteen, mutten saanut sillä eilen sykettä kuulumaan. Se tietysti vähän huolestuttaa, mutta en ota siitä vielä tässä tilanteessa paniikkia.

Emiliina mulla lääkäri myös sanoi alkuraskauden ultran yhteydessä (7+1), että munasarjat on vielä turvoksissa ja voivat aiheuttaa kokonaisuudessakin vatsan turvousta. Eiköhän se siitä lasken, ennenkuin taas sitten vatsa alkaa muuten pömpöttää. Mutta tuntuu tosiaan olevan aika yksilöllistä, milloin porukalla rupee maha pulloittamaan.

Kiitos teille kaikille taas tsempeistä. Täällä tilanne ei ole radikaalisti muuttunut. Alavatsakivut voimistuivat viime yönä ja olinkin jo varma, että se oli nyt siinä. Vuoto ei kuitenkaan alkanut ja olin myös hetken sängyssä pyörittyäni nukahtanut. Tänään vuotoa ei ole ollut juuri lainkaan, mutta vatsa on kyllä ollut selkeästi aikaisempia päiviä kipeämpi. Tuskaisaksi en voi oloa vielä sanoa, mutta tuntuu siltä, että mahtaakohan tämä tästä enää laantua. Tukilangan laiton 12 viikon rajan suhteen olen ajatellut samaa, mitä sinä Scarleth epäilit. Niinkuin aikaisemmin mainitsin, niin ajatus siitä tuntuu vielä niin kaukaiselta, vaikka pieni toivo elääkin, kun päviä mennään eteenpäin. Tämä vatsakipu tokikin laskee fiiliksiä ja tuo taas vahvemmin pelkoa tulevasta esille. Mies sanoi minulle eilen illalla, että surraan keskenmenoa sitten, jos sen aika tulee, mutta koitetaan nyt vielä olla toiveikkaita. Taas ollaan päästy yksi päivä eteenpäin.

 

Voi Amele!!! Kylläpä menee nyt jännäksi! Hyvä että vuoto ei ole alkanut, se valaa vähän toivoa, että jospa sittenkin... voi että miten toivonkaan teidän puolesta, että tilanne menisi ohi ja kaikki jatkuisi hyvin! :hug:

 

Willbe, syvimmät pahoittelut. Voimaa jaksaa varmasti pitkää ja pimeää syksyä eteenpäin.

Amele, voi kuinka toivoisin, että tuo vielä helpottaisi.

Jadekivi, millä viikolla nyt oletkaan? Ihanaa että löysit sydämenäänen <3 Minulla kanssa on ajoittain koviakin vihlovia alavatsakipuja, mutta en ole niistä oikeastaan lainkaan huolestunut. Voisin kuvitella, että kohdun kasvaminen tuntuu juuri tältä.

Sain ystävältä lainaan sellaisen ihan perus angelsounds dopplerin ja olen nyt parina iltana koittanut sillä kuunnella. Olen kuullut kyllä tähän saakka vain oman sykkeen tosi voimakkaana, mutta en jaksa oikeastaan huolestua juuri tästäkään. Sain eilen ystävältä myös muutamia ihan pikkuruisia vaatteita ja se jotenkin konkretisoi tätä ihanasti

Milloin olette kuulleet sydänäänet dopplerilla?

 

0emppu0, mulla sydänäänet kuultiin ekan kerran neuvolassa, olisko ollut 9+3. Sitä ennen en ollut yrittänytkään kuunnella, kun hankin dopplerin vasta sitten myöhemmin. Tuolla neuvolakäynnillä syke löytyi kyllä heti ja helposti, joten olisi se varmaan aiemminkin jo kuulunut. Mulla on kohtu aika vahvasti eteenpäin kallellaan, joten sen todennäköisesti auttaa asiaa Kotidopplerilla olen jokusia kertoja kuunnellut, ja olen kyllä aina sykkeen löytänyt. Ekalla kerralla meni vähän aikaa, mutta sitten jotenkin tajusin mistä kohtaa sitä kannattaa alkaa etsiä, ja seuraavilla kerroilla syke on sitten löytynyt ihan heti

 

^ mä taisin kuulla sydänäänet 9+3. Kokeilin vajaa viikkoa ennen sitä enkä kuullut, neuvolassa niitä ei myöskään kuulunut 9+0. Kannattaa etsiä niitä ihan bikinirajan tuntumasta, on vielä niin alhaalla.

 

Mulla kuunneltiin sykettä neuvolassa rv9+6 ja tänään on tasan viikko siitä, ja kuului tosiaan kotidopplerilla ihan hyvin se töminä. Päivällä kuului tosi hienosti, mutta nyt illalla kun kokeiltiin miehen kanssa, oli melkoisen etsimisen takana, ja kun lopulta löydettiin syke, se kuului todella heikosti ja kumeana. Liekkö vauva vaihtanut hieman paikkaa, niin että oli kauempana anturista?

 

Mulla kuulu doplerilla rv10+0 tasan..sillonki piti ettimällä ettiä..ja ihan alamahasta.
Täällä reuma alkanut vaiata..kävely tuskaa ja selkää särkee koko ajan..vaapun kävellessä kuin ankka|O tätä on hoidettu kortisooni piikeillä mutta en uskalla niitkään enää mennä ottamaan kun mulla selkän syöpynyt montut pistos kohtiin..ja kyseessä ei pienet montut vaan tennispallon kokoiset. Luut tulee vastaan..se kortisooni syövyttää ihonalais kudoksen..ja lääkitystä ei voi raskausaikana aloittaa.. pakko varmaan soittaa lääkäriin maanantaina kun nyt en kerkee, niin kiire viikko töissä.

tyty86 rv10+4

 

On: mä oon täällä ihan hermona. Reilun tunnin päästä np-ultra..