Lapsettomuus hoitoon menossa tai siellä jo:)

Meillä mies kävi antamassa ensimmäisen näytteen jo ennen ensikäyntiä. Tulokset tulivat kotiin n. 1 viikosssa eli onneksi kuitenkin nopeasti. Seuraavalle viikolle mieheni sai näytteen tutkineelle lääkärille soittoajan, josta sai sitten tarkempia tietoja. Ensikäynti olisi saatu siitä sitten jo heti seuraavalle viikolle, mutta miehelläni on vuorotyö ja vuorot eivät sattuneet vapaiden aikojen kanssa yhteen...joten taidettiin siinä sitten muutama viikkoa joutua odottelemaan sen vuoksi. Mieheni on sellaisessa työssä ettei pysty samalla tavalla vaan ilmoittamaan, että tarvitsee saldovapaata ajankohdalle, johon on jo työvuorot suunniteltu.

Nyt menossa kiertopäivä 39. Tässä on nyt jo vähä yli viikon aina välillä ollut sellainen tunne, että no nyt ne menkat alkaa (pientä kipuilua välillä mahassa), mutta eipä ole edelleenkään alkanut. Eli varmasti joudun nyt itsekkin johonkin tarkempiin tutkimuksiin.

Mieheni sai tulokset kives ultrasta, jossa hän joutui käymään huonon näytteen vuoksi eli etsittiin löytyykö sieltä jotain syytä. Mitään ei syytä ei löytynyt, joten hän joutuu joulukuun alussa käydä antamassa uuden näytteen. Ja sen tuloksen perusteella taas päästään sitten eteenpäin, sillä jos näyte on edelleen huonolaatuinen niin lähdetään selvittämään onko vika kromosomissa. Tosin en tiedä onko se pakollinen tutkimus (maksaa kuulemma jonkun verran), kun jos tässä kuitenkin joudutaan koeputkihedelmöitykseen, niin onko sillä sitten merkitystä. Toki, jos saisimme pojan, niin kromosimi ja ongelma tietysti periytyisi hänelle. No, näitä pohditaan sitten lisää kun tulokset saadaan uudesta näytteestä.

 

Moikka tytsyt! Pakko oli tulla kertomaan uutiset.. Femar toimii, koska eilen pärähti ovistikkuun plussa Voiko ihminen onnellisempi olla pelkästä ovis plussasta Pieni asia ehkä muille mutta mulle jotain ihan ihmeellistä Jotenkin kerkesin jo ajatella että höpö höpö, ei nää toimi. Ihanaa viikonloppua kaikille :heart:

 

Huippua!Kiva kuulla,että todella toimii Muksaa viikonloppua!

 

Hope-81, mitä teille on kerrottu tuosta kromosomitutkimuksesta, millaisissa tilanteissa se kannattaa tehdä? Julkisella ne ei kyllä sitä varmaan tee. Toisaalta olisi kiva tietää jos se omille pojille periytyy osaisi sen sitten aikanaan kertoa, että jos heillä lapsen yrittäminen on ajankohtaista. Eivät turhaan odottaisi vuotta ennen hoitoihin hakeutumista.

Voi luoja tämä odottaminen ottaa hermoille...

Onnea Veerukka ovisplussasta!

 

Hienoa Veerukka ja suuret onnittelut ovisplussasta !!! Josko se The Plussakin sieltä nyt ilmaantuisi tikkuun muutaman viikon päästä Pidän peukut pystyssä!
Täällä päivät kuluu edelleen tuloksia odotellessa, en muista koskaan olevani ollut näin innokas (oikea sana olisi varmaankin malttamaton) odottamaan postinjakajaa joka aamu
Mukavaa viikkoa kaikille!

 

Täällä nyt sitten piinaillaan seuraavat viikot, mutta on kuitenkin aika epävarma olo että voisiko ensimmäisestä tärpätä :O parempi kun ei toivo mitään niin ei sitten petykkään niin pahasti

 

Tsemppiä Veerukka piinaviikkoihin !!!
Tänään kolahti postiluukusta odottamiani tuloksia, minun loputkin verikoearvot olivat täysin kunnossa (TSH, prolaktiini ja anti muller hormooni) . Minun tutkimukseni on nyt mitä ilmeisemmin tehty ja vastattu ja kaiken pitäisi olla niin kuin pitääkin. Vielä jännätään miehen tuloksia, iiiks, kumpa nekin tulisivat jo tämän viikon aikana!

 

Hienoa Nemosa, että kokeesi tulokset olivat hyvät omituista kylläkin niin mulla on ollut ihmeen rento olo viime päivinä. Työt ei oo stressanu, kotona oonkuulemma ihmeen hyvällä tuulella koko ajan. Ja muutenkin on sellanen hyvä olo olla. En tiiä oonko nyt osannu lopettaa sen stressaamisen tästä vauva jutusta vai mikä on Mukavaa torstaita kaikille ja voimia <3

 

Iltaa kanssanaiset!
Oli pakko tulla jakamaan teille uutisia, mies sai tänään soiton ja tulokset simppatuloksista... uutiset olivat loistavia, kaikki kunnossa
Nyt onnelliset, mutta jotenkin myös pelonsekaiset tunteet ja mietteet. Molemmat tutkittu läpikotaisin ja kaiken pitäisi olla enemmän kuin kunnossa, MUTTA mitään ei silti tapahdu, luulisi nyt neljässä vuodessa raskauden alkavan, jos kaikki olisi oikeasti kunnossa... kauhistuttaa, jos syy onkin sellainen, mihin hoidoillaakaan ei voida apua tarjota, esim. kiinnittymisessä.
Kylläpä ihminen voi taas maalata piruja seinille, vaikka mitään hoitoja ei olla edes vielä aloitettu, saati sitten saatu lääkärin taholta "toivottomat"-leimaa otsaan. Täytyy vain yrittää laittaa pelko ja huoli sivuun ja löytää se optimismi, että vielä se kauan toivottu vauva tulee Joulukuun alussa aika lääkärille, toivottavasti sieltä saisi uskoa tuleviin hoitoihin

Ja pahoittelut pitkästä omanapa-kirjoituksesta Mitä muille kuuluu? Miten hoitosuunnitelmat edistyvät?
Paljon, paljon plussatuulia ihan teille jokaiselle <3

 

Nyt Nemosa vaan lippu korkealle ja positiivisia ajatuksia täytyy vaan uskoa että se pikku nyytti tulee. Ymmärrän täysin kyllä pelon sekaiset tunteet. Itsekin on ehtinyt miettimään vaikka mitä tässä matkan varrella. Kyllä me kaikki plussataan ennemmin tai myöhemmin :heart: Minä täällä vieläkin piinailen mutta kuten edellisessä kirjotuksessa kerroin, on jotenkin stressitön ja helppo olo.Katsotaan sitten myöhemmin mitkä fiilikset kun menkat alkavat :ashamed:

 

Täällä yksi untuvikko kyselee vähän neuvoja.

Meillä siis takana keskeytys vuoden takaa kun pikkuinen oli todella vakavasti sairas. Sen jälkeen oli keväällä yksi kemiallinen, joka paljastui puolivahingossa eli menkat tuli ihan normaalisti mutta vauhkosin operaatioiden jälkeisistä ongelmista siihen aikaan vielä ja samalla sitten tämä kemiallinen paljastui kun hormoni oli hiukan koholla.

Mitenkäs tässä nyt pitäisi sitten toimia? Olemme Päijät-Hämeessä. Tammikuussahan tulee se 1 vuosi täyteen yrittämistä sen keskeytyksen jäljiltä. Lasketaanko tuo kemiallinen raskaus mukaan niin että hoitoihin pääsy julkiselle siirtyy taas lisää? Noistahan ei suurin osa edes tiedä mitään. Eikä meilläkään mitään päässyt alulleen, koska menkat alkoivat päivälleen kellontarkasti ajallaan.

En ollenkaan tiedä mitä tässä pitäisi tehdä ja minne ottaa yhteyttä. En ymmärrä muutenkaan miten tähän on päädytty kun silloin puolitoista vuotta sitten tärppäsi miltei heti ja nyt ei tärppää vaikka mitä yrittäisi.

Havina Toi tunne on niin tuttu. Mä stressaan ovulaatiota aina ihan kauheasti. Ja naurettavaa kyllä ilmeisesti ovuloin joka kierrossa ja silti stressaan sitä joka kerta. Aina on se paniikki päällä että jos nyt ollaankin liian ajoissa tai myöhässä tms. Ja sit ei teekään mieli lainkaan kun on se h-hetki.

Me ollaan yritetty mennä ovistestin mukaan, eli siitä hymystä alkaen on aloitettu yritys. Jotenkin pelkään, että jos nakkaa testit menemään ja antaa vaan mennä, niin sitten osuukin väärille päiville tai ollaan liikaa etuajassa tms.

Ja tää kaikki pohtiminen on tässä oikeastaan alkanut vasta kun se täti on kurvannut pihaan kerta toisensa jälkeen jo niin monta kertaa.

 

Pakkasaamua kaikille naisille! Täällä palstalla onkin ollut melko hiljaista viime päivät, mitä kaikille kuuluu?
SookyS, en valitettavasti tiedä tarkkaan Päijät-Hämeen käytännöistä, mutta eiköhän siellä melko samanlaiset kuviot ole kuin muuallakin päin Suomea Mikäli olette ajatelleet julkisella puolella lähteä asioita selvittelemään, tulee sinun varata omasta terveyskeskuksesta tai työterveydestä lääkärille aika. Siellä sitten kartoitetaan tilannetta, lääkäri määrää mm. labratestejä, gyn.tutkimuksen ja suosittelee/tekee miehelle lähetteen siemenneste analyysiin. Sitä myöten asiat lähtevät eteenpäin ja lääkäri kertoo teille jatkotoimenpiteistä ja suunnitelmista. Lapsettomuuspolille jonot vaihtelevat lähetteen saapumisesta 3kk-6kk. Yksityisellä mahdollisesti tarvittavat hoidot aloitetaan alkukartoituksen jälkeen nopeammin, ilman jonottelua. Yksityiselle voitte varata miehesi kanssa ajan esikäynnille
Meillä vielä viikon verran odottelua, silloin aika lääkärille jatkosuunnitelmia varten ja sitten ollaan viisaampia, miten/millä hoidoilla lähdetään liikkeelle

 

SookyS olen myös PH-alueelta. Itselläni on viimeisistä menkoista aikaa n.8 kuukautta ja otin yhteyttä omaan terkkariin asian tiimoilta, sieltä lekuri sanoi että kokeillaan terolutia.... noh, kärsimätön kun olen niin varasin gyne ajan terveystalosta ja painelin sinne siis. Gyne totes sitten ulrassa että munasarjat on monirakkulaiset (mitä itsekkin epäilin) hän laittoi sitten samantien lähetteen mulle naistenpolille päksiin ja oletettu poliaika tulee tammi-helmikuun tienoilla.
Nyt siis odotellaan polille hoitoihin/tutkimuksiin pääsyä ja sillä aikaa käynnistelen kiertoa terojen avulla.

 

Heippa kaikille! Kiirettä pitäny sen verran etten oo ehtiny kirjottelemaan. Joka päivä käyn kuitenkin kattelee ja lukee muitten kuulumisia
Täällä ootellaan tätiä kylään lähipäivinä, mielialat on alkanu heitellä ja oon kiukkunen kun ampiainen :kieh:
Ja stressiä töissä taas pukkaa.. ÄÄh! Joulua odotellessa että saa edes puoltoist viikkoo lomailla ja huilata =)
Huomenna olisi juhlapäivä, mieheni ja mun kaks vuotis kihlajaispäivä nimittäin :heart: Jos huomenna jaksaisi sitten olla iloinen ja romanttinen

 

Nemosa ja töksis Kiitos vastauksista
Eihän tuo nyt niin vaikealta sitten kuulostakaan. Kyselin tuolta mun gyneltä (terveystalo), että koska pitäisi lähteä tutkimuksiin ja laittaako hän lähetteen. Hän vaan totesi, että älä nyt stressaa, kyllä kaikki järjestyy. Joten vielä odotellaan!

 

Veerukka Mulla on kanssa viime aikoina ilmennyt tuota kiukuttamista muutama päivä ennen menkkojen alkua. Joka kerta tiedän jo siitä, että ei ole tärpännyt. Tai eihän se sitä välttämättä tarkoita, mutta näin sen aina itse ajattelen. Sit kiukuttaa vielä enemmän
Mun kanssa on varmasti tosi helppo elää

 

Huomenta naiset! Tällä palstalla on tosiaan ollut viime päivinä aika hiljaista, mitä teille kuuluu?
SookyS: Mietin aika usein itsekseni et miten mun kiukkuilut vaikuttaa mieheen, mut hyvinhän toi on mun kanssa pärjänny Toteaa vaan välillä, et taitaakin olla se aika kuukaudesta kun noin kiukuttaa.
Olisi niin ihanaa kun täältä nyt joku saisi plussan joululahjaksi :heart:
Ollaankos muuten puhuttu, että minkä ikäisiä me täällä ollaan? Mä oon 27v.

 

Heips!

Vähä sama juttu täällä kuin Veerukalla Olen kyllä käynyt lukemassa teidän kirjoituksia, mutta en sitten ole itse ennättänyt kirjoittelemaan. Mä kävin viikko sitten maanantaina verikokeissa, kun oli kp 2 ja viime viikolla sain lääkäriltä tulokset, että kaikki on hormonien kanssa kunnossa. Torstaina kävin lääkärin vastaanotolla, kun oli kp 12 ja katsottiin, että onko munasarjat ja kohtu kunnossa. Selvisi sitten syykin miksi mulla on välillä kierto pidempi, nimittäin mulla oli kuulemma paljon munarakkuloita, jonka on todettu vaikuttavan kierron pituuteen. Eli onneksi ei sitten ollut mistään sen kummallisemmasta kyse. Huomenna sitten pitäisi alkaa testailemaan ovulaatiota..vähän kyllä stressaa, että tuleeko se plussa siihen tikkuun vai ei.

 

Havina: Itse asiassa lääkäri ei ole vielä sen kummemmin puhunut mitään siitä kromosomi tutkimuksesta. Meillä on vähä sellainen lääkäri, ettei lähde selittelemään mitään ennen kuin testitulokset ovat pöydällä Miehen pitäski ens viikolla mennä antamaan uus näyte, että muutaman viikon odotus tulee sitten taas ennen ku tiedetään uudet tulokset.

 

Meillä alkaa tämä lapsettomuuskuvio vasta kunnolla ensiviikolla, kun on eka lääkärikäynti. Tuntuu, että piinailua on kestänyt jo ikuisuuden, mutta hoidot jännittävät. Ehkä oma kärsivällisyys tässä kehittyy, odottelu sen kuin jatkuu hoitojonossa sit kun on...

Ikää Veerukka kyselit, minä olen 20v, mies vanhempi.

 

Heippa kaikille .
Täällä yksi 35v jolla hoitoihin lähtö on tulevana keväänä.
Nyt päällä raju laihduttaminen jotta hoidot voidaan edes aloittaa ja taloudellisen tilanteen balasointi auttanee asiaa myös.

Kertoisitteko olenko ymmärtänyt oikein; yksityisillä klinikoilla kela-korvauksen saa vain 3:sta ICSI -hoidosta?

Olen saanut painoni putoamaan jo aika hyvin, bmi on "enää" 31... Onko kellään tiedossa yksiyisten klinikoiden "painorajaa", yläraja painoindeksissä?

Olen valmiiksi jo aivan kauhuissani tulevasta! Minua ei olla koskaan sen koommin tutkittu, tai mitä nyt perus-gynekäynneillä tutkitaan. Mieheni on tutkittu joskus 14-15 vuotta sitten ja eloisia simppoja ei tuolloin juurikaan ollut. Rakkauden täyteistä yhteiseloa lapsettomuuden varjolla meillä on kohta 14 vuotta takana ja nyt lienee viimeiset mahdollisuudet edes yrittää saada lapsi.

Kiitos ja anteeksi tämä tekstini. Olen aika yksin näiden ajatuksieni kanssa, pienen helpotuksen tuo kun voin kirjoittaa siitä tänne .

Kuulisin mielelläni muiden mietteitä tästä vaikeasta asiasta...
Suloista joulunaikaa teille kaikille !

 

Täällä jouduttiin uuteen kiertoon. Soittoa siis polille taas. Saas nähdä nostaako ne tota femarin annostusta jo vai vieläkö mennään samalla. Mieli on maassa ja epätoivoinen :'(

 

Hei taas.
Olemme mahdollisesti menossa ensivisiitille (Ovumiaan?) jo tammikuussa -14 ja kaipaisin tietoa teiltä kokeneemmilta; missä kohtaa kiertoa kannattaa ensikäynnille mennä jotta voidaan tehdä mahdollisimman monia tutkimuksia jo silloin?

Tämä asia selviäisi varmasti soittamalla itse klinikalle, mutten vielä ole rohjennut soittaa ...

 

Voimia Veerukka sinulle! Epätoivo on inhottava tunne, varsinkin kun on kyse tällaisesta asiasta. En olisi itse uskonut, että vauvan saanti voi olla näin vaikeaa. Tai sen toki tiesin, mutta hyvin viisaana ajattelin ettei se juuri minua koske... Koskipa vain.

Osaatteko muuten sanoa tuleeko joulun ja kesän aikaan hoitotaukoja? Me siis ollaan nyt menosaa ekakäynnille ja siksi kiinnostaa heti tuo joulkun aika...

 

Oon aikoinaan Havina ajatellut samalla lailla että lapsen saaminen olisi näin vaikeaa enkä uskonut että minulle voisi näin käydä.. mutta kappas! Mieli edelleen maassa, itku meinaa tulla joka käänteessä ja työpaikkani helpottaakin oloani hyvin.. Kyllä pää meinaa taas hajota :ashamed: Huomenna uusi kierto lääkkeiden kanssa lähtee ja ensi viikolla taas folli ultraan. Samalla yhden tabletin päivässä annostuksella mennään. Eilen ei ollut vielä s-prog arvot menneet, eli en edes tiedä onko se ovulaatio oikeesti tapahtunut. Senkin takia mietin että syönkö taas yhden kierron turhaan jos annos liian pieni.. Sori tää oma napailu