Lapsettomuus hoitoon menossa tai siellä jo:)

Hei keskustelijat.

Älkää vaipuko synkkyyteen äijien kehnojen s-näytteiden takia. Itseltäni ei löytynyt näytteistä kahdella kerralla mitään! Joista tieto tuli tylysti postitse kahdelle riville kirjoitettuna (shokki). Vaihdoimme julkiseen, ja palvelu parani huomattavasti.

Meidät ohjattiin toimenpiteeseen jossa injektioneulalla pyrittiin saamaan siittiöitä suoraan kulkusesta.

Toimenpiteessä rankinta oli sen odottaminen. Itse tapahtuma oli silkkaa hihittelyä lääketokkurassa. Valitettavasti tulos oli tuolloinkin nolla. Toimenpiteestä fyysiseen toipumiseen meni vain muutama päivä.

Olimme kuvitelleet että nolla tulos tarkoittaa että tämä tie olisi kuljettu loppuun, mutta saimme samalla reissulla tiedon että Turussa Antti Perheentupa niminen kirurgi tekee vielä perusteellisempaa etsintää puukon kanssa, joissa onnistumisprosentti kaltaisissani tapauksissa on ihan kohtuullinen 50/50. Toki toimenpidettä saimme odotella sangen
pitkään, mutta nyt se on vajaan viikon takanapäin. tänään jo kolailin varovasti pihaa. tahdon vain sanoa että kehno tai jopa nolla näyte ei vielä ole tämän tien loppu, ja jos mainitsemiini toimenpiteisiin päätyy, niin pelko pois itse toimenpiteiden osalta. Viikon sairasloma hoitaa fyysisen puolen.

Perintö huonekalujen, ja niiden tarinoiden, keskellä istuminen tietoisena siitä että huomaamatta jäänyt sikotauti päätti tämän suvun geneettisen tarinan vaatii ehkä hiukan enemmän totuttelua.

Hyvää talvea, onnea ja menestystä.
 
Hope-81, me mennään hoitoihin julkiselle. Miehen simppanäyte tutkitutettiin yksityisellä, kun syytä oli epäillä, että se ei ehkä ole ihan priimaa. Tulosten perusteella sit saatiin lähete julkiselle.

Toimenpiteiden ja tutkimusten odottaminen on ehkä juuri se kamalin osuus, kuten Miikkulainen+eukko totesi. Nyt vielä jotenkin on "kasassa", mutta jos tämä nyt vuodenkin tai enemmän vielä jatkuu, niin voi olla, että tulee jokin epätoivon romahdus koettua. Ehkä sitten, jos hoidot ei auta. Nyt kun jotenkin ajattelee, että sitten hoidoissa onnistutaan. Mutta entä jos ei... Sitä odotellessa.
 
Kävin tänään hakemassa lääkkeet,siis ne femarit. Meinasin tipahtaa penkiltä, kun apteekkari sanoi; se olisi sitten 105€. On lääkkeillä hinta kohdillaan :( pieni hinta tosin jos nämä tuovat sen toivotun tulokse. Huomenna loppuu saikku ja pääsen töihin. Jos nyt vähän aikaa säästyisi pöpöiltä. Mitenkäs muuten teidän työnantajat on suhtautuneet lääkäri käynteihin yms. Oletteko kertoneet minkä takia menette? Itse en ole syytä sanonut, mutta tunnit joudun korvaamaan. Muutenkin minun on vaikea päästä esim. kesken päivän lähtemään. Ärsyttää välillä kovasti sumplia näitä juttuja. :(
 
Me ollaan tällä hetkellä yksityisellä ja vasta siis ensikäynti takana ja mieheltä otettiin verikoe ja kummaltakin klamydia testi (ottavat sen kuulemma aina)...eilen sitten tipahti postista lasku ja voi terve. Ensikäynti + kokeet yhteensä 280 euroa. Jotenkin luulin, kun ensikäyntiin piti kuulua lääkärin määräämiä perustestejä, että nämä olisivat ainakin jokseenkin mennyt niihin, mutta ei sitten näköjään. Muuten olisi voinut mennä julkiselle, mutta mulla on sellanen kuva, että siellä saa sitten jonotella miljoona vuotta..?

Töissä en ole kertonut muuta kuin, että joudun käymään tutkimuksissa (syytähän ei tarvitse mainita). Tosin mulla on kyllä sellanen pomo, että ymmärtäisi vallan mainiosti ja tsemppaisi, mutta kun ikinä ei tietä, että jos vaikka tulisikin yt:t, ni onko sitten sen takia huonommassa asemassa. Mutta joo, mäki-n joudun tekemään kyllä tunnit takaisin ja lääkäriajat + testit pitää käydä kuitenkin klo 8-16 välillä, että miinustahan niistä päivistä tulee.

Kylläpä muuten otti äsken salilla koville, ku siinä oli pari nuorempaa miestä, jotka keskustelivat tulevasta isänpäivästä ja siitä, että lapset ovat askarreelleet tarhoissa kortteja yms. Näköjään ei pääse missään "karkuun" sitä ajatusta, että miksi meillä ei onnistu. Mutta katse ylöspäin ja peukut pystyyn, että meitä kaikkia auttaisi hoidot =)
 
Viimeksi muokattu:
Veerukka, jo on lääkkeillä hintaa! Mut toisaalta, ai taida halvat olla sit nekään IVF/ICSI hoidon aikaiset lääkkeet...
Hope-81, me se simppanäyte tutkitutettiin yksityisellä, se makso pelkästään 100€, siltä ne sit kehotti vaihtaan julkiselle ja ihan hyvä näin. Me saatiin lähetteestä kahen ja puolen kuukauen päähän eka aika ja sit katotaan jatkot kuhan nyt sinne päästään :)
Noihin vauvamasuihin ja onnellisiin isiin törmää tosiaan ihan joka paikassa, mutta ehkä niihin joskus tottuu. Huomaan vaan et jään ite tuijottamaan varsinki niitä isiä, joitten silmissä oikein näkyy onni, kun ne leikkii oman lapsensa kanssa... Mutta tosiaan, peukut pystyyn ja plussatuulia :)
 
Täällä ollaan nyt kolmatta päivää lääkkeitä syöty, eikä ainakaan vielä ole sivuvaikutuksia tullut :) Ovulaatiotestit kävin eilen ostamassa valmiiksi ja ens viikon torstaina ois sit kontrolli ultra. Ai että, kun pomon ilmeestä taas näki kun sanoin että tuun myöhässä töihin sillon. Välillä tuntuu että kaikki oikein töissä miettii minkä takia se siellä lekurissa käy yms yms. Kaikki työntekijät kun meillä on naisia niin sen oikeen tietää että selän takana puhutaan. :(
 
Alkoihan niitä sivuvaikutuksia tulemaan, limakalvot kuivuivat sen verran, että tänä aamuna kun peittoa heiluteltiin niin pientä tuhrua alkoi tulemaan :/ No jospa muita ei sitten tulisikaan. Täytyy nyt vaan muistaa torstaina lääkärille tästä sanoa.
Onneks oon osannu jättää omaan arvoonsa muutamat työntekijät, mutta silti välillä ketuttaa niin kovin että tekisi mieli sanoa pari valittua sanaa :kieh: Minulla kun tämä luonne on sellanen, että mölyt ei pysy mahassa :p
 
Moro likat! Tääl ollaa..ovislimoja ollu ja hyödynetty vaikka ei tod näkösesti pysty normisti raskautumaan:p.

Mieheenkin alkaa vaikuttaa tämä lapsettomuus, onhan se aina ollu näin mutta eilen hän oli jotenkin niin surullinen ja sanoi että työstressin lisäksi huoli ja pelko siitä että saadanko me vauvaa milloinkaan oli iskeny häneen:'(.

Kun meidän hoidothan on kiinni miltä kohtuni näyttää tähystyksessä:|..en halua hirveesti itse ajatella että siellä näyttäisi siltä että ei raskaus onnistuisi, mutta välillä se ajatus hiipii mieleen...
 
Mä odottelen edelleen menkkoja,vaikka niiden olis pitänyt alkaa jo viime viikolla,mutta ei näy eikä kuulu :( ..kerrankin ku odottaa niiden alkamista.Harmiksemme nyt näyttää siltä,että mulla alkaa olemaan epäsäännöllinen kierto_On tähänkin asti aina välillä (harvoin) venähtänyt kierto 40päivää,mut nyt näyttäisi tulevan kaksi pitkää kiertoa peräkkäin.Ja tää asian stressaaminen ei varmaan helpota tilannetta yhtään.

Työjutusta täytyy sen verran sanoa,että mulla on siinä mielessä hyvä tuuri,vaikka olen myös naisvaltaisella alalla,mutta mä oon ainoa joka tekee mun työtä ja olen muutenkin paljon paikaltani poissa kouluttamassa tms.,niin monikaan ei varmasti huomaa näitä tulevia poissa olojani..ainakaan samalla tavoin kuin teillä.Mutta antakaa muiden puhua..siinähän käyttävät omaa elämäänsä muiden elämän miettimiseen ja analysointiin ja varmaan heitä ärsyttää,kun eivät tiedä asiasta mitään ;)
 
Tervehdys kaikille:wave:
Saanko liittyä joukkoonne mukaan? Meillä lapsettomuushoidot vasta melko alussa, itselläni tutkimuksia jo hieman takana; norm. sisätutkimus+ultra, papa-koe ja aukiolotutkimus, ne kaikki täysin kunnossa, verikokeita myös otettu, S-prog vastauksen sain tänään ja se myös kunnossa =) muutamia verikokeen tuloksia vielä odottelen, mm. kilppari ja anti-mullerarvoja. Mies menossa omaan testiinsä loppuviikosta :D ja niiden tulosten jälkeen päästään sitten lääkärin luokse uudelleen pähkäilemään minkälaisilla hoidoilla lähdettäisiin eteenpäin.
Taustastamme muutamalla lauseella, olemme molemmat hieman alle 30 vuotiaita ja perusterveitä. Itselläni (edellisestä suhteesta) on aivan ihana ja reipas kouluikäinen lapsi vilkastuttamassa arkielämää, mutta yhteinen lapsi ei vaan ota kuuluakseen. Ehkäisy jätetty jo v.09 pois ja vain yksi luomuplussa koko 4 vuoden aikana, mutta sekin päättyi varhaiseen keskenmenoon :(
Josko tulevien hoitojen avulla saataisiin pitkäaikainen haave toteutumaan=)
 
Tervetuloa Nemosa :) Oletteko te julkisella vai yksityisellä puolella tutkimuksissa?Me olemme yksityisellä,mutta nyt on kyllä alkanut hirvittämään,että millanenkohan lasku tästä loppujen lopuksi kertyy,vaikka on kyllä toki sen arvoinen paketti,jos ottaa onnistuakseen.

Ja on kyllä ollut tässä pohdinnassa,että kerrommeko vanhemmille vai ei ja jos kerrotaan,niin missä vaiheessa.Ootteko te muut kertonut hoidoista kenellekkään?Itse olen ollut vanhempieni kanssa aina todella läheinen ja kertonut lähes kaiken heille.Nyt tuntuu jotenkin hirveälle,kun en voi kertoa heille tästä..mieheni ei siis ole tähän vielä valmis,ennen kuin selviää että mistä tämä lapsettomuus johtuu.
 
Yksityisellä puolella ollaan myös... ainakin vielä tässä vaiheessa, mutta katsotaan kuinka pitkään kukkaro antaa myöten siellä jatkaa :) Tarkoitus kyllä olisi, että siellä lähdettäisiin hoitoja viemään eteenpäin, peukut siis pitää pitää pystyssä ja toiveet korkealla, ettei venyisi vuosiksi nämä hoidot, siinä tapauksessa täytynee kyllä julkiselle puolelle siirtyä.

Tällä hetkellä nämä tutkimukset yms. on pidetty vain meidän kahden välisenä, jotenkin se on tuntunut hyvältä vaihtoehdolta, kun keskenämme pystymme kuitenkin asioista hyvin puhumaan, niin ei ole ollut oikein tarvetta purkaa sydäntä muille. Tosin täysin alussahan tässä asiassa vielä ollaan, varmasti mikäli hoidoissa joutuu pitkäänkin taivaltamaan voi tarvetta tulla "avautua" ystäville, perheelle ko. asiasta :)

Millaisia tutkimuksia teille muille on tehty aukiolotutkimuksen ja uä:n lisäksi? Millaisia verikokeita otettu? Onko kaikki ollut niissä kohdillaan vai onko arvot jotenkin poikennut viitearvoista?

Jotenkin olisi ehkä huojentavaa, jos löytyisi jokin syy, miksi sitä toivottua lasta ei vain kuulu, olisi tavallaan jotain mitä lähteä hoitamaan/"parantamaan" versus, että kaikki kokeet, testit ja tutkimukset on täysin normaaleja ja silti raskaus ei vaan ala... jossainhan sen "vian" täytyy kuitenkin olla. Nyt taisi tulla vähän ympäripyöreää ajatuksenjuoksua, mutta toivottavasti ymmärrätte, mitä tarkoitan :)
Oikein mukavaa alkuviikoa kaikille!!!
 
Juu,kyllä mekin pystytään hyvin asioista keskenämme puhumaan,ei siinä mitään ongelmaa ole.Mutta ylipäätänsä olen niin avoin perheelle ja parille hyvälle ystävälle,että melkein tuntuu kuin valehtelisi kuin ei voi kertoa miltä tuntuu.Pitää vaan esittää,että kaikki on hyvin.

Multa on otettu vasta verikoe,josta katottiin kilpirauhas ja maitohormoniarvot.Niissä ei ollut mtn vikaa.Muita tutkimuksia (esim.aukiolotutkimus) katotaan varmaan nyt vasta,kun miehen ultassa ei löytynyt kiveksistä mtn poikkeavaa,joka selittäisi hänen huonon näytteensä.Häneltä otetaan uusi näyte joulukuun alussa.Ja mä odottelen niitä menkkoja tässä,että pääsisin ekaan verikokeeseen.
 
Me ei olla kerrottu kenellekkään tilanteestamme. Tekisi muutamalle hyvälle ystävälle mieli kertoa, mutta jotenkaan en pysty. Kummankaan perheelle ei olla kerrottu ja miehen toiveesta ei kerrota vielä, ennenkuin jos tilanne menee siihen ettei toivottua tulosta saada. Ja vauva kyselyihin ollaan vaan sanottu, että kaikki aikanaan. Mulle on tehty aukiolotutkimus, uä ja verikokeita otettu. Eli ne kierron karkotus kokeet. Niistä siis selvisi noi mun ovis häikät.
 
Pystyn hyvin samaistumaan teidän ajatuksiinne Hope-81 ja Veerukka! :)
Minullakin erittäin läheiset välit perheeseen ja ystäviin, heidän kanssaan voi jakaa niin ilot kuin surutkin, mutta jotenkin tämä asia vain on niin yksityinen ja kahden ihmisen henkilökohtainen asia (avo-/aviopuolison yhteinen), että ehkä sekin tekee asiasta jollakin tavalla aremman/hankalamman kertoa ja jakaa.

Mutta luotetaan ja uskotaan siihen, ettei meidän kenenkään tarvitsisi kamppailla tämän asian kanssa pitkään, vaan saisimme kaikki pian plussatuulia alkavilla hoidoilla, luomuihmeistä puhumattakaan :)
 
Nemosa, tervetuloa!
Minulta on otettu vain papa ja verikokeet. Verikokeiden tuloksia en ole kysynyt, kun lääkärikäynti on nyt reilun kahden viikon päästä.
Mitä tuolla ensimmäisellä lääkärikäynnillä käydään läpi? Joko siellä tehdään aukiolotutkimus vai antaako ne siihen uuden ajan?

Mulla taas menkat alko, aina yhtä ärsyttävää. Mutta ei kai tässä auta muu kun ootella tutkimuksia ja ansaittua joululomaa :) lapsettomuusongelmista ja tulevista tutkimuksista ja hoidoista tietää minun vanhemmat ja tätini. He ovat minulle läheisiä ja heille halusin kertoa. Kertominen helpoitti, hyvä kun on joku jolle puhua :) tsemppiä pimeään syksyyn teillekin! :)
 
Olimme miehen kanssa molemmat ensimmäisellä käynnillä. Lääkäri teki silloin uä ja normi gynen tutkimuksen. Esitietolomakkeet käytiin läpi ja lääkäri kertoi lapsettomuushoidoista. Siinä samalla määräsi verikokeet ja aukiolotutkimuksen. Kaikki tehtiin tiettyinä kierron päivinä. Meillä eka käynti kesti n. 45min.
 
Meillä esikäynnin yhteydessä tehtiin normaalin gynetutk. lisäksi uä ja aukiolotutkimus, kierto sattui olemaan juuri otollisessa kohdassa tutkimuksen tekemiseen, muistaakseni kp 10. Verikokeita otettiin myös viikko ovulaation jälkeen ja nyt toiset kierron alkupäivinä :) Anti-Muller tuloksista sanottiin, että saattaa kestää parikin viikkoa ennen kuin vastaukset tulevat. Joulukuun alussa tulokset ovat toivottavasti valmiit ja päästään lääkärin luo kuulemaan, millaisella hoidolla lähdetään liikkeelle :)
 
Meillä tutkimukset alkamassa jossain vaiheessa, toivottavasti. Olemme 32v nainen ja 35v mies. Meillä on jo yksi "normaalisti" aikaan saatu lapsi, nyt 8-v poika. Pojan syntymän jälkeen sairastuin kilpirauhasen liikatoimintaan, joka hoidettiin vajaatoiminnaksi. Kesti pitkään että saatiin lääkitys kohdilleen. 2009 olin raskaana joka meni kesken ihan alkuviikoilla. Mitään ehkäisyä ei ole ollut käytössä oikeastaan pojan syntymän jälkeen, silti vain yksi raskautuminen tapahtunut. Tuokin keskenmeno johtui luultavasti kilpirauhasen vajaatoiminnasta, kilpirauhasen arvot oli tuolloin pompanneet liian korkeiksi. =(
Nyt olemme päättäneet hakeutua lapsettomuustutkimuksiin, eipä tässä enään nuoremmaksikkaan muututa ja jos toisen lapsen vielä haluaa on korkea aika tehdä jotain. Terveyskeskuksessa käytiin lääkärillä, jolloin asia laitettiin vireille. Multa otettiin papa ja passitettiin verikokeisiin+klamydia testiin. Kuukauden päästä voi lääkäri laittaa lähetteen eteenpäin sairaalalle, jos testit kunnossa. Ainakin labrat oli ok, klamydia+papa ei vielä vastauksia ole. Kuukausia siis vielä menee ennenkuin todellisuudessa päästään asiaan kiinni, mutta nyt jo odottaa toiveikkaana.
 
Hei! Liittyisin palstailemaan kanssanne! Olen kohta 32v nainen ja mieheni 34v. Meillä on uusioperhe kuvio ja minulla on ennestään edellisestä suhteestani 12 ja 9-vuotiaat lapset sekä miehelläni edellisestä suhteesta 5-vuotias lapsi. Minulla on lisäksi takana 6keskenmenoa, rypäleraskaus sekä nyt tämän uuden puolisoni kanssa koettuna kaksi kohdunulkoista raskautta joiden vuoksi molemmat munatorvet poistettu.

Ivf-jonoihin menemme julkiselle jonottelemaan! Onko kenelläkään tietoa kuinkahan pitkät näissä suorat jonot on kun muita mahdollisuuksiahan meillä ei enää ole raskautua <3
 
Hei Toivonpilkahdus ja Ange! Mukavaa, että liityitte joukkoon mukaan, vaikkei tämä aihe niin kiva olekkaan, mukavampihan se olisi tuolla odottavien joukossa olla, mutta kyllä me kaikki sinne vielä päästään, luotetaan ja uskotaan siihen vahvasti :)
Minulle ei valitettavasti ole Ange tarkkaa tietoa julkisen puolen jonoista, riippuu varmasti jonkin verran asuinpaikkakunnasta ja yleisestä ruuhka-/rauhallisemmasta ajanjaksosta. Se mitä monet ovat tuolla muilla palstoilla kirjoittaneet on, että lähetteen saapumisesta hoitopaikkaan on esikäynti tullut n. 2-3kk päähän, ilmeisestihän hoitotakuu on sen 6kk eli siihen mennessä hoitoon on ainakin päästävä :) Toivotaan, että posti tuo teille pian kirjeen, jossa saatte ajan esikäynnille ja sitä myöten hoidot käyntiin :)
 
Me päästiin ensikäynnille kuukauden päästä kun lääkäri oli lähetteen laittanut ja miehen simppanäytteen tulokset tuli n. puolessatoista viikossa.
Tänään kävin folli ultrassa ja kaksi hyvän kokoista siellä möllötti :) Eli ihan hyvin tää femar toimii. Vieläkun ovistikkuun sais sen plussan;)
 

Yhteistyössä