Lapsettomuudesta

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Nainen
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
N

Nainen

Vieras
Tämä on se päivä, kun mä oon vihdoin oppinut hyväksymään sen, että musta ei ehkä koskaan tule äitiä. Uskon toki ihmeisiin, mutta en tunne enää vihaa ja katkeruutta asian suhteen. Päätin myös alkaa puhua asiasta avoimesti, tähän asti olen hävennyt asiaa.

Voimia kaikille muille lapsettomuudesta kärsiville, toivon elämäänne onnellisia loppuja! :heart:
 
Alkuperäinen kirjoittaja Nainen:
Tämä on se päivä, kun mä oon vihdoin oppinut hyväksymään sen, että musta ei ehkä koskaan tule äitiä. Uskon toki ihmeisiin, mutta en tunne enää vihaa ja katkeruutta asian suhteen. Päätin myös alkaa puhua asiasta avoimesti, tähän asti olen hävennyt asiaa.

Voimia kaikille muille lapsettomuudesta kärsiville, toivon elämäänne onnellisia loppuja! :heart:

:hug:

Sitä samaa =) t toinen samanlainen asian hyväksynyt
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Mä olen VARMASTI ollut kolme kertaa raskaana joka kerta 2 viikon ajan = heti alkionsiirron jälkeen. Mut eipä siitä sen enempää tullutkään...

anteeksi, mutta raskaana-status tulee vasta kun alkio kiinnittyy. Naisilla voi olla alkioita joka kuukausi hengailemassa kohdussa, ilman että kiinnittyvät ja ilman että heistä tulee raskaana olevat.
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Mä olen VARMASTI ollut kolme kertaa raskaana joka kerta 2 viikon ajan = heti alkionsiirron jälkeen. Mut eipä siitä sen enempää tullutkään...

meillä selittämätön, kummassakaan ei vikaa ja alkiot hedelmöittyi, jakautui ja kehittyi normaalisti sen mitä labrassa pääsi tutkimaan. Tasan ei mee onni jne, mut jokaisella on omat murheensa, toisella taas eri huolet.
 
Alkuperäinen kirjoittaja 26:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Mä olen VARMASTI ollut kolme kertaa raskaana joka kerta 2 viikon ajan = heti alkionsiirron jälkeen. Mut eipä siitä sen enempää tullutkään...

anteeksi, mutta raskaana-status tulee vasta kun alkio kiinnittyy. Naisilla voi olla alkioita joka kuukausi hengailemassa kohdussa, ilman että kiinnittyvät ja ilman että heistä tulee raskaana olevat.

Oikeassa olet, mutta alkioiden todettiin kiinnittyneen. Ihan tieteellisesti todistettuna. Mut ei jäädä jankkaamaan, lapsia ei tullut ja that's it.
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja 26:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Mä olen VARMASTI ollut kolme kertaa raskaana joka kerta 2 viikon ajan = heti alkionsiirron jälkeen. Mut eipä siitä sen enempää tullutkään...

anteeksi, mutta raskaana-status tulee vasta kun alkio kiinnittyy. Naisilla voi olla alkioita joka kuukausi hengailemassa kohdussa, ilman että kiinnittyvät ja ilman että heistä tulee raskaana olevat.

Oikeassa olet, mutta alkioiden todettiin kiinnittyneen. Ihan tieteellisesti todistettuna. Mut ei jäädä jankkaamaan, lapsia ei tullut ja that's it.

oh no, anteeksi.
 
Alkuperäinen kirjoittaja 26:
onko teillä jokin syy lapsettomuudelle? Sori että kyselen, itselläni prosessi kesken..

Saat toki kysellä :) Kumpaakaan ei oo tutkittu, miehelle liian kova paikka mennä hoitoihin. Pelkää olevansa hedelmätön. Mulla kesti aikani hyväksyä tämä, mutta ymmärrän mieheni valinnan. Meillä asiat meni näin ja toki voi käydä niinkin onnellisesti että lapsia vielä saadaan. En vaan enää elä joka kuukausi tälle asialle ja olen asian kanssa nyt sinut.


 
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Alkuperäinen kirjoittaja 26:
onko teillä jokin syy lapsettomuudelle? Sori että kyselen, itselläni prosessi kesken..

Saat toki kysellä :) Kumpaakaan ei oo tutkittu, miehelle liian kova paikka mennä hoitoihin. Pelkää olevansa hedelmätön. Mulla kesti aikani hyväksyä tämä, mutta ymmärrän mieheni valinnan. Meillä asiat meni näin ja toki voi käydä niinkin onnellisesti että lapsia vielä saadaan. En vaan enää elä joka kuukausi tälle asialle ja olen asian kanssa nyt sinut.

ap, anteeksi jos sekaannun teidän perheen asioihin, mutta sehän on kamalaa että hän ei suostu. No suostuisiko hän ainakin siihen, että SINÄ kävisin tutkimuksissa? Sehän voi olla jokin simppeli juttu, jota korjattaisiin. En väitä, että se korjaisi ongelman, mutta eikö susta tunnu, että aikaa ehkä meni hukkaan?
 
Mä oon kelaillu tätä asiaa päässäni todella paljon ja tulin siihen tulokseen että en halua painostaa miestäni johonkin, mihin hän ei koe olevansa valmis. Ehkä tulee se päivä, kun hän itse sitä ehdottaa. Mies on vielä katkera ja vihainen tästä asiasta, kun taas mä alan päästä yli. Nyt vaan haluan tukea miestä. Kuitenkin meitä on tässä kaksi ja perhe olisi yhteinen. :)
 
Mä kärsin aikoinani lapsettomuudesta n. 9 vuotta, ei siis menty hoitoihin vaan hyväksyttiin asia vain. Sitten meille tuli ero muista syistä, ja löysin uuden miehen. Kuukausi meni siitä kun kumit jätettiin pois ja olin raskaana!!!
En siis eroa suosittele vaihtoehtona kellekkään, mut kerron vain miten mulle kävi. Ja nyt mun siis pitää olla tarkkana ettei käy vahinkoa :o Hullua tää elämä välillä.
 
Alkuperäinen kirjoittaja 26:
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Alkuperäinen kirjoittaja 26:
onko teillä jokin syy lapsettomuudelle? Sori että kyselen, itselläni prosessi kesken..

Saat toki kysellä :) Kumpaakaan ei oo tutkittu, miehelle liian kova paikka mennä hoitoihin. Pelkää olevansa hedelmätön. Mulla kesti aikani hyväksyä tämä, mutta ymmärrän mieheni valinnan. Meillä asiat meni näin ja toki voi käydä niinkin onnellisesti että lapsia vielä saadaan. En vaan enää elä joka kuukausi tälle asialle ja olen asian kanssa nyt sinut.

ap, anteeksi jos sekaannun teidän perheen asioihin, mutta sehän on kamalaa että hän ei suostu. No suostuisiko hän ainakin siihen, että SINÄ kävisin tutkimuksissa? Sehän voi olla jokin simppeli juttu, jota korjattaisiin. En väitä, että se korjaisi ongelman, mutta eikö susta tunnu, että aikaa ehkä meni hukkaan?

Kauheeta, jos säkään et saisi käydä hoidoissa!! Se voi tosiaan olla joku ihan pieni hormonijuttu sulla, joka lääkkeillä saadaan kuntoon. Kannattaa mennä. Koittakaa nyt vielä keskustellla. Jos saan ehdottaa...

 
no se on hienoa, että sinä olet näin vahva ihminen. Minä en olisi. Ymmärtäisin että olisi katkera ja vihainen siitä, että syy löytyi, sitä hoidetaan ja silti ei onnistu. Mitä järkeä on olla vihainen tietämättömyydestä. Olisin vihainen miehelleni loppuelämäni.

No mutta, sinä olet päätöksesi tehnyt ja pysyt sen takana. Ja toivon sinulle kaikkea hyvää:):)
 
Suoraan sanottuna ei se vauva voi miehellesi kovin tärkeä olla, jos ego estää tutkimukset tai lähinnä niiden mahdolliset tulokset! Tutkimushan ei ole miehelle mitenkään vaikea... Ei kannatakaan painostaa, jos miehesi haluaa lasta tarpeeksi, niin haluaa kyllä tutkimuksiinkin.
 
ap, noista tutkimuksista vielä. Olen käynyt kaikki mahdolliset tutkimukset, tiedän nykyään kaikki häiriöt yms hoidot, pikkuyksityiskohdat. Ja tuon kaiken oppineen voin sanoa, että tieto parantaa tuskaa. Näitä pikkuongelmia voi olla lukuisia, ja suuren osan niistä on helppoa hoitaa. Hoidot ovat hyvin siedettyjä.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Netta:
Suoraan sanottuna ei se vauva voi miehellesi kovin tärkeä olla, jos ego estää tutkimukset tai lähinnä niiden mahdolliset tulokset! Tutkimushan ei ole miehelle mitenkään vaikea... Ei kannatakaan painostaa, jos miehesi haluaa lasta tarpeeksi, niin haluaa kyllä tutkimuksiinkin.

Hohhoijaa. Mitähän mä sulle vastaisin? :laugh: Kaikki tässä maailmassa ei ajattele samalla tavalla kun sinä. Onneksi.
 
Alkuperäinen kirjoittaja 26:
ap, noista tutkimuksista vielä. Olen käynyt kaikki mahdolliset tutkimukset, tiedän nykyään kaikki häiriöt yms hoidot, pikkuyksityiskohdat. Ja tuon kaiken oppineen voin sanoa, että tieto parantaa tuskaa. Näitä pikkuongelmia voi olla lukuisia, ja suuren osan niistä on helppoa hoitaa. Hoidot ovat hyvin siedettyjä.

Kiitos :) toivon sulle onnea ja iloa, uskon että joku päivä susta tulee äiti. älä säkään luovu toivosta :)
 
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Alkuperäinen kirjoittaja 26:
ap, noista tutkimuksista vielä. Olen käynyt kaikki mahdolliset tutkimukset, tiedän nykyään kaikki häiriöt yms hoidot, pikkuyksityiskohdat. Ja tuon kaiken oppineen voin sanoa, että tieto parantaa tuskaa. Näitä pikkuongelmia voi olla lukuisia, ja suuren osan niistä on helppoa hoitaa. Hoidot ovat hyvin siedettyjä.

Kiitos :) toivon sulle onnea ja iloa, uskon että joku päivä susta tulee äiti. älä säkään luovu toivosta :)

kiitos paljon:)! USkon samaa sinusta:)
 
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Alkuperäinen kirjoittaja Netta:
Suoraan sanottuna ei se vauva voi miehellesi kovin tärkeä olla, jos ego estää tutkimukset tai lähinnä niiden mahdolliset tulokset! Tutkimushan ei ole miehelle mitenkään vaikea... Ei kannatakaan painostaa, jos miehesi haluaa lasta tarpeeksi, niin haluaa kyllä tutkimuksiinkin.

Hohhoijaa. Mitähän mä sulle vastaisin? :laugh: Kaikki tässä maailmassa ei ajattele samalla tavalla kun sinä. Onneksi.

Niinpä.
Meillä minä en halunnut mihinkään ihmeempiin tutkimuksiin. Mulle ei vauva ole sitten kovin tärkeä, vai? No valaistaan vähän asiaa, Netta, mulle biologiaei ole niin tärkeää, että kävisin ehkä vuosienkin rankat hoidot läpi. Mulle on ihan sama, mitkä geenit vauvalla on, ei tarvi olla mun omat. Olen "aina" tiennyt, että jos ei lasta tule, mietin adoptiota, en hoitoja. Biologinen vanhemmuus ei ole se mitä ensijaisesti haluan, vaan vanhemmuus ylipäätään. Voit uskoa että ollaan lapsen saamiseen panostettu, vaikka ei hoitojen kautta. Adoptio ei ole helppo tie sekään.

Tälle kirjoittajalle vielä;
"Se voi tosiaan olla joku ihan pieni hormonijuttu sulla, joka lääkkeillä saadaan kuntoon. "

Eiköhän ap ole sen verran tässä vuosien varrella ottanut asioista selvää, että naisen hormonijuttu oireilee kyllä selvästi ja se olis myös helpoiten hoidettavissa. Eli jos ja kun esim erittäin epäsäännöllinen kierto on tiedossa, niin miksikä ei ap olisi voinut käydä lääkärissä, kun siihen ei miestä tarvinne.
 
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Alkuperäinen kirjoittaja Netta:
Suoraan sanottuna ei se vauva voi miehellesi kovin tärkeä olla, jos ego estää tutkimukset tai lähinnä niiden mahdolliset tulokset! Tutkimushan ei ole miehelle mitenkään vaikea... Ei kannatakaan painostaa, jos miehesi haluaa lasta tarpeeksi, niin haluaa kyllä tutkimuksiinkin.

Hohhoijaa. Mitähän mä sulle vastaisin? :laugh: Kaikki tässä maailmassa ei ajattele samalla tavalla kun sinä. Onneksi.

Eikä myöskään niin kuin sinä.

Mä peesaan tuota toista mielipidettä, ikinä en suostuisi siihen että äijä ei kykene yhtä simppeliä spermanäytettä kuppiin tiristämään! Sais pitää sitten nesteensä kaukana minustakin!
 

Yhteistyössä