Hei Naiset! :heart:
Aivan ensiksi suuret pahoitteluni
Vadelmaunelmalle :hug: . Pitkään ollaan samoilla palstoilla notkuttu, joten tuntuu todella pahalta minustakin tämä! Teit oikein että jätit nyt sen työsi toiselle sijalle ja annat itsellesi aikaa surra ja toipua. Onneksi sairaalasta löytyi ihanaakin henkilökun taa ja sulla on aivan ihana mies tukemassa! :heart:
Taikapapu: Brio on hyvä ja luotettu merkki! Ja ruskea on ihana väri! Varmasti oli hyvä hankinta.
Napsikselle myös voimia. Mie oon jotenkin aina tiennyt sen, että yhtä hyvää uutista seuraa ainakin kaksi huonoa uutista. Mulla on elämä ainakin mennyt aina niin, ja sen tarkoitus on kai sitten arvostaa enemmän niitä hyviä uutisia ja kerätä niistä voimaa huonojen päivien varalle. Mulle ei siis tullu tuo down-riski yllätyksenä, vaan laski sen jo ekaks huonoks uutiseks. Toka oli sitten sukulaisen tekemä itsemurha. Eiköhän se vauva surusta ja stressistä huolimatta matkassa pysy, hänhn on siellä sulle kuitenkin toivoa ja iloa tuomassa. :heart:
Krokodiili: Hui! Töihin! Kerrohan kuinka eka päivä meni ja laattailitko kesken hommien? Voimia kamalasti!
tvvo: Eikös se syke juuri noihin aikoihin käynnisty, eli itse ainakin olettaisin että syy sykken hitauteen voisi olla se. On tämä raskaana olo niin hassua. Moneltakin saralta. Ensinnäkin tuo, että alussa äipät haluaa mittauttaa sitä raskaushormoniaan ja huokailee helpotuksesta jos luku on korkealla - sitten kuitenkin korkeasta arvosta narahtaa down-seulasta myöhemmin. Sama tuon sykkeen kanssa. Jos se ei ole alussa nopea niin heti huolestuu. Kuitenkin sen pitäisi neuvolassa kuunnellessa olla 120-maksimissaan 160. Eli mitä suurempi ja vahvempi sydän, sitä matalampi syke. Höh. Meinasin jo kehottaa sua hankkimaan ssen dopplerin, mutta eihän ne sillä vielä kuuluisi kuitenkaan. :/ Eiköhän teillä ole kaikki hyvin! :hug:
Minä: Ekat liikkeet tuntui heti sinä aamuna kun vaihtui 5. raskauskuukausi. Selvästi siis kohdusta tulivat ne liikkeet ja ne tuntui siksi, että nousin aamulla ruokkimaan kissat ja juomaan appelsiinimehua. Sit menin vatsalleni nukkumaan. Siitä oli poitsu piristynyt ja potki äitiään.
Niitä ei mitenkään helposti kylläheti vauvan liikkeiksi tunnista, koska ne tuntuu niin hentoina ja jotenkin niin "syvällä".
Myös vauvan vaatteet on KAIKKI jo hankittu ensimmäiselle vuodelle - itseasiassa kaapissa on kahdelle vauvalle vaatetaa. Shoppailin vähän huuto.netissä vaatepaketteja. :ashamed:
Ihan nolottaa kun esim toppapukujakin on viisi ja kenkiäkin kahdet. Vaatteita useita satoja.
Parvekevaunut ja ulkoiluyhdistelmätkin hankittu. Enää puuttuu pinnasänky jonka saa sivuvaunuksi, harsot, osa kestovaipoista ja rintareppu. :ashamed:
Vauvan tulo on jo hyvin konkreettista ja hänestä puhutaan nimellä jatkuvasti. Jotenkin alkaa jo selkeästi olla osa tätä perhettä. Mies hellii vatsaa ja hoitaa äitiä.
Pelko tietysti on yhä vauvan menetyksestä, mutta uskon, että pienen huolen kanssa on vaan opittava elämään. Ei se huoli kai ikinä poistu, muuttaa vaan muotoaan niin kauan kun tässä äitinä ollaan.
Toivoopi Bee ja Ee 17+2
Ainiin:
Gallup koskien listan päivitystä. Käykäähän katsomassa noita kuukausipinoja, ja verratkaa niitä tähän. Haluatteko samalla tavalla tyttö- ja poikalupaukset ja tyttö- ja poikaolot listoille? Entäpä pudonneet toverit? :'(