Lapsen harrastukset meni liiallisuuksiin...

["eee"]

Miksi sä pakotat lapsesi balettiinkin? Älä suostuttele lasta tuolla tavalla! Todella surullista, ette ole entisestäkään suorittamiskeskeisyydestä päässeet eroon, ja jo etsit uutta kanavaa sille!

Kai lopetat niitten oheisten pitämisen nyt ihan kokonaan?!

 

["mie"]

Minustakin olisi hullua lopettaa nyt yhtäkkiä kaikki kertaheitolla! Vähennä pianotunnit yhteen tuntiin viikossa ja luistelusta vaikka ensin yksi kerta pois ja niitä oheisia pois. Lapsella pitäisi olla aika paljon täysin ohjelmoimatonta aikaa. Muuten, kun lapsi menee kolmoselle, läksyjen määrä lisääntyy tosi paljon, että sekin kannattaa huomioida. Meillä oli pojalla viime vuonna vain yksi harrastus (yhtenä kertana viikosa 2 h kerrallaan), koska hän ei halunnut muita harrtastuksia. Tänä vuonna (nyt kolmosella) hän halusi itse toisen harrastuksen ja se otettiin. Enemmän olisikin hänelle liikaa, koska muuten kaikki muu arki-iltojen aika menisi läksyissä. 5.-luokan tytöllämme on kaksi harrastusta myös. Arvelen, että lapsillani olisi lahjoja vaikka mihin hienoihin asioihin, mutta olen tyytyväinen, kun olen tajunnut, etten saa itse valita lasteni harrastuksia. Lapsuudenkodissani vanhempani arvostivat joitakin harrastuksia paljon enemmän kuin toisia ja aika pitkälle valitsivat minun ja sisarusteni harrastukset. Ehkä olen siksi itse nyt viisaampi.

 

["mie"]

Siis apua! Luin tuon balettiasian äsken. Siis miksi ihmeessä TAAS hankit lapsellesi itse uuden harrastuksen. Ja vielä sellaisen, joka hyvin helposti vie siihen, että tanssitunteja on vaikka kuinka monta viikossa, kokemusta oman pikkusiskon kohdalta nimittäin löytyy!!! Malttaisit nyt odottaa, että lapsesi joskus ilmoittaa itse, että jokin juttu kiinnostaisi ja kokeilisitte sitten sitä.

 

[yksi opettaja]

Suosittelen Carl Honorén kirjaa Perhe paineessa. Manifesti riittävän vanhemmuuden puolesta. Todella hyvä ja monipuolinen kirja.

Suosittelen myös niiden oheisten lopettamista.

Opettajana lisäisin vielä, että toivottavasti harrastukset eivät lopu iltayhdeksältä, jonka jälkeen kiireessä/paineessa läksyjen tekoa. Mulla on ollut myös oppilaita, jotka harrastavat monta kertaa viikossa esim. jalkapalloa tai jääkiekkoa ja yrittävät joskus vedota harrastuksiin, ettei muka millään ehdi tehdä jotain läksyä seuraavaksi päiväksi, kun on turnaus tai harkat loppuu ysiltä tai jotain vastaavaa.

Lapsesi tarvitsee myös paljon lepoa ja vapaata leikkiä. Hän on niin pienenä aloittanut noi harrastukset, että on tavallaan kasvanut niihin kiinni, mutta kyllä jotenkin pelkään, että tytöstäsi tulee jonkinlainen ylisuorittaja, ellei nyt peliä vihellä poikki tai ainakin vähennä rajusti harrasteiden viikkomäärää.

Tsemppiä!

 

[lapsuus]

Mitä hemmetin oheisia alle kouluikäiselle? Venytellä voi, leikin varjolla, mutta... Nyt jätät ne oheiset vähemmälle. Puhut lapsen kanssa mikä on kivaa ja miten usein ja sen ehdoilla mennään. Jos katkaiset luistelun vuodeksi voi siinä olla vaikeaa päästä takaisin, ainakin kilparyhmään. Soittoa voi jatkaa koska vaan. Nyt nainen järki käteen ja harrastus lapsen ehdoilla. Ei siis niin, että lapsi aloittaa koko ajan uutta ja lopettaa, siinä vanhempien pitää pitää rotia ( jos olet aloittanut niin tämä kausi käydään ja sitten katsotaan) mutta niin usein kun lapsi jaksaa, oikeaan ryhmään siis.
Myös opettajat / valmentajat voivat auttaa sinua saamaan homman haltuun... Ja myös lasta löytämään ilon taas harrastamiseen.

 

["eee"]

Kuulostaa siltä, että jos sama meno jatkuu, niin viimeistään yläasteella tyttösi on syömishäiriöinen, totinen suorittaja, joka hakee muilta hyväksyntää suorittamalla - niin koulussa, harrastuksissa kuin ystäväsuhteissakin. Hirvittävän surullista. Jos et muutu, tyttäresi tulee ennen pitkää oireilemaan todella pahasti.

 

[lapsuus]

Siis nyt vielä balettikin... Just.
Muistathan kertoa lapsellesi, että rakastat häntä vaikkei luistelisi / soittaisi / tanssisi? Muistathan. Kerrothan myös, että vai harrastaa ihan omana itsenään, ettei haittaa vaikka joskus menisi huonosti?

 

["vieras"]

Öh, onhan tämä provo, ONHAN? Taitoluistelijatytön vanhempana voin sanoa, että jos siellä hallilla mutsi vetää lapselle omia oheisia, niin kyllä kaikki pitävät sua ihan tärähtäneenä. Huh.

Mikähän maaseudun luisteluseura muuten mahtaa olla kyseessä, kun harkkamäärien muutos on noin hidas? Meillä tyttö pk-seudun seurassa, ja koreografia, tanssi ja oheiset kuuluivat jääharjoitteluun jo ennen kouluikää.

Tosin tässä on se ero, että minä en ole pakottanut lasta mihinkään ja kilparyhmissä eteenpäin siirtymistä on jopa jarrutettu, jos on ollut tuntu, ettei tyttö vielä ole valmis kovempiin treenimääriin jne. Nyt likka jo isompi ja kilpaharrastus on edelleen tosi rakas hänelle ja kympin tyttö on kaikin puolin. Itse sanon vaan, että mulle kasitkin ovat hyviä numeroita ja ei tarvitse stressata!

 

[muori1]

Tätä lukiessa tuntuu ihanalta että omalla esikoisella on "vain" yksi harrastus, yksi kerta /vko. Musikaalisena ihmisenä mulla on suuri houkutus painostaa lasta johonkin soittimeen, mutta hammasta purren olen tekemättä niin. Jos lapsi itse ehdottaa soitinta niin sitten aloitetaan. Meidän perhedynamiikka ei kestäisi tuollaista harratuksen dominoimaa elämää. Elämässä pitää olla rentous ja ihan pelkkää oleilua!

 

[piina]

Hmm. joku sainoi, että ap teki väärin, kun valitsi lapsen lajit, kun lapsi oli 3v. Eikös pienten lasten harrastukset aina vanhemmat valitse. Tuon ikäiset ovat yleensä innokkaita moneen ja vanhemmat valitsevat semmoiset harrasteet, jotka sopivat hyvin heidän resursseihin niin harrastusaikojen ja maksujenkin mukaan.

Sitten vielä tuosta luistelusta (pianon soitosta en tiedä mitään). Oma 5v on aloittanut saman mukavan harrastuksen myös. Olen nyt jo tietoinen siitä, että siinä lajissa pitää valinnat tehdä jo pienenä eli jos haluaa Kiira Korveksi niin sitä lajia ei voi aloittaa 10 vanhana eikä sille lajille riitä, että käy yksi tai kaksi kertaa viikossa treeneissä 8 vuotiaana. Toi 5 kertaa viikossakin on vähän. Nyt jos ap päättää olla viemättä lasta treeneihin edes sitä, menee lapselta mahikset siinä. Mutta jos lapsi ei halua Kiira Korveksi, vaan haluaa vain harrastaa, on asia sitten erikseen. Eli nyt pitää miettiä vain sitä, että kumman halu on kilpailla ja menestyä äidin vai lapsen.

 

[Koivunkäpy]

olisit nyt perkele edes pistäny ratsastusta katsomaan sen tyttös...

 

["eee"]

Hmm. joku sainoi, että ap teki väärin, kun valitsi lapsen lajit, kun lapsi oli 3v. Eikös pienten lasten harrastukset aina vanhemmat valitse. Tuon ikäiset ovat yleensä innokkaita moneen ja vanhemmat valitsevat semmoiset harrasteet, jotka sopivat hyvin heidän resursseihin niin harrastusaikojen ja maksujenkin mukaan.

Ei 3-vuotiailla tarvitse olla mitään harrastuksia!

 

["essi"]

siis ap, toi sun vika viesti, missä kerrot tytön baletti-innostuksesta, on ehkä vielä kauheempaa luettavaa, kun eka
Siis nyt sä taas iloitset, kun olet saanut lapsesi puhuttua uuteen, kolmanteen harrastukseen

 

["vieras"]

Ainoa positiivinen asia on se, että olet itse havahtunut tilanteeseen. Tuon ikäisen elämässä pitäisiä olla vielä paljon leikkiä eikä jatkuvaa suorittamista.

 

["vieras"]

Hmm. joku sainoi, että ap teki väärin, kun valitsi lapsen lajit, kun lapsi oli 3v. Eikös pienten lasten harrastukset aina vanhemmat valitse. Tuon ikäiset ovat yleensä innokkaita moneen ja vanhemmat valitsevat semmoiset harrasteet, jotka sopivat hyvin heidän resursseihin niin harrastusaikojen ja maksujenkin mukaan.

Sitten vielä tuosta luistelusta (pianon soitosta en tiedä mitään). Oma 5v on aloittanut saman mukavan harrastuksen myös. Olen nyt jo tietoinen siitä, että siinä lajissa pitää valinnat tehdä jo pienenä eli jos haluaa Kiira Korveksi niin sitä lajia ei voi aloittaa 10 vanhana eikä sille lajille riitä, että käy yksi tai kaksi kertaa viikossa treeneissä 8 vuotiaana. Toi 5 kertaa viikossakin on vähän. Nyt jos ap päättää olla viemättä lasta treeneihin edes sitä, menee lapselta mahikset siinä. Mutta jos lapsi ei halua Kiira Korveksi, vaan haluaa vain harrastaa, on asia sitten erikseen. Eli nyt pitää miettiä vain sitä, että kumman halu on kilpailla ja menestyä äidin vai lapsen.

Kuka teillä haluaa Kiira Korveksi, sinä vai lapsesi?

 

["vieras"]

[QUOTE="vieras";24907972]Öh, onhan tämä provo, ONHAN? Taitoluistelijatytön vanhempana voin sanoa, että jos siellä hallilla mutsi vetää lapselle omia oheisia, niin kyllä kaikki pitävät sua ihan tärähtäneenä. Huh.

Mikähän maaseudun luisteluseura muuten mahtaa olla kyseessä, kun harkkamäärien muutos on noin hidas? Meillä tyttö pk-seudun seurassa, ja koreografia, tanssi ja oheiset kuuluivat jääharjoitteluun jo ennen kouluikää.

Tosin tässä on se ero, että minä en ole pakottanut lasta mihinkään ja kilparyhmissä eteenpäin siirtymistä on jopa jarrutettu, jos on ollut tuntu, ettei tyttö vielä ole valmis kovempiin treenimääriin jne. Nyt likka jo isompi ja kilpaharrastus on edelleen tosi rakas hänelle ja kympin tyttö on kaikin puolin. Itse sanon vaan, että mulle kasitkin ovat hyviä numeroita ja ei tarvitse stressata![/QUOTE]

Arvioitko lastasi suoritusten kautta?

...kympin tyttö on kaikin puolin. Itse sanon vaan, että mulle kasitkin ovat hyviä numeroita ja ei tarvitse stressata!

 

["vieras"]

Älkää luulko jotta minä en olis surullinen. Minä se tässä olen, saatoin oman lapseni tuollaiseen kitaan.
Ehdotin, josko lopetettaisi kaikki.
"Hmm, ei. Mä haluun harrastaa noita kahta".
No haluaisitko harrastaa jotain muuta?
En. Mä haluun noita.
Mitäs sanot jos pistän harrastukset tauolle? Ja sitten ensi vuonna voit keksiä vaikka uudet?
Et! Et ikinä! Sinet koske mun harrastuksiin! Minä harrastan mitä haluan!
No jos tehtäis niin että harrastaisit molempia kerta per viikko? Ilman oheisia?
Ei. Haluan oheiset, ja molempia ainakin kaksi kertaa viikossa.
M:Yksi kertaa viikossa molempia tai ei ollenkaan.
Eikä! Miks sun pitää puuuttua! Saanko mä äiti oikeesti harrastaa mitä haluan?
Mä harrastan näitä, jooko? Käykö?

Sinä olet aikuinen ja huolehdit lapsesi jaksamisesta. Oletko kuulluut sellaisesta kuin aikuisen asettamat rajat? Tunnutte olevan niitä vailla kumpainenkin.

 

["Jepulis"]

Mulla oli ala-ja yläasteella tuollainen luokkakaveri. Soitti pianoa kuin viimeistä päivää ja olikin ihan taitava, ja baletissa kävi monta monituista kertaa viikossa, tahti kiihtyen. Koulussa oli "kympin tyttö", eikä muu tainnut kelvata kotonakaan, 10- oli jo itkun paikka.

Tämä kaveri sairastui yläasteella vakavaan anoreksiaan, oli vähällä kuolla. Keräsi itseään kasaan vuositolkulla, nyt tosin ilmeisesti selvinnyt siitä kunnialla.

 

["vieras"]

Mitä mieltä lapsen isä on tuosta prässäyksestä?

 

[Cecilia Algotsdotter]

Hmm. joku sainoi, että ap teki väärin, kun valitsi lapsen lajit, kun lapsi oli 3v. Eikös pienten lasten harrastukset aina vanhemmat valitse. Tuon ikäiset ovat yleensä innokkaita moneen ja vanhemmat valitsevat semmoiset harrasteet, jotka sopivat hyvin heidän resursseihin niin harrastusaikojen ja maksujenkin mukaan.

Sitten vielä tuosta luistelusta (pianon soitosta en tiedä mitään). Oma 5v on aloittanut saman mukavan harrastuksen myös. Olen nyt jo tietoinen siitä, että siinä lajissa pitää valinnat tehdä jo pienenä eli jos haluaa Kiira Korveksi niin sitä lajia ei voi aloittaa 10 vanhana eikä sille lajille riitä, että käy yksi tai kaksi kertaa viikossa treeneissä 8 vuotiaana. Toi 5 kertaa viikossakin on vähän. Nyt jos ap päättää olla viemättä lasta treeneihin edes sitä, menee lapselta mahikset siinä. Mutta jos lapsi ei halua Kiira Korveksi, vaan haluaa vain harrastaa, on asia sitten erikseen. Eli nyt pitää miettiä vain sitä, että kumman halu on kilpailla ja menestyä äidin vai lapsen.

Niin... sitä mä en juuri rakastamassani penkkiurheilulajissa ymmärrä, että miksi kaikkien pitäisi haluta kiira korveksi? Miksei voi vain haluta harrastaa kivaa lajia pikkupikkaisen vaan? Kerran viikossa, kaksi kertaa viikossa... siksi että se on kivaa, siksi että sitä viihtyy luistimilla, siksi että haluaa luistella nätisti. Vähän niin kuin laulu. Sitä voi harrastaa kerran viikossa jossain kivassa kuorossa eikä niin, että 3-4 vuotiaana lapsen vanhemmat päättävät, että tästä lapsesta tulee pavarotti ennen kuin hänen luontaiset lahjansa, taipumuksensa ja mielihalunsa ovat kenellekään varmistuneet.

 

[Miili]

En lukenu kaikkia. Mä ehdotan että lasket lapsesi (tai annat hänen laskeutua) luistelussa alemmalle tasolle mikä luullakseni vähentäisi harkkojen määrää. Jos pianonsoitto on kivaa niin sitä sitten jatkaa. Mä olen ehdottomasti sitä mieltä että kaikki harrasteet kerralla pois on ihan väärä tapa hoitaa asia. Mitä laps tekis yhtäkkiä kaikella vapaa-ajalla johon ei ole koskaan tottunut? Eli niitä harjottelukertoja vähemmäks ja vähemmän kunnianhimoiseks niin hyvä tulee. Mä en ole kilpailuhenkinen, urheilullinen tai musikaalinen mutta silti mun lapset harrastaa. Viisivuotiaalla on kaksi harrastusta joihin haluaa ehdottomasti mennä kerran viikossa kumpaankin ja isommalla yks harrastus jossa keskimäärin 3 treeniä tai kilpailua viikossa. Isompi on saanut jäädä treeneistä pois jos on halunnut, pari kertaa olen itsekin sitä ehdottanut.

 

[piina]

[QUOTE="vieras";24908409]Kuka teillä haluaa Kiira Korveksi, sinä vai lapsesi?[/QUOTE]


Minä en ja lapsestani en vielä tiedä. Mutta jo tässä vaiheessa olen miettinyt, että jos lapseni haluaa jatkaa luistua ja jos hän jaksaa käydä harjoituksissa montakertaa viikossa ja jos hän unelmoi Kiira Korven urasta, niin voinko mä sitten estää sen sillä, etten anna hänen käydä niin usein jäällä kuin olisi tarve.

 

["vieras"]

Itse olen ihmetellyt lasten harratusten viikkoharjoitusten määrää, se nousee todella nopeasti useampaan kertaan viikossa. Miksi pitää "harrastaa" ammattialistyyliin jo pienenä, kun leikkiäkin pitäisi.

 

[piina]

Niin... sitä mä en juuri rakastamassani penkkiurheilulajissa ymmärrä, että miksi kaikkien pitäisi haluta kiira korveksi?

Ei kaikkien tarvitse halutakaan. Osa ei varmasti koskaan haaveilekaan, mutta suurimmalla osalla haaveet kaatuu siinä vaiheessa, kun tajuavat, etteivät jaksa harjoitella niin paljoa, kuin siihen haaveeseen pääsyyn vaaditaan. Ja mulla ainakin on tytölle mietytty jo uudet suunnat, kun sen huomaa.

 

["vieras"]

Ei kaikkien tarvitse halutakaan. Osa ei varmasti koskaan haaveilekaan, mutta suurimmalla osalla haaveet kaatuu siinä vaiheessa, kun tajuavat, etteivät jaksa harjoitella niin paljoa, kuin siihen haaveeseen pääsyyn vaaditaan. Ja mulla ainakin on tytölle mietytty jo uudet suunnat, kun sen huomaa.

Onko lapsesi jokin projekti?