Lähtisitkö vai jäisitkö suhteeseen?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Gloria 81
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
G

Gloria 81

Vieras
Tilanne A: Hyvä, tasa-arvoinen suhde, jossa kumpikin saa toteuttaa itseään ja molemmat hoitavat osuutensa kodista. Kaksi kouluikäistä lasta ja kaikki hyvin - selvinpäin. Pari kertaa vuodessa mies ottaa kunnon kännin, räyhää, huorittelee, tönii ja satuttaa vaimoa syyttä. Ei kuitenkaan riehu lasten nähden. Aamulla katuu, itkee ja anoo anteeksiantoa. Tilanne on jatkunut jo vuosikausia, eikä mikään kuitenkaan muutu. Vaimo pyytää olemaan ottamatta kännejä enää koskaan ja mies lupaa, kunnes seuraavat pikkujoulut / vappupirskeet / viisikymppiset taas koittavat. Mies kyllä voi ottaa pari saunakaljaa ihan ok, mutta juhlajuominen riistäytyy käsistä poikkeuksetta, joten miestä ei voi sanoa alkoholistiksi. Jos olisit vaimo, mitä tekisit?

Tilanne B: Hyvä, kiltti mies. Ei juo, käy vieraissa, ole väkivaltainen eikä kohtele vaimoaan huonosti. Seksi ei kuitenkaan suju, miehellä on erektiovaikeuksia, eikä vaimo nauti seksistä. Hellyyttä, haleja ja kosketuksia riittää kyllä. Mies ei suostu keskustelemaan tilanteesta eikä hae apua. Pariskunnalla on pieni vauva. Voisitko vaimona elää ilman hyvää seksiä?

Tilanne C: Uskollinen, huomaavainen, mukava mies, alkoholinkäyttö hyvin hallinnassa. Ei väkivaltaa, kotityöt tehdään yhdessä. Hyvää seksiä, ei vielä lapsia. Miehellä on tarkat näkemykset, kuinka kaikki asiat hoidetaan, eikä niistä voi joustaa missään nimessä. Vaimolla saa olla harrastuksia ja menoja, kunhan on aina ruoka-aikana kotona (ruoka-ajat ovat aina samat eikä niitä voi muuttaa tilanteen mukaan), kaikki elämä on rytmitettävä miehen aikatauluihin. Televisiota saa katsoa tiettyyn aikaan, nukkumaan mennään silloin kun miestä väsyttää (vaimo ei saa jäädä esim. katsomaan TV:tä, koska mies ei osaa nukahtaa, jos vaimo ei ole vieressä), arkena ja lomalla on herättävä aina samaan kellonaikaan. Jos syntymäpäiväkutsut tai muut juhlat menevät ruoka-aikojen kanssa päällekkäin, eikä juhlissa ole tarjolla "oikeaa ruokaa" (eli perunaa ja kastiketta, piirakat, kakut ja salaatit eivät käy), lähdetään juhlista kotiin syömään. Sopeutuisitko vai lähtisitkö kävelemään, jos olisit vaimo?
 
"Tilanne A: Hyvä, tasa-arvoinen suhde, jossa kumpikin saa toteuttaa itseään ja molemmat hoitavat osuutensa kodista. Kaksi kouluikäistä lasta ja kaikki hyvin - selvinpäin. Pari kertaa vuodessa mies ottaa kunnon kännin, räyhää, huorittelee, tönii ja satuttaa vaimoa syyttä. Ei kuitenkaan riehu lasten nähden. Aamulla katuu, itkee ja anoo anteeksiantoa. Tilanne on jatkunut jo vuosikausia, eikä mikään kuitenkaan muutu. Vaimo pyytää olemaan ottamatta kännejä enää koskaan ja mies lupaa, kunnes seuraavat pikkujoulut / vappupirskeet / viisikymppiset taas koittavat. Mies kyllä voi ottaa pari saunakaljaa ihan ok, mutta juhlajuominen riistäytyy käsistä poikkeuksetta, joten miestä ei voi sanoa alkoholistiksi. Jos olisit vaimo, mitä tekisit?"

...sanoisin, että juominen on pysyttävä lapasessa, mikäli meinaa kotiin tulla yöksi ja jos mies on menossa juhliin, jossa voi tulla otettua liikaa, niin hommaa etukäteen yöpäikan, jossa voi selvittää pään ennen kotiin tuloa.


Tilanne B: Hyvä, kiltti mies. Ei juo, käy vieraissa, ole väkivaltainen eikä kohtele vaimoaan huonosti. Seksi ei kuitenkaan suju, miehellä on erektiovaikeuksia, eikä vaimo nauti seksistä. Hellyyttä, haleja ja kosketuksia riittää kyllä. Mies ei suostu keskustelemaan tilanteesta eikä hae apua. Pariskunnalla on pieni vauva. Voisitko vaimona elää ilman hyvää seksiä?

...niin en syyttäisi yksistään miestä tästä asiasta, sillä hyvään seksiin tarvitaan aina kaksi ihmistä ja yrittäisin kaikin tavoin, että mies ymmärtäisi alkaa keskustelemaan asiasta, jottei se johda vakavampiin seurauksiin ja parisuhteen karikkoihin.


Tilanne C: Uskollinen, huomaavainen, mukava mies, alkoholinkäyttö hyvin hallinnassa. Ei väkivaltaa, kotityöt tehdään yhdessä. Hyvää seksiä, ei vielä lapsia. Miehellä on tarkat näkemykset, kuinka kaikki asiat hoidetaan, eikä niistä voi joustaa missään nimessä. Vaimolla saa olla harrastuksia ja menoja, kunhan on aina ruoka-aikana kotona (ruoka-ajat ovat aina samat eikä niitä voi muuttaa tilanteen mukaan), kaikki elämä on rytmitettävä miehen aikatauluihin. Televisiota saa katsoa tiettyyn aikaan, nukkumaan mennään silloin kun miestä väsyttää (vaimo ei saa jäädä esim. katsomaan TV:tä, koska mies ei osaa nukahtaa, jos vaimo ei ole vieressä), arkena ja lomalla on herättävä aina samaan kellonaikaan. Jos syntymäpäiväkutsut tai muut juhlat menevät ruoka-aikojen kanssa päällekkäin, eikä juhlissa ole tarjolla "oikeaa ruokaa" (eli perunaa ja kastiketta, piirakat, kakut ja salaatit eivät käy), lähdetään juhlista kotiin syömään. Sopeutuisitko vai lähtisitkö kävelemään, jos olisit vaimo?

...en soputuisi ja lähtisin kävelemään, ellei mies kykenisi muuttamaan itseään joiltakin osin. Ahdistuisin kuoliaaksi kontrollifriikin kumppanina.
 
A) Lähtisin juomapäivinä pois. Kylpylään, naapurikaupunkiin ystävättären kanssa, tms. Lapset hoitoon tai mummolaan. Kotiin tulisin krapulapäivän iltana tai seuraavana päivänä. Jos juhlissa olin ollut mukana, menisin hotelliin tai ystävälle yökylään.

B) Tilanne olisi pitänyt selvittää jo ennen vauvan tuloa. Nykyään on viagrat ym joilla tilanteen voi korjata. Miehelle vaihtoehdot: tilanteesta puhuminen ja avun hakeminen, seksiä vaimolle muualta tai ero.

C) Mies on itsekäs alistaja eikä varmastikaan pysty suuriin muutoksiin. Miksi tuollaisen kanssa edes menee naimisiin? Ottaisin itsekkäästi eron, mies voisi pitää aikataulunsa ihan rauhassa.
 

Similar threads

M
Viestiä
7
Luettu
741
Perhe-elämä
kyllästynyt provo
K
Y
Viestiä
17
Luettu
622
Y
Y
Viestiä
7
Luettu
245
Aihe vapaa
mää vaan
M
O
Viestiä
47
Luettu
1K
M

Yhteistyössä