Kvart Över, saahan sitä masennella, mutta älä turhaan vielä ruoki tuollaisia kuvitelmia! Tiedän, että täytyy olla rankkaa yrittää vauvaa keskenmenon jälkeen, mutta ajattele todennäköisyyksiä. Niin moni pari on saanut ensin keskenmenon ja sen jälkeen ihan terveen ja voimakkaan, täysiaikaisen vauvan! Mikään ei sanoa, että km olisi teidän kohtalo kuin kerran. Vasta useamman keskenmenon (ja niitä sulle ei tule!) jälkeen kannattaa huolestua ja tutkia, missä vika piilee. En pysty edes kuvittelemaan, miten raskas kokemus keskenmeno on, mutta toisaalta, se on biologisesti ihan luonnollinen asia, ei välttämättä mikään lapsettomuusoikku. Kaikki vauvat vaan eivät ole tapeeksi vahvoja syntymään tähän maailmaan.
En tiedä, onnistuinko lohduttamaan vai kylvämään lisää epätoivoa. On niin hankalaa puhua tällaisista asioista niin, että saisi sanomansa perille ilman väärinymmärryksiä. Aihe on vaan niin arka.
(.): Tänään annoin itseni hetken kuvitella, että olisin nyt raskaana. Enpä olekaan sitä uskaltanut tehdä vuoteen! Enkä tiedä, oliko se nytkään viisasta. Mutta jokin sanoo, että ei saa myöskään kulkea läpi elämän turtuneena ja vältellen kipukohtia. Joskus tekee hyvää vain päästää tunteet vallalleen, ajatella asiaa ja vaikka sitten itkeä vähän.
Voi kumpa saisin kesätöitä! Siitä on tullut nyt varsinainen peikko. En haluaisi lusmuilla ja lönniä vain koko kesää... Nyt jos koskaan täytyisi yrittää pitä itseään kiireisenä. ettei olisi aikaa surkutella itseä! Kevät on aika rankkaa aikaa mulle.