*Lähes kolmekymppiset ekakertalaiset MAALISKUUSSA ja vähän huhtikuussakin*

Heh, meillä on eri neuvolatäti lääkärikäynnin yhteydessä ja se aina pyörittelee silmiään muistaessaan et mulla on niitä hevosia Muistaa kysyä aina, että et kai sä ite niitä ratsasta ja muuta
Meillä on kyllä mies aivan ihailtavasti nyt ottanut tuon talliapulaisen roolin, kantaa vedet pyytämättä ja kottikärryjä käy tyhjäileen

Unico, mulla tekis mieli vaan vissiin Pringlesejä ja karkkia

 

Ihanaa, piip on päässyt hakemaan nyyttiä kotiin! Onnea matkaan minunkin puolesta! :heart:

Odessa: Miten olet järjestänyt hevosten liikutuksen, ootko saanut jonkun tuuraamaan sua raskauden ajaksi? Vai viettävätkö hepat sapattivapaata sen aikaa? =)

Täällä käytiin tänään seurantaultrassa vauvan painon tiimoilta, ja mitään syytä huoleen ei ole. Pieni on ottanut spurtin ja painoarvio oli 1600 g. :heart: Kuulemma äitiinsä tuleva siropäinen tyyppi siellä on. Periytän sitten vissiin vahvasti tällaista pientä puikulapäätä.
Lääkäri ei tiennyt mitä spinning on, mutta terkkari tiesi ja sanoi että vallan hyvin voin jatkaa liikkumista oman voinnin mukaan.

Huomenna olis sitten neuvola. Mulla maha on viimeisen parin viikon sisällä alkanut selvästi kasvaa, on nyt sellainen pieni pallo. Viime yönä valvoin taas lonkkakipujen takia ja olen tänään ollut ihan järjettömän väsynyt. Ajattelin yrittää ottaa päivänokoset nyt, huono puoli on vaan että mulla tulee päivällä nukkumisesta huono olo (on siis aina tullut) ja tulen tosi kärttyiseksi...

Eilen käytiin miehen vanhempien luona ja en voi sille mitään että ärsyynnyin taas anopin jutuista. Sen pitää heti ekana alkaa tuijottaa mun mahaa ja veikkailla että ihan selvä poikamaha, se nousee tuonne ylös. Ja mulla ei ihan oikeasti maha ole noussut minnekään ylös, raivostuttavaa! :kieh: Ja kun sanoin että olen kuullut juttua että laitokselle ei sais tulla kukaan muu vierailemaan kuin isä (en tiedä pitääkö paikkansa mutta tällaisia mulle puhuttiin), niin totesi siihen että hän oli ajatellut käskeä kaikki sukulaiset ja tuttavat laitokselle käymään ettei ne sitten kaikki tule kotioven taakse seisomaan. En sitten mitään siihen jaksanut sanoa mutta kihisin miehelle kotimatkalla että sinne laitokselle ei sitten tasan tule kukaan muu kuin meidän vanhemmat käymään ja kotioven taakse on ihan turha kenenkään tulla notkumaan, minä en ovea avaa kenellekään. Heh, olin kyllä niin kärttyisellä päällä loppuillan että...

Niin ja tänään on poksuteltu!

kevätesikko 30+0

 

Ohhoh, kylläpäs te ootte kirjoitelleet kolmen päivän aikana... Kesti tovi lukea kiinni reissun jäljiltä. Ja piipkin on päässyt jo matkaan, toivottavasti kaikki sujuu hyvin!

Meillä oli varsinainen reissu, kun esikoinen sai jonkun vatsapöpön... Luultiin että alkoi raukka kärsimään matkapahoinvoinnista kun matka kesti 3,5 suuntaansa, mutta kun sitten oksenteli yölläkin ja itsekin laattasin su-aamuna, niin jotain tautia se mokoma oli. Onneksi nyt on jo kaikilla parempi olo.

Heti tuli kyllä hirveä paniikki, ettei tauti vain aiheuttaisi mitään masuasukille, mutta ei kai noi pöpöt yleensä ole vaarallisia. Ensi viikolla vasta on neuvola, ja siihen asti pitäis kärvistellä tämän huolen kanssa.

Hauska neuvolantäti Valeskalla. Meillä esikoisen kanssa taisi mainita kotitöistä vasta ekalla kotikäynnillä jakautumisen jälkeen...

Ai ja hyvää naistenpäivää. Tarttee sen kunniaksi lähteä tekemään moussakaa ja pannaria. Mies sen kun vaan kuorsaa sohvalla vaikka aamullakin nukkui tunnin pidempään... Kohta on herne syvällä nenässä...

Vetku ja toukka 13+5

 

Hyvää naistenpäivää!!

Ihanaa piip on hakemassa nyyttiä kotiin! :flower: :heart:

Voinnista taas sen verran että väsymys on palannut, voisin nukkua kokoajan.
Ottaa oikein päähän kun mitään en oo saanut aikaiseksi tehdä, laiskottaa niin paljon...
Närästyskin se vaan on ja pysyy.
Selkäkin alkanut reistailemaan on tää vaan rankkaa.

Saimme vihdoin hommattua pinnasängyn!
Sellainen missä laitetaan hoitotaso siihen päälle.
Pähkinän värinen brion sänky!

POKS 26+0

 

Onpa tänne tosiaan kirjoiteltu.. Mullakin on parisen viikkoa sitten väsymys palannut. voisin nukkua melkein koko ajan ja mahan paino alkaa kyllä jo tuntua :/ toisaalta se on kiva kun se kasvaa ja toivot möykkyliini pysyisi vielä ainakin 4 viikkoa masussa.

Piip: voi kun jännää, tulehan kertomaan kuulumisia mahd. pian!

Pikkumagnusti hyvä että pääset pelkopolille ja selvittelemään asioita. Itsekin kävin. Vielä loppukuusta olisi lääkäri ja mahd ylimäärainen ultra.

Meilläkään mies ei ole ollut kertaakaan mukana neuvolassa, mutta kyl mulle ihan hyvin riittää että käy valmennuksessa ja ultrissa mukana.

Mies lähteekin tod näköisesti nyt viikonloppuna vielä laivaristeilylle.. Toivottavasti ei pieni synny silloin. Vähän tylsää kun ei ite pääse mukaan :/ ja onpa siitä vähän "riidantapaistakin" tullut.. Toisaalta ei mun raskauden aikana oo juuri käynyt missään.

 

odessa, nyt munkin tekee mieli pringlesejä, mut en jaksa enää lähteä kauppaan niin täytyy syyä näkkäriä

kevätesikko, kiva et vauva on kasvanut huh huh et anpppi käskee sukulaiset laitokselle. Noo täällä on ettei saa tulla kun isä ja siarrukset, ja sanoinkin ennen kun tiesin et sinne ei sit tartte tulla ja tuumasin perään et jos tuut niin syntymästä kerrotaan vasta kotiuduttua. Luvattiin kunnioittaa etteivät tule. Tietty jos siellä pitää hirmu kauan olla niin voi tulla mut sit täytyy vauva näyttää muualla kun osastolla. Ja sanoa reilusti etukäteen et ilmotetaan kun kotiinkin saa tulla. Onnea poksuista!

vetku, kurjaa et tuli maha pöpö kylään

jane, onnea hankinnoista ja jaksuja kipujen ja väsyn kanssa

omena, Pidetään peukkuja et piikuinen ymmärtää pysyä mahassa kun iskä on poissa Mä ilmotin et sit kun äippäloma alkaa niin on oltava ajokunnossa ja lyhyellä varoajalla tavoitettavissa No on siihen vielä pari viikkoa mut kumminkin.

Tää kävi hakees virtaa ja kivuttomuutta järvestä jos nyt olis taas pari päivää suht kivutonta oloa ja sais jotain tehtyä.

 

Unico: toivotaan joo että pikkuinen pysyy mahassa, vaikka yhtään ei slitä tunnu että syntyisi vielä. Voisi aikamoinen riita puhjeta siitä jos lapsi sattuis syntymään ja toinen seilaa merillä..Täällä mies onkin sanonut ettei 2-3 viikon päästä ota enää mitään ja pitää puhelimen koko ajan saatavilla! Vaikka itehän tässä on ollut täysin raitiina elokuuusta lähtien mikä on tietenkin itsestään selvä asia. Niin olit sitten avannossa käymässä? Oliko kylmää.. ? mä oon kerran käynyt ja oli kyllä kylmää mutta ihanasti virkisti!

 

Hei,

taitaa olla kevätväsymystä liikkeell, kun täälläkin on ihan uupunut olo. Tänään olin salilla, ja sain uuden rankemman ohjelman fyssarilta. Päivällä näin lounaalla hyvän ystävän, jonka 3kk vanha tyttönen käyttäytyi esimerkillisesti nukkuen koko ajan, jotta äiti saattoi syödä ja rupatella rauhassa... Eilen kävimme anoppilassa, siellä on jo myös tekeillä pieniä neulomuksia tulokkaalle, sain toivoa mallia ja värejä, kivaa.

Kevätesikko: Tyksissä isän lisäksi ainoastaan isovanhemmat sallitaan vieraiksi osastolle. Joten ei tarvitse pelätä anopin masinoimaa sukulaisten invaasiota! Ihme juttua, meillekin saa silloin sitten ainoastaan tulla kutsusta tai kysymällä ensin, eihän sitä yhtään tiedä kuinka rankassa kunnossa silloin ollaan, ettei tarvita mitään ihmettelijöitä siihen lisäksi... Etenkin kun ei ikinä tiedä mitä ne suustaan päästävät... Jos on tosi herkässä tilassa, niin mä en ainakaan tarvitse syyllistäviä kommentteja maidon tulosta tai mistä ikinä.

Ihanaa naisten päivää kaikille myös omasta puolestani!

Mekkala ja Poikanen 20+4

 

omena, meillä ainakin syntys riita jos ukko ei olis lähellä kun syntyy siis mun toimesta Mut joo tosiaan sais kyllä vielä pysyä mielellään huhtikuulle ja vaikka sinne laskettuun asti mut mitä lähemmäs mennään sitä enemmän mietityttää et millon se tulee ja pysys nyt vielä. Vaikka äippäloma ei oo vielä alkanut niin jaksan muistutella et pitää sit olla sllee et vastaa puhelimeen Ei siellä avannossa kylmää ollut vedenlämpötila oli +1 et se alkaa siitä lämpiämään, aivan ihanaa puuhaa. Mä käyn yleensä sen 5 kertaa ja ekan ja vikan ns ilman saunaa et saunaa tulee sit sen 4 kertaa. Mulla auttaa tohon selkäkipuun lieventävästi.

mekkala jaksuja väsymykseen. Hieno homma et kuitenkin oot jaksanut käydä salilla siitä huolimatta.

Jos nyt menis sinne nukkumaan ajatelin kirjoitella ennen sillä et jos pysyttäs ekalla sivulla, muuten olis aamulla ehtinyt mut hyvä näinkin

 

Poteeko joku muu turvotusta? Täällä jalat ihan puu pökkelöt, ikinä ei tämmöistä ole ollut. Onneksi ei aamulla ole turvotusta, iltapäivisin tuo alkaa. Ja yöllä pahimmillaan. Tätäkö tä on seuraavan kuukauden.

päpsy ja papu 34+6

 

Hei,

Päpsy: Mä ainakin turpoan liikkuessa, tai lähinnä sormet turpoaa ihan nähtävästi. Helpottaa, jos mukana on vettä ja hörppäilen sitä pitkin matkaa tai kesken tanssituntia, saliohjelmaa, joogaa jne.

Unico: Etkö sinä kysellyt siitä välilihan omatoimisesta venyttämisestä? Täältä löytyy mun mielestä hyvät ohjeet ja öljy apteekista jota siihen voisi käyttää: http://www.ceridal.com/?id=4483c&select=Ceridal

Varoitus, uudessa fit-lehdessä on sitten juttu 5kk vauvan kuolemasta... Tällä kertaa olen osannut olla lukematta.

Mekkala ja Poikanen 20+5

 

Unico Tuo avannossa käynti kuulostaa jotenkin niin ihanalle, voi jospa mä joskus uskaltautuisin kokeilemaan. Tosin pitäis kerätä eka rohkeutta löytää sellainen paikka jossa pääsis saunomaan sitten avannon yhteydessä.

Päpsy Kokeiles pistää heti aamusta tukisukat jalkaan jos se vähän hillitsis turvotusta. Tosin mulla ei ole kokemusta siitä auttaako, koska turvotus lienee ainoa mikä tänne ei ole rantautunut (koputtaa puuta).

Omena toivotaan ettei pikkuinen synny miehen reissun aikana.
Kevätesikko Täällä saa laitoksella käydä klo 8-20 vain isä ja vauvan mahdolliset sisarukset ja illalla parin tunnin ajan on mahdollisuus isovanhempien käydä. Muut eivät ole tervetulleita muuta kuin sairaalan kanttiiniin.
Ymmärrän kyllä tuon sun ärsytyksen. Meillä nimittäin mulla nousee karvat pystyyn kun kuunteleen miehen tädin juttuja siitä kuinka he tulevat sitten käymään meillä heti synnytyksen jälkeen. Että kiva kun voi tulla pistäytymään milloin vain haluavat. Se ei todellakaan mene niin! Saavat luvan kysyä etukäteen saako tulla käymään, en minä tykkää että täällä ramppaa päivästä toiseen porukkaa eikä pääse yhtään tutustumaan itse omaan tulokkaaseen rauhassa ja ennenkaikkea parantelemaan omaa oloa ja lepäämään edes niitä pieniä mahdollisia hetkiä.
Miehellä siis kolme tätiä, jotka asuvat tässä ihan suht lähtietäisyydellä ja kaikki ovat yhtä innoissaan uudesta sukulaisesta.

Ristiäiset onkin sitten asia erikseen, niistä on ollut riitaa jo etukäteen, koska nämä tädithän ovat ilmoittaneet tulostaan ristiäisiin. Mutta minä haluan vain pienet ristiäiset, jossa meidän omat sisarukset, kummit ja meidän vanhemmat, EI koko sukua! Aika typerää se on, jos miehen tädit tulis sinne, mutta mun puolelta sitten ei kuitenkaan mun setiä kutsuttaisi...

Kamala kun mä purkaannun teille heti aamusta.

Nyt alan tekemään suolaista piirakkaa, jotta ehdin käydä pienellä kävelyllä tuolla ihanaisessa auringonpaisteessa ennenkuin kaveri tulee kylään.

Aurinkoista päivää kaikille!

- Hapsiainen ja Herne 36+6

 

Aurinkoista päivää kaikille!

Nyt se on sitten Hapsiaisella ja Herneelläkin viikot täynnä! Tai siis että on täysiaikainen Herne, tuskin enää tän päivän puolella syntyy Hienoa, pelottelivat siis vaan sua siellä neuvolassa ja lekurissakin!

Ihanalta kuulostaa noi Unicon avantouinnit! Mä en viime talvena uskaltanut mennä avantoon, tai olisin kyllä itse mennyt mutta sitten nämä maalla olleet vanhemmat rouvat kauhistelivat että et kai sä voi tonne mennä niin en sitten mennyt. Hyvä tietää että oikeesti siellä saa kyllä käydä vaikka olisikin raskaana! Kesälläkin meidän äiti yritti sanoa että et sä voi uida kun saat rintatulehduksen, mutta silloin en onneksi uskonut. Tai ei ainakaan mulle tullut mitään sellaista vaikka uinkin kylmässä vedessä.

Ihan mahtava juttu Kevätesikko että vauvalla on kaikki kunnossa! Kamalia tollaset lisähuolet, mutta onneksi nyt ei tarvi enää miettiä ja voit ihan varmoilla mielin olla. Mä en muista sanoinko jo, mutta mä jouduin myös käymään Helmistä suunnilleen samoilla viikoilla tarkistusultrassa kun ekalla mittauksella oli tosi pieni, mutta seuraavalla olikin jo ihan normaalin kokoinen. Uskoisin ite, että tuo mittaustulos saattaa heittää aika paljonkin riippuen vauvan asennosta. Vaikeaa varmasti mitata sitä!

Mistä tulikin mieleeni, että mä olisin eilen päässyt kaverin kanssa kurkkaamaan pientä ultralla, mutta kun mies ei päässyt siihen aikaan tulemaan niin en sitten mennyt. No, ensi viikon torstai on ihan kohta! Ja sydänääniä ollaan kuunneltu pari kertaa viikossa.

Ootte keskustelleet noista vieraista synnytyksen jälkeen, voisin kertoa vähän omaa kokemusta. Kun mä oon välillä vähän liiankin "sosiaalinen", tai siis että mun on vaikea sanoa ihmisille että en jaksa tavata. Meillä noi vierailut meni sitten esikoisen kanssa niin, että sairaalaan oli sovittu että tulee vain oma perhe, mutta sitten kun jäätiin vielä päiväksi (yhteensä oltiin siis kolme päivää vauvan kanssa) niin soitinkin enolleni ja miehen tädille että jos hekin haluavat tulla käymään siellä, tuntui että siellä jaksoi ottaa vieraita vastaan ja vieraatkin tajusivat viipyä vain hetken. Ja mun enon vaimo oli kyllä tosi otettu kun soitin että haluatko tulla Ja sairaalassa oli ihanaa kun siellä oli hyvät ruuat valmiina pöydässä!

Kotona sitten tietenkin taas monet halusivat tulla niin silloin koitettiin laittaa stoppia kun tuntui ettei ehditty itse ollenkaan lepäämään. Vaihtelevalla menestyksellä... Oon tajunnut vasta myöhemmin että olisi pitänyt sanoa vaan tiukasti ei. Meidän yhdet ystävät olivat kyllä niin ihania, soittivat että saadaanko tulla, tuodaan teille ruokaa. Ja toivat ihania kotona tehtyjä lihapullia ja perunamuusia ja salaattia ja kantoivat vauvaa niin että me saatiin syödä ihan rauhassa :heart: Tiskasivat vielä tiskit ja veivät roskat mennessään. Että sellasia vieraita saisi tulla useamminkin! Mutta ehkä vähän liikaa meillä kyllä oli siinä alussa trafiikkia, tuntui että kun vauva nukahti niin sitten istuttiinkin taas kahvipöydässä ja kerrottiin synnytyksestä...

Uskoisin, että ihmiset kyllä ymmärtävät jos sanoo että haluaa nyt hetken levätä ja totutella vauvan kanssa kotona olemiseen, se ei nimittäin meillä ainakaan nyt ihan tosta vaan mennyt. Kun oikeesti, kaikki muuttuu, ihan kaikki! Nyt tämän seuraavan kanssa jos siihen saakka päästään niin olen kyllä tiukempi.

Me pidettiin nimijuhlat ihan vaan perheiden kesken (mun vanhemmat ovat eronneet mun ollessa pieni ja kummallakin on uudet perheet, joten mulla on neljä nuorempaa sisarusta ja kun osalla näistä on jo puolisotkin niin sitä porukkaa riittää jo ihan omasta takaa..). Tätejä ja muita "vieraampia" sukulaisia tavattiin sitten pikkuhiljaa, musta on monesti ollut helpompaa mennä niille kylään ja esittelemään vauvaa niin ei tarvitse huolehtia kahvitteluista ja tarjottavista. Joitain sukulaisia ei oo tosin vieläkään esitelty Helmille

Mä muuten sain mun tälle päivälle aikatauluttamani kouluhommat tehtyä jo ennen kymmentä! Ihan luksusta! Nyt voi hyvillä mielin rentoutua, Helmikin on ekaa kertaa päiväkodissa viime keskiviikon jälkeen kun oli flunssassa, joten äiti saa mennä vaikka nukkumaan

Ostin eilen muuten äitiysfarkut jo kun tuli ihan tuhottoman kipeäksi alavatsa, vaikka yritin virittää nappia hiuslenkillä löysemmälle... Mulla olisi niitä vanhojakin housuja, mutta halusin uudet tiukat

Ja väsymys selkeästi alkaa hellittämään, välillä on vielä ollut päiviä kun tuntuu ettei jaksa, mutta useimmiten on ollut jo ihan energinen olo! Eikä tuo ihana aurongonpaiste kyllä yhtään haittaa!

B) Kvartti ja Mini 10+6

 

Hapsiainen: Sun purkautuminen kyllä pelasti mun aamun! Ihana että jollain muullakin on tällaisia ajatuksia. Minä ajattelin olla tosi ilkeä eukko ja ihan suoraan kieltää ketään tulemasta meille ilman että soittaa ensin ja kysyy voiko tulla. Ja lisäksi ajattelin olla sen verran ilkeä että pidän puhelinta äänettömällä jos siltä tuntuu, jos siis vaikka haluaisin joskus nukkuakin, ihan rauhassa tutustua vauvaan tai parannella oloani. Ajattelin myös olla niin ilkeä että tuskin haluan vauvan isovanhempien ja lähimpien ystävieni lisäksi ketään muuta meille käymään. Miehen vanhemmilla on hirveästi kaikenmaailman tuttuja ja miehellä on paljon sukulaisia, joiden kanssa mies itse ei ole pahemmin tekemisissä, mutta joiden kanssa miehen vanhemmat ovat paljonkin tekemisissä. Nämä kaikki ovat kuulemma ihan innoissaan uudesta tulokkaasta ja kaikki tulossa sitä katsomaan. Nämä ihmiset eivät ole koskaan meillä käyneet, en näe mitään syytä kutsua heitä nytkään meille. Murr, murr, murr. |O

Juu mutta nyt alan suunnistaa kohti kampaajaa. Sain viime yönä nukuttua hyvin ja olo on aivan erilainen kuin eilen. Olin ihan tolkuttoman väsynyt ja huonovointinen kolmen yön valvomisesta. Nyt ulkona vielä paistaa aurinko niin tuntuu jotenkin ihan taivaalliselta!

Ihanaa päivää kaikille! :heart:

 

päpsy, täällä on ihan kiva rajat nilkoissa iltasella kun sukat ottaa pois (siksi jos johonkin lähen et tiiän olevani pidempään jaloillaan niin tukisukat on, niissä ei vielä tuolla polvien alla oo hirveitä jälkiä jääny.) Ja sormukset on ollu jo tovin vessan hyllyllä odottamassa aikaa parempaa.

mekkala, lähinnä ajattelin et miten se meni kun muistaakseni joku homas sen laitteen millä saa venytettyä vai jäikö miettimis asteelle mut hyvä toikin, kun löytäs ton öljynsä muuton jäljiltä vielä puolet rasvoista tms hukassa.

hapsiainen, lähe mun seuraksi okei välimatkaa on jonkin verran. Mulle se sopii, mut oonkin kauan sitä jo harrastanut. Ens talvi onkin sit kysymysmerkki. Sano tädilles et miksei sitä oo sit ennen voinut pistäytyä ja joo ilman muuta etukäteen sopiminen ja kysyminen. Meillä isä on työmatkalla ja poikkeaa välillä ohi ajaessaan, mut se on yleensä lyhyt visiitti ja sitä varten ei tarvi olla mitään ihmeempää, mut jos se tarkoituksella tulee niin sillon saa sekin sopia Etukäteen oon sanonut omalle porukalla et sit ilmotetaan ja tullaan vaan terveena ja ukko saa sanoa samat omalleeen ja sekin et taudeilta suojellaan tarkemmalla seulalla vuoteen asti

Ihana auringon paste täällä, pitää muistaa ottaa arskat mukaan. On meinaan aika tänään lähteä hakemaan lisää sairaslomaa. Josko tällä kertaa äitiysloman alkuun asti. Ja hienoa sinällään et pääsee autolla ei tartte odotella busseja kun yleensäsiinä käy niin et kun ovesta tulee ulos näkee perävalot ja odotappa siinä sitten seuraavaa.

Toukka veti ihan kunnon myllerrykset eilen illalla kun yritn alkaa nukkumaan siis pitkään ja reilusti et en tie miten pyöri

Unico ja Toukka 32+4

 

Huomenta!!

Käytiin sitten eilen siellä synnytyssairaalassa tutustumassa!
Silleen vähän kammotutti, kun ei ole ikinä joutunut olemaan sairaalassa Ja ne sairaalavaatteet, tahtoo omat vaatteet sinne

Ja tuolla on jatkettu sikainfluenssan jälkeenkin samoja systeemejä (koska synnyttäjät on siitä tykänneet), että vain isä pääsee huoneeseen, vierailusaliin isovanhemmat ja sisarukset ja loput kanttiiniin (johon vauvaa ei kannata viedä).

kevätesikko, meillä viettää hevosetkin mammalomaa Täällä ei oikein ole tyrkyllä ratsastajaa, ja olen niin tarkka, että parempikin ehkä näin Eläinlääkärikin viime viikolla sanoi, että ei ne hevoset siihen kuole, vaikka joutuvatkin lomailemaan, kun muuten saavat elää hevosenelämää =) Meillähän ulkoillaan kevyesti se 12 tuntia päivässä yms.
Mahan arvostelu on kyl ärsyttävää. "Onpa se jo valtava!" :headwall:


Odessa80 30+2

 

Kvartti, mä kysyin neuolasta ja lupa tuli heti, kyllä töissä kommenttia tuli et ei sinne saa mennä ja tekee ilmoituksen ja muuta tälläistä tuumasin siihen et neuvolan lupa. Kyllähän sielllä avannossakin kanssa kävijät kysy et mitä neuvola sanoo tohon ja toinen oli et hyvä aloittaa ajoissa avantouiminen jo ennen kun on 1 päivän Hyvä tietää tosta rintatulehduksesta, siis kesällä järveen kanssa ja jos silon ei tuu mitään niin voi yrittää venyttää syksyyn ja kattoa mitä tulee mut jos kesällä tulee oireita niin saa olla sit talvi taukoa. Mullahan alko melko alussa tuntumaan rinnoissa pahalta toi uiminen kylmässä, mut kudoin uikkarin yläosaan villavuorauksen ja se toimii varsin hyvin

kevätesikko, sovitte miehes kanss avierailusta ja kylmä stoppi, teidä perhe teidän rauha ja alkua kun ei voi ennustaa niin kutsutte sitten kun siltä tuntuu.

 

Kevätesikon ajatukset on kyllä niin suoraan samoja kuin omanikin. Ajattelen myös olla ilkeä eukko, puhelin on varmasti äänettömällä silloin kun haluan vain olla. Mutta enemmän pelkäänkin tuota ovikelloa... Nämä tädit kuitenkin pöllähtävät oven taakse tyyliin: "Ajateltiin pyörähtää kun tästä ohitte oltiin menossa!", Argh, argh, argh!!!
Kamala kun mä raivoan jo etukäteen.
Mähän ilmoitin niistä ristiäisistä miehelle, että jos sinne lappaa puoli sen sukua niin voi olla varma että minä en itse ilmesty paikalle. Kertonee siis jotain tästä kuinka valmiiksi olen jo äksyyntynyt aiheesta.

Unico Joko mennään??? Jos ois pienempi välimatka niin varmasti oisin tulossa mukaan. Kaksi pallomahaa avannossa.

Kvartti tuossa totesikin että näin vaan Herne pääsi varoitteluista huolimatta täysiaikaisuuteen. Eikä mitään merkkejä tällä hetkellä että sieltä olisi pois tulossa. Näin vaan merkit ei sitten pitäneetkään paikkaansa, no saipahan noilla varoituksilla itseään vähän rauhoittumaan ja sain tehtyä loput vauvavalmistelut ajoissa. Ja kiva tää on nyt kun olen uskaltanut ja kyennyt taas liikkua vähän enemmän. Nyt ei liene enää väliä vaikka sitten päättäis Herne tullakkin. Kattokaa vaan niin vietän huhtikuun puolessa välissä mun kolmekymppisiä laitoksella kun joudutaan käynnistämään synnytys...

Kävin kävelemässä juuri pienen lenkin, voi että tuo aurinko tekee niin hyvää. Huomaa vaan taas että kun olen ollut enemmän pystyssä niin taitaa alkaa taas kohta ne pukamat vaivaamaan... Tuntuu se paineentunne taas takamuksessa, viimeksikin tuolla tunteella ne sitten tulivat ja ärtyivät. Pitää siis muistaa välillä lepäilläkin. Ei taida kunnolla enää parantua tuo pukamahomma ennen synnytystä kun mukula painaa kuitenkin koko ajan niin alhaalla tuolla, no ei tässä voi enää maksimissaankaan olla kuin viitisen viikkoa ja sitten pitäis olla lapsi maailmassa. :heart:

Nyt heittäydyn hetkeksi lepäilemään, kohta varmaan tuleekin se kaveri kylään. Jännittää ihan nähdä kun ei ole noin kymmeneen vuoteen nähty.

- Hapsiainen

 

hapsiainen mennään vaan se on ihan huippua vasta alkaja vaan eminaa usein unohtaa hengittää joten kun meet niin siihen keskittymällä saat onnistumaan ja se et menee kaulaa myöden ja hengittää tasaa hengityksen ja vasta sit pois ei niitä et äkkiä alas ja sit samaa vauhtia ylös Josko herne kuitenkin olisi huomaavainn ja tulis ulos ennen sun kolmekymppisiä

No niin täällä on nyt sitten loppuvuosi (ja hiukan alkuvuottakin) poissa töistä, sain siis sairaslomaa äitiysloman alkuun asti ja ohjeet lähteä lääkäriin jos toi selkä menee oikein pahaksi (eriteltynä).

 

Odessa Heh, ihan samat ajatukset oli mulla viime vuoden vaihteessa! Mutta kyllä siitä selvis. Tosin Jorvissa oli silloin kauhea ruuhka, eikä saatu perhehuonetta. Ja sitten siellä meidän kolmen ihmisen huoneessa ramppas huonekavereiden sukulaisia ja muita ihan kiitettävästi pitkin päivää, niin että oli kyllä kiire kotiin. Päästiinkin onneksi kahden yön jälkeen. Ja meinasin oikeasti pitää omat vaatteet päällä koko ajan, mutta supistuskivuissa ja ekana päivänä vauvan kanssa oli kyllä ihan sama mikä teltta oli päällä! Pääasia että pienen syöttö ja sylittely sujui helposti.

Ja kotona meillä kävi alussa vain isovanhemmat ja mun sisko, mutta hetkittäin tuntui että siinäkin oli ihan tarpeeksi... Oikeasti, pitäkää vaan tiukka linja! Ihan sama jos joku loukkaantuu, leppyvät kyllä kun näkevät söpöläisen sitten myöhemmin.

 

Onnea Unicolle loman alkamisesta! Vaikka aikaistumisen syy ei niin mukava olekaan :hug:

Tuosta vierailuasiasta ajattelin kirjoittaa, vaikka piipin kuulumisiahan tässä vähän vakoillaan... . Meillähän alkoi melkoinen hulina käymään, kun Suvi oli syntynyt. Erehdyin sanomaan, anopin kysyttyä sairaalan vierailuajoista, että klo 19 asti saa vierailla sairaalan sääntöjen mukaan. No he taisivat käsittää niin, että voivat vapaasti ravata siellä silloin kun heitä huvittaa (ilmoittamatta/sopimatta minun kanssa)! Anoppi kävi appiukon kanssa ja muistaakseni seuraavana päivänä siskonsa kanssa ja jossain välissä toinenkin miehen täti pistäytyi ihan yllättäen käymään, juuri kun olin aikonut ottaa ansaitut nokoset |O. Sitten olin vielä niin pöljä etten kehdannut sanoa, jos oli ruokailuaika alkamassa, että menen nyt syömään. Ekan viikon lopulla meinasi tulla totaalinen hermoromahdus unettomuuden takia . Kun en saanut sairaalassa oikein nukuttua, niin ei siitä enää kotonakaan meinannut tulla mitään. Sairaalassa oli koko ajan muutenkin kaikenlaista ohjelmaa, imettämistä ja ruokailua (nälkä oli ruokailujen välilläkin ) , sitten jos muuten olisi ollut rauhallista niin huonekaveri saattoi saada vieraita tai puhua puhelimessa ja nukkuminen jäi taas.

Muutaman päivän kotonaolon jälkeen lähisuku oli käynyt tutustumassa vauvaan. Omat vanhempani, etenkin äiti tulivat lähinnä auttamaan ja toivat ruokaa. Miehen vanhemmat taas tuntuivat tulevan tarkistuskäynneille, ihan kuin heitä olisi epäilyttänyt meidän kyvyt hoitaa vauvaa :| . He tekivät aina aloitteen vierailusta ja mieheni sitten ilmoitti minulle, että he ovat tulossa käymään. Viimein tajusin, etten enää jaksa! Mies vielä melkein hermostui, kun eräänä päivänä ehdotin, että tulisivat sittenkin vasta seuraavana päivänä käymään, että saisin nukkua kunnolla päiväunet. Ihan kuin siinä olisi jotain anteeksipyytämistä, jos haluaa levätä silloin kun vauva nukkuu |O . Nuo päiväunet tulivat todella tarpeeseen ja seuraavana päivänä kerroin anopille ja appiukolle, ettei meillä tarvitse vierailla sen useammin kuin ennenkään, eikä se olisi toivottavaakaan. Nyttenkin koittavat aina vihjailla, että olisi niiiiin kiva nähdä useammin! Sanoin viimeksi, että kahden viikon välein on sopiva tapaamisväli, jonka koitan aina järjestää jos se vain Suvin kannalta onnistuu. Ja etten aio ottaa siitä paineita itselleni, jos tarvitsemme lepoa kotosalla. Tässä on kuitenkin aina kaikenlaista ohjelmaa ja muitakin ihmisiä, joita haluamme tavata. Joskus kotitöiden tekemisessäkin on ihan tarpeeksi hommia...

Appivanhemmat ovat myös innokkaasti tarjoutumassa hoitamaan Suvia, mikä on sinänsä todella hyvä asia. Harmi vaan, että he suurinpiirtein toivovat imetyksen loppumista, että saisivat sitten helpommin lapsenlapsensa hoidettavakseen. Tuntuu etteivät he ihan ymmärrä, että Suvi ei ole mikään nukke, joka viedään heille sen takia, että he haluavat. Vaan että annan Suvin hoitoon vain tarvittaessa, myöhemmin myös tietysti silloin kun Suvi haluaa nähdä heitä. Nyt kun tyttö ajoittain vierastaa kovastikin, en todellakaan jätä häntä heille muuta kuin nukkuessaan ja vain joskus, pikaisen kauppareissun ajaksi. Anopin kun on vaikeaa olla pelottelematta Suvia... hän saattaa yrittää nukuttaa/rauhoittaa tyttöä hokien korkealla äänellä 'ei oo mittään hättää' ja nopeasti hytkyttämällä yms täysin päinvastaista, kuin mihin Suvi on tottunut. Kerran kun Suvi kääntyi vatsalleen ekan kerran niin, että anoppi näki, niin anoppi alkoi huutaa kimeällä äänellä, että 'voi että, nyt se kääntyi' ja Suvihan hätääntyi siitä ja alkoi itkemään. HUI on myös yleinen sana mitä anoppi käyttää ja Suvi saattaa siitäkin säikähtää. Muutenkin anopilla on minun ja Suvin kanssa niin erilaiset luonteet, että siinä on opettelemista meille kaikille, että voitaisiin rennosti nauttia yhdessäolosta.

Ääh, tästä taisikin tulla anopinhaukkumisromaani :ashamed: ...se ei kyllä ollut tarkoitus. Appivanhempani kuitenkin ovat todella mukavia ja omalla tavallaan huomaavaisiakin ihmisiä, olenkin välillä huomannut omassakin suhtautumisessani olevan todellakin parantamisen varaa . Sen haluaisin heissä huomata, että hekin ajattelisivat Suvin (eikä omaa) parasta, niin minäkin teen. Ja kyllä, tiedän että siihen kuuluu myös, että Suvilla on läheiset välit molempiin isovanhempiinsa. Ja se, että välillä äiti on Suvin kanssa rauhassa kotona, jos siltä tuntuu

Viime aikoina Suvin kanssa on ollut todella ihanaa! Siis onhan tämä ollut sitä koko ajan, mutta nyt tuntuu, että on alkanut sujumaan hienosti . Että sekä Suvi että me vanhemmat ollaan nyt totuttu elämään yhdessä ja tietty päivittäinen rutiini on saatu kehitettyä. Väsymyskin on pikkuhiljaa helpottanut =) . Laitan pari kuvaa tuohon loppuun :heart:

Hyvää vointia kaikille mammoille!

tiki ja Suvi 4kk11pv :heart:

Suvi 4kk
äiti vähän kutittaa
jee, kohta saa ruokaa

muoks. onpa muuten ihmeesti kaikissa kuvissa samat potkarit... vaikka vaatteita on niin paljon, ettei meinaa kaikkia ehtiä pitämään ennenkuin jäävät pieneksi

 

vetku, hyvä kuulla kokemuksiakin noista vierailuista.

piki, oi kun teillä on sulonen tyttö Juu ei tää olo tästä parane ainakaan ennen synnytystä joten ei kun yrittää tehdä olonsa siedettäväksi ja mahdollisimman hyväksi, kun saa kerran puuhata ja säätää oman kropan tahtiin. Hieno kuulla kokemuksia sieltäkin tuosta elosta syntymän jälkeen

täällä ei kummempaa, pitäs skarpata ja alkaa väsäämään kutsuja mut ehkä sit huomenna nyt ei jaksa ja huvita ajatella asiaa

 

Teiltä on tullut kyllä ihania kommentteja tuohon vierailuteemaan liittyen. Ootte ihan parhaita! :heart: Oli myös tosi kiva kuulla jo synnyttäneiden kvartin, pikin ja vetkun ensiviikkojen vierailukokemuksista, ne entisestään vahvisti tunnetta että täytyy tosiaan pysyä tiukkana sen suhteen että saa olla riittävästi rauhassa vauvan kanssa.

Mulla ei ole entuudestaan yhtään kokemusta vastasyntyneistä eikä yleensäkään pienistä vauvoista. Toivon että jaksaisin olla sairaalassa mahdollisimman kauan niin että siellä joku voi kädestä pitäen rauhassa opettaa vauvan käsittelyä ja hoitoa. Pelkään kylläkin nyt jo sairaalassa nukkumista, olen normaalioloissakin tosi huonouninen. Sitten kun kotiudutaan, haluan rauhassa tutustua nyyttiin ja opetella sen hoitamista.

Anoppi on aika kärkäs mielipiteiltään eikä paljon mieti mitä suustaan päästelee vaikka hyvää tarkoittaisikin. Voin siis kuvitella että sieltä tulisi jos jonkinnäköistä imetys- ja hoitoneuvoa niin paljon, että hermot menisi. Oma äitini puolestaan on tosi rauhallinen ja luulen että hänen läsnäolonsa voisi jopa rauhoittaa. Hänen kanssaan olenkin jutellut ekoista viikoista ja ilman muuta on sitä mieltä että ekat viikot meidän täytyy saada olla rauhassa eikä ole hyvä tautienkaan puolesta että silloin porukkaa lamppaa jatkuvasti ovesta. Vähän siis meinasin sellaisen linjan ilmoittaa jo etukäteen isovanhemmille, että laitoksella voivat molemmat tulla lyhyesti kerran piipahtamaan, mutta kun ollaan kotiuduttu, ollaan ekat viikot ihan vaan vauvan ja miehen kesken ja pyydetään sitten kylään kun ollaan valmiita. Omaa äitiäni saatan kyllä pyytää aiemmin kun hänestä voin kuvitella oikeasti olevan apua (voisin kuvitella että tulisi mielellään esim. ihan pikaisesti tekemään mulle ruokaa ilman että vauvaa tarvitsisi edes nähdä).

Pikin anopinhaukkumisromaanissa oli paljon tuttuja tunteita, vaikka meillä vauva onkin vielä mahassa eikä käärönä. Musta oma anoppini on mukava ja kiva ihminen kyllä muuten, mutta hän tosiaan on kova puhumaan mitä sylki suuhun tuo. Lisäksi hänen juttunsa ovat välillä hirvittävän "rahvaanomaisia", puhelee usein kahvipöydässä yksityiskohtaisia alapääjuttuja ja nyt mun raskauden myötä on oikein intoutunut kertomaan likaisia yksityiskohtia kaikesta mahdollisesta. En siis TODELLAKAAN halua kuulla mitään tuollaisia juttuja anopiltani! :x Lisäksi sillä on joku pakottava tarve jatkuvasti kertoa keskenmenoista ja sairaista tai vammaisista vauvoista, kuinka sillä ja sillä syntyi sellainen ja sellainen sairas vauva ja oli ihan kamalaa.

Toinen mikä ärsyttää on että anoppi on kovaa vauhtia jo järjestämässä ristiäisiä vaikka a) lapsi ei ole edes syntynyt ja b) mies ja minä ei edes kuuluta kirkkoon! Minua suunnattomasti ärsyttää koko ristiäisten miettiminen kun musta pääasia on että lapsi edes ensin syntyy terveenä maailmaan. Tässä kun lasta on tehty 2,5 vuotta ei päällimmäisenä kyllä ole mielessä tässä vaiheessa tosi kaukaiselta tuntuva kastejuhla. Olen varovasti nimenantojuhlista yrittänyt puhua mutta ei, kyllä lapsi kastaa täytyy ja ennen kaikkea hieno kastemekko on saatava. Voi raivo. :kieh:

Mutta eipä sen enempää anoppiangstia..

Tänään oli neuvola, sf-mitta palasi keskikäyrille ja vakituinen terkkari oli palannut töihin ja oli aivan ihana täti. Työmotivaatio on tällä hetkellä mulla puhdas ja pyöreä nolla, lasken vaan päiviä äitiysloman alkuun... Eiköhän nää viikot tästä kuitenkin nopsaan mene.

kevätesikko 30+1

 

kevätesikko, tuo on huomattu täällä ihan yleiselläkin tasolla et ihmiset alkaa puhumaan keskenmenosta ja vastasyntyeen sairauksista kun oot raskaana (juu-u eiköhän ne oo viimenen asia mitä sillon haluaa kuulla jos ei oo itellä mitään epäilyä). Mut ei kai lasta voi kastaa jos te kumpikaan ette kuulu kirkkoon? varsinkaa jos äiti ei kuulu, mun käsittääkseni vauva seuraa uskon asioissa äitiään jos ei toisin sovita. Pidä vaan oma pääsi (tai miehen kanssa keskusteltu et mikä teille sopii muut saa mukautua tohon vierailuun yms, mitä te halauatte, teijän vauva)

Mä oon sanonut jo eri juttuja pitkin raskautta laukonut et sit niin ja näin mut alkuun rauha ja jo joulun sanoin et sillon ei liikahdeta kotoa mihinkään ja taisin sanoa sen viime jouluna et vuoden etukäteen Saa nähdä miten paljon tulee törmäyksiä kun vauva on syntynyt mut sen näkee sitten.

Täällä anoppi on kyselly kuulumisia lähinnä mieheltä harvemmin ollaan tekemisissä mut ei mulla valittamista oo.

söin pussillisen minipätkiksiä tosta noin vaan ja nyt mahaan koskee (omaa tyhmyyttä, kun tähän asti menny ihan vähän vaan. No josko se mieliteko loppus tähän)

 

Unico: Juu ei voikaan, siksi onkin älytöntä että anoppi ylipäätänsä vouhkaa ristiäisistä.

Odessa: Hepat on varmaan vaan tyytyväisiä kun saavat vaan hengailla kun kerran ovat ulkona käytännössä koko päivän. Eri asia oliskin jos olisivat 22 h vuorokaudesta sisällä. Mulla on kyllä niin kova ikävä tallielämää. Saa nähdä milloin haen hevoseni ylläpitokodista takaisin, meneekö syksyn puolelle. Selkään kyllä kiipeän heti kun mahdollista, ryöstän siihen tarkoitukseen joltain kaverilta hevosen.

kevätesikko 30+2