Ensin olin sitä mieltä, että tietysti kysyn, nyt oon tullu toisiin ajatuksiin. Ukko jätti asian mun päätettäväksi.
mä en nyt oo edes vielä ehtiny sisäistää, että oon raskaana ei oo mitään oireita tms, mahakaan ei oo sen kummemmin kasvanu. Edelleen voi nukkua vattallaan, läskimakkara joka jäi edellisestä raskaudesta toimii niin hyvänä iskunvaimentimena onhan tässä vielä aikaa sisäistää.Olen joka kerta kysynyt.
Ja kuten aina ennenkin, niin myös tälläkin kertaa suhde siihen lapseen alkoi muodostumaan siinä kohtaa, kun sain tietää kumpi hän on. Nyt puhutaan vauvasta jo ihan nimellä ja muutoinkin hän on jo paljon konkreettisempi osa elämäämme, vaikkei sitä vielä käytännössä olekaan
Sama mulla, tosin esikoisesta unohdin kysyä sitten kun olin niin pyörällä päästä kaikista niistä mitoista sun muista jäi yllätykseksi ja sukulaiset ja ystävät jaksaa naureskella tolle vieläkin, että miten voi tuollaisen asian unohtaa.. Tästä toisesta sitten sanoin heti kun uä huoneeseen kävelin sisään, että haluan sen tietää jos mahdollista että sanonpahan nyt jo kun vielä muistanOlen molemmista kysynyt,olen vaan niin utelias =)
Sinä onnekas! Nimimerkillä: kaikki saatanan raskausvaivat mitä maa päällään kantaa ja armottoman suuri maha.Alkuperäinen kirjoittaja Kotona Kirves Kädessä;28385863:mä en nyt oo edes vielä ehtiny sisäistää, että oon raskaana ei oo mitään oireita tms, mahakaan ei oo sen kummemmin kasvanu. Edelleen voi nukkua vattallaan, läskimakkara joka jäi edellisestä raskaudesta toimii niin hyvänä iskunvaimentimena onhan tässä vielä aikaa sisäistää.