Kysynkö sukupuolen vaiko en...kysyitkö sinä?

Olen joka kerta kysynyt.

Ja kuten aina ennenkin, niin myös tälläkin kertaa suhde siihen lapseen alkoi muodostumaan siinä kohtaa, kun sain tietää kumpi hän on. Nyt puhutaan vauvasta jo ihan nimellä ja muutoinkin hän on jo paljon konkreettisempi osa elämäämme, vaikkei sitä vielä käytännössä olekaan :)
 
Olen joka kerta kysynyt.

Ja kuten aina ennenkin, niin myös tälläkin kertaa suhde siihen lapseen alkoi muodostumaan siinä kohtaa, kun sain tietää kumpi hän on. Nyt puhutaan vauvasta jo ihan nimellä ja muutoinkin hän on jo paljon konkreettisempi osa elämäämme, vaikkei sitä vielä käytännössä olekaan :)
mä en nyt oo edes vielä ehtiny sisäistää, että oon raskaana :D ei oo mitään oireita tms, mahakaan ei oo sen kummemmin kasvanu. Edelleen voi nukkua vattallaan, läskimakkara joka jäi edellisestä raskaudesta toimii niin hyvänä iskunvaimentimena :) onhan tässä vielä aikaa sisäistää.
 
En kysynyt kummastakaan. Ensimmaisen kohdalla sain tosin tietaa sukupuolen siina rv. 33 tienoilla, kun ultrassa havaitsivat vauvalla kystan toisessa munasarjassa.
Toisessa raskaudessa sitten en missaan nimessa halunnut tietaa sukupuolta, halusin kokea sen, milta tuntuu kun sen saa siina synnytyksessa kuulla. En kysyisi varmaan, jos viela tulisin raskaaksi.
 
Olen molemmista kysynyt,olen vaan niin utelias =)
Sama mulla, tosin esikoisesta unohdin kysyä sitten kun olin niin pyörällä päästä kaikista niistä mitoista sun muista :) jäi yllätykseksi ja sukulaiset ja ystävät jaksaa naureskella tolle vieläkin, että miten voi tuollaisen asian unohtaa.. Tästä toisesta sitten sanoin heti kun uä huoneeseen kävelin sisään, että haluan sen tietää jos mahdollista että sanonpahan nyt jo kun vielä muistan :D
 
Alkuperäinen kirjoittaja Kotona Kirves Kädessä;28385863:
mä en nyt oo edes vielä ehtiny sisäistää, että oon raskaana :D ei oo mitään oireita tms, mahakaan ei oo sen kummemmin kasvanu. Edelleen voi nukkua vattallaan, läskimakkara joka jäi edellisestä raskaudesta toimii niin hyvänä iskunvaimentimena :) onhan tässä vielä aikaa sisäistää.
Sinä onnekas! Nimimerkillä: kaikki saatanan raskausvaivat mitä maa päällään kantaa ja armottoman suuri maha.
 
Esikoisesta en halunnut tietää ja musta oli mukava sit kuulla se salissa. En olis halunnut tässäkään raskaudessa tietää, mutta annoin päätäntävallan miehelle, vähän kuin tasoituksena siitä, että edellisessä odotuksessa sain päättää kaiken yksin. Ja mies halusi tietää ja nyt tiedetään, että tyttö on tulossa. Ja kyllä se on tehnyt odotuksen tolle esikoiselle jotenkin halpommaksi käsittää.
 
Mä kysyisin koska inhoan epätietoisuutta ja olen äärettömän kärsimätön ja utelias. Mulle ei saa antaa joululahjojakaan yhtään etukäteen tai avaan ne. :D Mut toisaalta jos tulisin raskaaksi niin tavallaan houkuttaisi olla kysymättä.
 
"yksi"
Kahdesta ekasta kysyin, kahdesta en. Kun kysyi, oli helpomi miettiä vauvalle nimiä, ostella vaatteita jne. MUTTA kun en kysynyt, oli ihanaa sekin kun sai sitäkin jännittää loppuun asti. :) Kaksi ensimmäistä oli poikia kaksi viimeisintä tyttöä. Ja joka kerralla olen ollut varma että mahassa on poika.. ja yllätys oli melkoinen :D Vaikka sukupuolella ei merkitystä siinä syntymäihmettä katsellessa tuntunut olevan.
Jos vielä lapsia suodaan, en aio kysyä.
 
"Pöllönen"
Ekasta en ees tajunnu kysyä, toisesta selvisi kromosomitesteistä (harmitti kun se jännitys sitten puuttui) ja kolmannesta en halunnut tietää, jännitys loppuun saakka oli parempaa kuin tieto :)
 
"vieras"
Minä en tuntenut mitään tarvetta tietää. Luulen, että omalla kohdalla pieleen mennyt veikkaus olisi hämmentänyt vauvan synnyttyä, ja toisaalta en halunnut rakentaa mielikuvia vauvasta ensisijaisesti sukupuolen ympärille - ei se kuitenkaan kovin paljoa ihmisestä kerro, ei edes sitä minkä värisiä vaatteita haluan vauvalle ostaa :) Mutta koska mies taas halusi tietää, enkä minä olisi uteliaana ihmisenä selvinnyt siitä, että mies tietää ja minä en, niin kysyimme. Saimme aika varman veikkauksen, joka sitten osoittautui paikkansa pitäväksi.

Jos veikkaus olisi ollut väärä, niin mulla olisi varmasti ollut sopeutumisvaikeuksia asiaan. Ei siksi, että kumpikaan sukupuoli olisi toivotumpi, vaan siksi, että sektion ja monen tunnin erossaolon jälkeen vauva tuntui muutenkin vieraalta, saati sitten jos olisi rakentanut mielikuvat vauvasta virheellisen tiedon pohjalle.

Kysytään varmaan seuraavastakin, mies kokee edelleen sen tiedon tärkeäksi, eikä mulla nyt erityisemmin mitään sitä vastaankaan ole.
 
"joo"
kahdesta ensimmäisestä en kysynyt,mutta 3. ja 4. olen kysynyt,mutta en rakenneultrassa, siihen en luota.
3. sain tietää samana päivänä kun poika syntyi ja 4. raskaudessa kävin erikseen 4D-ultrassa,mutta en tosiaankaan vain sen takia,että tietäisin sukupuolen vaan sen takia,että ru oli ihan paska ja hutiloiden tehty.
 
"vieras"
Molemmilla kerroilla kysyttiin, tokalla ei saatu tietää koska vauva ei antanut katsoa haaroväliin vaan piti polvet koukussa... :D Oli ihan kiva kun säilyi jännitys, ja esikoiselta jääneet pienimmät vaatteetkin ym. tarvikkeet oli sellasia et mun mielestä sopi kummalle vaan. Vähän isompia kokoja voi kyllä ostaa sit syntymän jälkeen jos haluaa vaikka mekkoja :) Jos mulla ei olisi mitään tarvikkeita etukäteen ja olisi mahdollista esim. laittaa kotiin "vauvanhoitohuone", niin haluaisin kyllä mielelläni tietää sukupuolen :)
 

Yhteistyössä