Kymysys lapsen ja isovanhemman suhteesta.

[ninaTT]

Minä olen yksinhuoltaja, ihan sanan täydessä merkityksessä. Tytön isän äiti kuitenkin on osoittanut kiinnostusta lapsenlapseensa ja olen pyrkinyt tätä suhdetta tukemaan. Nyt jostain syystä on ollut pitkä tauko, etteivät ole toisiaan nähnyt. Pohdin tässä justiinsa, että tyttö kasvaa kokoajan vanhemmaksi. Kohta voisi olla sellainen aika, että voisin päästää tytön ihan omillaan isoäidilleen JOS tytöstä siltä tuntuisi, että voisi mennä.

En tiedä mitä tällä alotuksella oikein haen, itsehän lapseni tunnen, mutta mitenköhän usein tytön pitäisi isoäitiään nähdä ja kuinka usein jotta oikeasti oppisivat tuntemaan toisensa niin hyvin, että voisi mennä ihan ilman minua sinne kylään? Pidän todella tärkeänä sitä, että tyttö oppii tuntemaan myös isänpuoleisen sukunsa. Tunnen myös myötätuntoa exän äitiä kohtaan; hän tuntuu välittävän lapsenlapsestaan todella paljon ja hänelle tämä on hyvin vaikea paikka. Häpeää poikansa tekemisiä ja tekemättä jättämisiä. Minusta on hienoa, että hän haluaa rakentaa suhdetta tyttöön ja että hän sietää minua ja käyttäytyy hyvin seurassani lapsenlapsensa vuoksi.

Tyttö täyttää tän kuun lopulla kaksi. Jos syksyllä alettaisiin treffaamaan useammin... Vaikka 2-4 kertaa kuussa? Jos sitten talvella voisi jo varovaisesti kokeilla miten heillä menee kahdestaan...

Onko kellään mitään kokemusta siitä, että lapsen isä ei pidä yhteyttä eikä tapaa lastaan, mutta lapsen isovanhempi/vanhemmat ovat yhteyksissä?

 

[vieraana]

Mun miehen vanhemmat ei nää lasta (2,5) kuin max kerran kuussa ja kyllä lapsi silti tietää, kuka on mummi ja kuka on pappa. Ja innoissaan menee sinne. Asuvat sen verran kaukana, että kauhean usein ei voi käydä. Lapsi on siellä sit yleensä yötä, kun sinne pääsee. Meillä on kotona kuvia mummista ja papasta ja niitä sitten katellaan ja välillä lapsi soittelee mummille

Ekan kerran oli mummilla ja papalla yötä reilun vuoden iässä.

 

[Nizhni]

Hei, ei sinun kannata tuollaisia etukäteen nuin kauheasti miettiä.
Soita mummille ja jutelkaa asiasta puhelimitse, ilman paineita tai odotuksia.
Mummohan itse rakentaa suhteensa lapseen, toki vanhempana toivoo että välit olisivat
lapsella hyvät mummoon ja pappaan, mutta se on isovanhempien asia kuitenkin, kuinka
usein jaksavat ja haluavat olla tekemisissä ja kuinka muutoinkin halauvat olla
rakentamassa suhdetta lapsenlapseensa!!

Soita heille, kysy kuulumisia ole heistä kiinnostunut ihmisenä!
älä ihmeessä vaahdi mitään tai painosta, se on HEIDÄN asiansa kuten sanoin.
On tärkeätä että sinulla on hyvä ja lämmin ihmissuhde heihin, lapsesi isovanhempiin.
Soittele sinnepäin ja ole kiinnostunut heistä ja heidän elämästään, ole iloinen, välitön ja ystävällinen ja LEPPOISA!!

 

[shihtzu]

Mun lapsi on nyt vajaa 2v. ja on monta kertaa viikossa mun vanhempien luona, kun olen itse töissä. Aamuisin isäni tai äitini tulee tänne ja kun poitsu herää lähtevät heille ja tuovat sitten takaisin kun pääsen töistä tai sitten menen itse sinne. Viime yönkin vietti siellä, kun olin häissä. Elikkä meillä mun vanhempien koti on tuolle lapselle toinen koti ja viihtyy siellä todella hyvin, on todella läheiset välit niin mun vanhempiini kuin sisareeni ja veljeenikin, jotka asuvat myös siellä. Tai siis veljeni asuu siinä naapurissa, mutta siskoni asuu vanhempieni kanssa.

 

[neiti Dina]

mä ajattelisin että viikoittain. Tai tuo 2 kertaa kuussakin, kuitenkin niin että se on säännöllistä. Ja varmasti aika oleellista on se, että ne tapaamiset kestää niin että mummi ja tyttäresi tekevät sitä arkea yhdessä, eli syödään, ulkoillaan, nukutaan päikkäreitä jne. tarkoitan siis sellaisia "kunnon" tapaamisia, eikä jotain tunti silloin, tunti tällöin-meininkiä.

Ihan tuollaisesta ei ole kokemusta, mutta silloin kun miehen kanssa oltiin asumuserossa, niin miehen äiti piti minuun kyllä yhteyttä ja pyysi lasta yöksikin, ja annoinkin. Meillä on alusta alkaen ollut tosi läheiset välit, ja jos eroaisimme mieheni kanssa lopullisesti, tekisin kyllä kaikkeni että lapsen ja mummin suhde säilyisi ennallaan.

Vaikuttaa että lapsesi on mummille tärkeä.

 

[mama]

kannattaa varmaan tällein aluksi jonkun aikaa vierailla mukana siellä, ja lopulta vaikka tietyn ajan välein pääsisi tyttö ja mummu viettään laatu aikaa yhdessä. esim kerran kuussa tai kahessa tyttö olis mummulla päivän. joskus esim viikonloppu yö kylässä

 

[ninaTT]

Hei, ei sinun kannata tuollaisia etukäteen nuin kauheasti miettiä.
Soita mummille ja jutelkaa asiasta puhelimitse, ilman paineita tai odotuksia.
Mummohan itse rakentaa suhteensa lapseen, toki vanhempana toivoo että välit olisivat
lapsella hyvät mummoon ja pappaan, mutta se on isovanhempien asia kuitenkin, kuinka
usein jaksavat ja haluavat olla tekemisissä ja kuinka muutoinkin halauvat olla
rakentamassa suhdetta lapsenlapseensa!!

Soita heille, kysy kuulumisia ole heistä kiinnostunut ihmisenä!
älä ihmeessä vaahdi mitään tai painosta, se on HEIDÄN asiansa kuten sanoin.
On tärkeätä että sinulla on hyvä ja lämmin ihmissuhde heihin, lapsesi isovanhempiin.
Soittele sinnepäin ja ole kiinnostunut heistä ja heidän elämästään, ole iloinen, välitön ja ystävällinen ja LEPPOISA!!

En ole tekemisissä ku isoäidin kanssa eikä meillä ole sellaista suhdetta, että kauheasti kuulumisia kyselisin. Meidän suhde ei ole ongelmaton koska hän sotki itsensä minun ja exäni asioihin ja kohteli minua aika huonosti aikoinaan. Ei siis kiinnosta olla tekemisissä hänen kanssaan muutoin kun lapsen takia. On paljon asioita joista emme voi tai halua puhua joka vähän tätä kanssakäymistä rajoittaa.

Hän on osoittanut kiinnostusta nähdä tyttä useammin mutta käytännössä ei ole toteutunut, vielä. Uskoisin, että hänen olisi helpompi tutustua lapsenlapseensa ilman minun läsnäoloani. Saattaa olla, että jos tyttö kävisi siellä käymässä ilman minua niin saisi ehkä nähdä isäänsäkin.

Eli jotain pitänee hänelle ehdottaa, mutta en tiedä vielä oikein miten lähestyä.

 

[ninaTT]

Ainiin, exä asuu mun tietääkseni nykyään taas äitinsä helmoissa, joten siksi emme ole nähneet niin usein... Kun nyt emme voi käydä siellä kylässä :headwall:

 

[vieraana]

Minä lisään muuten vielä, että mun esikoisen isä ei oo lapsensa kanssa tekemisissä, mutta hänen vanhempansa ovat. Poika on siellä vähintään kerran kuussa viikonlopun ajan. Nytkin tässä kuussa ollut jo 1,5 viikkoa mökkeilemässä heidän kanssaan Korvaavat ehkä tavallaan lapselle sitä isän poissaoloa... En tiedä. Esikoinen täyttää kohta jo 10 (tiedoksi vaan ennenkuin joku älähtää, että lapsi on 1,5 viikkoa pois äitinsä luota ).

 

[neiti Dina]

jos pyytäisit ihan aluksi "jään murtamiseksi" mummin teille kahvilla käymään? Pikkuhiljaa..

 

[vieraana]

Hei, ei sinun kannata tuollaisia etukäteen nuin kauheasti miettiä.
Soita mummille ja jutelkaa asiasta puhelimitse, ilman paineita tai odotuksia.
Mummohan itse rakentaa suhteensa lapseen, toki vanhempana toivoo että välit olisivat
lapsella hyvät mummoon ja pappaan, mutta se on isovanhempien asia kuitenkin, kuinka
usein jaksavat ja haluavat olla tekemisissä ja kuinka muutoinkin halauvat olla
rakentamassa suhdetta lapsenlapseensa!!

Soita heille, kysy kuulumisia ole heistä kiinnostunut ihmisenä!
älä ihmeessä vaahdi mitään tai painosta, se on HEIDÄN asiansa kuten sanoin.
On tärkeätä että sinulla on hyvä ja lämmin ihmissuhde heihin, lapsesi isovanhempiin.
Soittele sinnepäin ja ole kiinnostunut heistä ja heidän elämästään, ole iloinen, välitön ja ystävällinen ja LEPPOISA!!

En ole tekemisissä ku isoäidin kanssa eikä meillä ole sellaista suhdetta, että kauheasti kuulumisia kyselisin. Meidän suhde ei ole ongelmaton koska hän sotki itsensä minun ja exäni asioihin ja kohteli minua aika huonosti aikoinaan. Ei siis kiinnosta olla tekemisissä hänen kanssaan muutoin kun lapsen takia. On paljon asioita joista emme voi tai halua puhua joka vähän tätä kanssakäymistä rajoittaa.

Hän on osoittanut kiinnostusta nähdä tyttä useammin mutta käytännössä ei ole toteutunut, vielä. Uskoisin, että hänen olisi helpompi tutustua lapsenlapseensa ilman minun läsnäoloani. Saattaa olla, että jos tyttö kävisi siellä käymässä ilman minua niin saisi ehkä nähdä isäänsäkin.

Eli jotain pitänee hänelle ehdottaa, mutta en tiedä vielä oikein miten lähestyä.

No jos on ihan normaali aikuinen niin mikset voi jättää lasta hänelle hetkeksi yksinään? Ensin vain vähäksi aikaa ja sitten pikkuhiljaa pidentäen? Ja tosiaan ne kuvat auttaisivat asiaan ja se, että voisit lapsen kanssa muistella jotain mummon kanssa tehtyjä juttuja jne. Tulee sillä tavalla lapselle tutummaksi.

 

[ninaTT]

Minä lisään muuten vielä, että mun esikoisen isä ei oo lapsensa kanssa tekemisissä, mutta hänen vanhempansa ovat. Poika on siellä vähintään kerran kuussa viikonlopun ajan. Nytkin tässä kuussa ollut jo 1,5 viikkoa mökkeilemässä heidän kanssaan Korvaavat ehkä tavallaan lapselle sitä isän poissaoloa... En tiedä. Esikoinen täyttää kohta jo 10 (tiedoksi vaan ennenkuin joku älähtää, että lapsi on 1,5 viikkoa pois äitinsä luota ).

Mäkin ajattelen niin, että ehkä mummin rakkaus voi edes jotenkin korvata sen, että isä hylkäsi. Ei siitä ainakaan mitään haittaa taida olla, että on yksi lisää aikuisten joukossa jotka tyttöä rakastaa ja arvostaa.

Toivon tosissani että joskus tulevaisuudessa tyttö vois lähteä vaikka just mökille mummin kanssa Ja jos ei isää näe niin sentään nähdä vähän mistä isä tulee ja sen puolen juuret jne.

Exän isä on nähnyt tytön kerran, parikuisena, eikä ole pitänyt mitään yhteyttä. Lähetän joulukortin vielä kerran mutten tiedä onko soveliasta sen jälkeen, pitävätkö tungettelevana tms :ashamed:

 

[neiti Dina]

vieraana: jos on totaaliyh eikä lapsi ole ollut hoidossa aiemmin, voi olla alkuun tosi vaikea luottaa sitä edes tutun hoiviin.

Sama ilmiö omaishoitajuudessa. Apuvoimat ja vapaat tulis enemmän kuin tarpeeseen, mutta kun on itse hoitanut AINA, joka ikinen päivä ja yö, ei osaa luottaa kenenkään muun hoitoon.

 

[ninaTT]

No jos on ihan normaali aikuinen niin mikset voi jättää lasta hänelle hetkeksi yksinään? Ensin vain vähäksi aikaa ja sitten pikkuhiljaa pidentäen? Ja tosiaan ne kuvat auttaisivat asiaan ja se, että voisit lapsen kanssa muistella jotain mummon kanssa tehtyjä juttuja jne. Tulee sillä tavalla lapselle tutummaksi.

Kuvat vois olla hyvä juttu. Nykyään mulla on kamerakin. Tykkää kauheasti kuvien katselusta ja varsinkin jos on niissä itse. Jos ottaisi kuvan mummista ja tytöstä ja pistäisi vaikka yöpöydälle tai olkkariin niin näkisi päivittäin ja kasot tulisivat tutuiksi.

Kyllä varmaan aika äkkiä toisiinsa tutustuisivat, mutta en halua tyttöä väkisin mummille työntää. Tähänkin mennessä ei ole tarvinnu jättää tyttöä ku ehkä kerran niin, että hän protestoi kunnolla, ja silloin oli koe koulussa jota en voinut niin lyhyellä varoituksella muuttaa mihinkään suuntaan.

 

[Meillä]

Meillä lapset näkee kaukana asuvia isovanhempia aika harvoin, mutta puhuvat puhelimessa usein ja katsellaan valokuvia. Lapsia en yksin jättäisi kylään heille aika vieraaseen paikkaan vielä, mutta käyvät mielellään isovanhempien kanssa tutussa leikkipuistossa tai leikkivät meidän taloyhtiön pihalla.

 

[linnea]

Olen pohtinut tuota samaa asiaa, tosin ihan vain teoriassa. Lapseni isovanhemmat isän puolelta ovat tasan yhtä kiinnostuneita lapsesta kuin isä. Eli eivät lainkaan.

Olin ajatellut, että jos haluaisivat olla tekemisissä niin lapsi olisi siinä kahden-kolmen vuoden kieppeillä voinut toisinaan viettää päivän isän vanhempien kanssa, ehkä 2-3 kertaa kuussa. Siitä olisi katsottu miten suhde etenee ja olisko aikanaan voinut jäädä yöksi tai pariksikin.

 

[hankey]

Et kumminkaan voi juuri muuta kuin antaa mummolle ja lapselle tilaisuuden tutustua toisiinsa. Käytäntö osoittaa, miten paljon mummo oikeasti pystyy/haluaa lasta tavata. Jollain lailla heidän on kumminkin oltava tuttuja ennenkuin voit heidät kahdestaan jättää. En tarkoita mitään syvällistä tuntemista, mutta et varmaan jättäisi lasta lapsenvahdin tai kaverisi hoiviinkaan, jos et olisi nähnyt miten he tulevat toimeen ja miten aikuinen suhtautuu kaikkiin käytännön toimiin mitä lastenhoitoon kuuluu.

 

[ninaTT]

vieraana: jos on totaaliyh eikä lapsi ole ollut hoidossa aiemmin, voi olla alkuun tosi vaikea luottaa sitä edes tutun hoiviin.

Sama ilmiö omaishoitajuudessa. Apuvoimat ja vapaat tulis enemmän kuin tarpeeseen, mutta kun on itse hoitanut AINA, joka ikinen päivä ja yö, ei osaa luottaa kenenkään muun hoitoon.

Tyttö on ollut ainoastaan mun perheen hoivissa ja nekin aika lyhyitä aikoja. Ei edes ole yötä ollut vielä. Ja toi pätee lapseenkin. Jos olisi tyttö olisi tottunut siihen, että on useampia aikuisia ympärillä niin ei olis hällekään niin iso juttu. Mun mielestä jäi helpommin hoitoon silloin ku asuttiin vielä siskon kanssa kimpassa. Nyt jotenkin tosi nopeasti takertuu muhun tietyissä tilanteissa.

Pikkuhiljaa tyttö alkaa kuitenkin olee sen ikäinen, että nauttisi tosissaan mummistaan. Osaa jo puhua niin, että mummikin pääsee äkkiä jyvälle. Onneks mummi on ruotsinkielinen Helpottaa huomattavasti.

 

[ninaTT]

Meillä lapset näkee kaukana asuvia isovanhempia aika harvoin, mutta puhuvat puhelimessa usein ja katsellaan valokuvia. Lapsia en yksin jättäisi kylään heille aika vieraaseen paikkaan vielä, mutta käyvät mielellään isovanhempien kanssa tutussa leikkipuistossa tai leikkivät meidän taloyhtiön pihalla.

Mä just mietin, että jos ehdottaisin mummille lapsen kanssa leikkipuistoilua tuossa meidän lähipuistossa joka on tytölle tuttu. Tekemisen lomassa varmaan tutustuukin paremmin ku kotona aikuisten kahvitellessa.

 

[km]

Meillä lapset näkee mummia 2-4 kertaa VUODESSA ja silti eskarilaiselle mummi on maailman ihanin ihminen ja empimättä menis sinne yökylään, mikäli mummi vaan asuisi lähempänä että se voitaisiin toteuttaa.

 

[ruttis]

Sun tyttö on niin iso jo, että sä huomaat kyllä, kun hän on valmis jäämään keskenään mummin kanssa

Meillä sai 2v. jäädä ekaa kertaa mummulle yöksi siinä vaiheessa, kun oli viimeiset 8 kertaa vetänyt tolkuttomat itkupotkuraivarit kotiin lähdön koittaessa, koska halusi jäädä "yskin mummun viereen nukkumaan".

 

[neiti Dina]

vieraana: jos on totaaliyh eikä lapsi ole ollut hoidossa aiemmin, voi olla alkuun tosi vaikea luottaa sitä edes tutun hoiviin.

Sama ilmiö omaishoitajuudessa. Apuvoimat ja vapaat tulis enemmän kuin tarpeeseen, mutta kun on itse hoitanut AINA, joka ikinen päivä ja yö, ei osaa luottaa kenenkään muun hoitoon.

Tyttö on ollut ainoastaan mun perheen hoivissa ja nekin aika lyhyitä aikoja. Ei edes ole yötä ollut vielä. Ja toi pätee lapseenkin. Jos olisi tyttö olisi tottunut siihen, että on useampia aikuisia ympärillä niin ei olis hällekään niin iso juttu. Mun mielestä jäi helpommin hoitoon silloin ku asuttiin vielä siskon kanssa kimpassa. Nyt jotenkin tosi nopeasti takertuu muhun tietyissä tilanteissa.

Pikkuhiljaa tyttö alkaa kuitenkin olee sen ikäinen, että nauttisi tosissaan mummistaan. Osaa jo puhua niin, että mummikin pääsee äkkiä jyvälle. Onneks mummi on ruotsinkielinen Helpottaa huomattavasti.

noinhan se menee. Ja sun tyttö on jo sen ikäinen, että varmasti sellaista lapsen uteliaisuutta ja kiinnostusta löytyy, eli lapsikin on halukas tutustumaan mummiin paremmin. tsemppiä vaan asian kans!

 

[ninaTT]

Sun tyttö on niin iso jo, että sä huomaat kyllä, kun hän on valmis jäämään keskenään mummin kanssa

Meillä sai 2v. jäädä ekaa kertaa mummulle yöksi siinä vaiheessa, kun oli viimeiset 8 kertaa vetänyt tolkuttomat itkupotkuraivarit kotiin lähdön koittaessa, koska halusi jäädä "yskin mummun viereen nukkumaan".

Ihana!

Siskon esikoinen on just tollanen, kyläluuta, aina jäämässä meidän äidille yöks ja vaikka mitä. Evelyn on vähän erilainen, ei ihan yhtä yltiösosiaalinen

Mua vaa jännittää ku niin haluaisin, että heillä on hyvä suhde ku tämä mummi on ainoa kontakti sinne isän puolelle sukua. En halua töppäillä mutta haluaisin kuitenkin aktiivisesti kannustaa. Ku tää mummi tuntuu vähän myös jännittävän. Kun meidän suhde ei kuitenkaan ole erityisen lämpöisä vaikka ihan kohteliaita ollaan jne.

 

[Nizhni]

Eli jotain pitänee hänelle ehdottaa, mutta en tiedä vielä oikein miten lähestyä.

Ehkä joku tekstari olisi hyvä, että voitaisko tulla käymään tyttäreni kanssa joku viikonloppu? voisit myös jotenkin mainnita /lisätä sen seikan, että haluaisit, että tyttö oppisi tuntemaan heidät hyvin, ja että sitten myöhemmin kun tytär siihen valmis niin viedä hänet heille ihan vain hoitoon ja hakea sitten sovitun ajan päästä ihanaa, kun välität kaikesta huolimatta siitä, että tyttäresi saisi lämpimän suhteen mummuunsa!

 

[Non]

Tiedän tapauksen missä lapsi viettää "isäviikonloput" isän vanhemmilla. Isä käy siellä sitten kattomassa lastaan. Ja erosivat jo ennen lapsen syntymää. Lapsella on lämpimät välit sen puolen isovanhempiin.