E
ev
Vieras
ei ole apua lääkkeistä, ei terapiasta. ei ottamalla itseään niskasta kiinni. kaikki on vaan tyhjää, mustaa. eristäydyn kuukausi kuukaudelta ja vuosi vuodelta enemmän ja enemmän niin muista ihmisistä kuin omista lapsista ja miehestä.
olen saanut apua, minut on otettu tosissaan, mutta mikään ei tunnu auttavan. olen möykky joka ei tunne mitään. olen yrittänyt itsemurhaakin, sinällään olen onnellinen etten siinä onnistunut lasten vuoksi mutta ei tämä ole elämää. olen kuin syväjäässä, en pysty tuntemaan mitään. robotti jonka hengitys pelaa, joskus pystyy tekee ruokaa tai pyykkiä pestä. muuten olen omissa oloissani.
olenko toivoton tapaus? tämäkö on kohtaloni, elää ilman tunteita, pimeässä luolassa jonne ei valoa tule mistään?
olen saanut apua, minut on otettu tosissaan, mutta mikään ei tunnu auttavan. olen möykky joka ei tunne mitään. olen yrittänyt itsemurhaakin, sinällään olen onnellinen etten siinä onnistunut lasten vuoksi mutta ei tämä ole elämää. olen kuin syväjäässä, en pysty tuntemaan mitään. robotti jonka hengitys pelaa, joskus pystyy tekee ruokaa tai pyykkiä pestä. muuten olen omissa oloissani.
olenko toivoton tapaus? tämäkö on kohtaloni, elää ilman tunteita, pimeässä luolassa jonne ei valoa tule mistään?