Kuinka usein miehesi juo?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja --
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Niin, ja kun en ole raskaana, niin silloin miehen juominen on erilaista kylläkin, koska minunkin on... Lasten nukkumaanmenon jälkeen me laitamme välillä herkut pöytään ja korkkamme pullon vinkkua, että tohon 4 krt vuodessa juopotteluun tulee kyllä lisäkertoja. Mies ei siis kyllä ikinä sammu, kuin vasta sänkyyn väsymyksestä, tai no... sammuu se kyllä välillä sohvalle, vaikkei ole alkoa juonutkaan. :D Raskausaikana olen täysin absolutisti. En syö edes mitään punaviinikastiketta ruoassa, vaikka siinä ei pitäisikään enää volia olla, mutta kun olen niin vainoharhainen, niin minkäs teet! :D
 
Humalahakuista juomista ei mun mies "harrasta", saunakaljastakin vain puolet juo sen ottaessaan. Ja kapakat sillä ei ole koskaan edes kiinnostaneet. Onnellisessa asemassa siis olen tämän suhteen.
 
Vähintään kahtena päivänä viikossa juo itsensä umpihumalaan, ja siis baarissa. Juominen alkaa viimeistään perjantai-iltana, monesti jo torstaina, mutta perjantain on vielä töissä. Juominen jatkuu lauantaiaamuna ja kotiin hän kömpii sunnuntaina aamuyöstä, jos muistaa. Joskus tulee vasta sunnuntaina iltapäivällä. Viime kuussa mies oli 10 kertaa baarissa, viime vuonna hän kävi parhaimmillaan 17 kertaa kuussa baarissa. Mutta se on kuulemma kohtuukäyttäjä. Ei pitäisi mua haitata, kun ei kotona juo.
 
Olkaa onnellisia te joilla mies ei juurikaan juopottele! Mulla lupaava suhde muuten, mutta alko kiinnostaa ihan liikaa :( Ikuinen riidan aihe. Pahan mielen tuottaja. Vaikka sattuu, parempi varmaan erota? Jos ei ymmärrä lopettaa tai vähentää niin, että minäkin olisin tyytyväinen niin mitäpä vois tehdä... Miten ei oikeasti voi mies ymmärtää, miksi se nainen ei siitä juomisesta pidä?! Nainen on vain omistushaluinen, kontrollifriikki..
 
Humalahakuista juomista ei mun mies "harrasta", saunakaljastakin vain puolet juo sen ottaessaan. Ja kapakat sillä ei ole koskaan edes kiinnostaneet. Onnellisessa asemassa siis olen tämän suhteen.

No, miten sen nyt ottaa... Itse haluan, että mies osaa välillä vähän ottaa. :) Olisin todella pettynyt, jos ei mies joskus nauttisi vinkkua kanssani, ja jopa hiprakoituisi. En tykkäisi yksin aukaista viinipulloa... Minunkaan mieheni juominen ei ole humalahakuista, mutta jos se nyt yhden oluen aukaisee, niin kyllä se nyt sen sitten juokin. Minulla tulee mieleen vaan puolet oluesta juovasta miehestä, että yrittää tehdä jotain miehekästä (kun korkkaa oluen), mutta todellisuudessa ei välitä siitä ollenkaan... ja ihan hukkaan meni... Ei ole siis tarkoitus sanoa yhtään pahalla, mutta en minäkään kaada itselleni lasillista kokista, ja sitten juo vain puolia siitä, vaan kyllä minä sen koko kokislasillisen juon.
 
[QUOTE="aapee";23063696]Olkaa onnellisia te joilla mies ei juurikaan juopottele! Mulla lupaava suhde muuten, mutta alko kiinnostaa ihan liikaa :( Ikuinen riidan aihe. Pahan mielen tuottaja. Vaikka sattuu, parempi varmaan erota? Jos ei ymmärrä lopettaa tai vähentää niin, että minäkin olisin tyytyväinen niin mitäpä vois tehdä... Miten ei oikeasti voi mies ymmärtää, miksi se nainen ei siitä juomisesta pidä?! Nainen on vain omistushaluinen, kontrollifriikki..[/QUOTE]

No... Paljonko se miehesi juo?
 
[QUOTE="aapee";23063746]Kerroin tuolla jo aiemminkin, eli joka vkl tai vähintään joka toinen. Ja todella humalahakuisesti, ympäripäissään on. Meidän yhteiset suunnitelmat on usein jäänyt kakkoseksi alkon rinnalla. Toisin sanoen, kaikki vapaat juo. Jos on lapsi hänen luonaan, niin silloin ei. Mutta on ahdistunut, kun ei silloin pääse.[/QUOTE]

Liekkö pelkkä alkoholi syynä, vaan se että miehelläsi on jäännyt menovaihe päälle. Ei ole vielä tarpeeks sit kai "rymynnyt". Mikä ikäinen hän on?
 
[QUOTE="aapee";23063746]Kerroin tuolla jo aiemminkin, eli joka vkl tai vähintään joka toinen. Ja todella humalahakuisesti, ympäripäissään on. Meidän yhteiset suunnitelmat on usein jäänyt kakkoseksi alkon rinnalla. Toisin sanoen, kaikki vapaat juo. Jos on lapsi hänen luonaan, niin silloin ei. Mutta on ahdistunut, kun ei silloin pääse.[/QUOTE]

No, ei tämä minusta ihan hirveältä kuulosta... Minusta on vielä ihan ok ottaa viikonloppuisin. En nyt tiedä, että millaisia suunnitelmia teillä on ollut, että ne ovat jääneet kakkoseksi, mutta oman kokemukseni mukaan perheellä (eli vaimolla) voi usein olla sellaisia suunnitelmia, että ne ei miestä muutenkaan hirveästi kiinnosta...
 
[QUOTE="mami";23063781]Liekkö pelkkä alkoholi syynä, vaan se että miehelläsi on jäännyt menovaihe päälle. Ei ole vielä tarpeeks sit kai "rymynnyt". Mikä ikäinen hän on?[/QUOTE]

29. Koko nuoruutensa juonut. Ei pidä siitä itsekkään. Välillä tunnustaa, että hänellä on ongelma, mutta ei näytä hirveästi nappaavan. Toisinaan myös ymmärtää, että narisen ihan oikeista asioista. Mitä tehdä, ihana mies muuten mutta juominen on mulle liikaa. En kestä sitä epävarmuutta mikä on kun hän on kylillä, haluaa mieluummin juopotella kuin olla minun kanssani. Ja onko se nyt kummakaan, että itsetuntoni ja luottamukseni häneen laskee tämmöisen ohessa?!
 
Vastaan omasta puolestani.
Baarissa en käy koskaan. Olutta join pullollisen viimeksi joskus viime alkukesästä. Pari kossupaukkua tai pari siideriä ehkä kerran kuukaudessa. Tilassa jota voi kutsua päihtymykseksi, olen ehkä kaksi tai kolme kertaa vuodessa.
 
Välillä juo oluen, ykkösolutta :D Ei juurikaan käy baareissa, viimeksi vuosi sitten minun kanssani. Viiniä joisi varmaan ruuan kanssa kerran, pari viikossa mutta kun olen raskaana niin ei juo sitten sitäkään.
 
No, ei tämä minusta ihan hirveältä kuulosta... Minusta on vielä ihan ok ottaa viikonloppuisin. En nyt tiedä, että millaisia suunnitelmia teillä on ollut, että ne ovat jääneet kakkoseksi, mutta oman kokemukseni mukaan perheellä (eli vaimolla) voi usein olla sellaisia suunnitelmia, että ne ei miestä muutenkaan hirveästi kiinnosta...

No ei se kyllä ainakaan ihan perhe-elämään musta kuulu että isä ravaa kännihakuisesti baareissa viikonloput, oli ne muut suunnitelmat mitä tahansa. Yleensäkin tuo humalahakuisuus. Jois mieluummin 1-2 kaljaa joka päivä, kropallekin tervaallisempi vaihtoehto kuin tintata ne 7-14 kaljaa kerralla huiviin yhtenä päivänä.
 
No, ei tämä minusta ihan hirveältä kuulosta... Minusta on vielä ihan ok ottaa viikonloppuisin. En nyt tiedä, että millaisia suunnitelmia teillä on ollut, että ne ovat jääneet kakkoseksi, mutta oman kokemukseni mukaan perheellä (eli vaimolla) voi usein olla sellaisia suunnitelmia, että ne ei miestä muutenkaan hirveästi kiinnosta...

En ole vaimo, enkä myöskään perhettä, vain tyttöystävä. No ilmiselvästi on näin ettei yhteiset jutut kiinnosta, kun ryyppääminen vie voiton. Mies ottaa kyllä viikollakin, jos ei tarvitse mennä töihin seuraavana päivänä. Sen verran vielä järkeä on, että töissä saa käytyä. Edellisen työpaikan tosin menetti törttöilynsä takia.
 
Käy baarissa ehkä kahdesta viiteen(?) kertaan vuodessa. Kotona saattaa hyvinkin ottaa viikonloppuiltaisin pari olutta.

Jos nuo viikonloppujen olutmäärät kasvaisivat (niinku pysyvämmin, saa sitä toki joskus ottaa enemmän kuin sen kaksi jos siltä tuntuu) tai alkaisi rampata enemmän kuin vaikka kerran kuukaudessa baarissa, niin se olisi liikaa.
 
Alkuperäinen kirjoittaja TriplaIsä;23063844:
Vastaan omasta puolestani.
Baarissa en käy koskaan. Olutta join pullollisen viimeksi joskus viime alkukesästä. Pari kossupaukkua tai pari siideriä ehkä kerran kuukaudessa. Tilassa jota voi kutsua päihtymykseksi, olen ehkä kaksi tai kolme kertaa vuodessa.

Olisipa minunkin mies kaltaisesi :( :(
 
[QUOTE="aapee";23063838]29. Koko nuoruutensa juonut. Ei pidä siitä itsekkään. Välillä tunnustaa, että hänellä on ongelma, mutta ei näytä hirveästi nappaavan. Toisinaan myös ymmärtää, että narisen ihan oikeista asioista. Mitä tehdä, ihana mies muuten mutta juominen on mulle liikaa. En kestä sitä epävarmuutta mikä on kun hän on kylillä, haluaa mieluummin juopotella kuin olla minun kanssani. Ja onko se nyt kummakaan, että itsetuntoni ja luottamukseni häneen laskee tämmöisen ohessa?![/QUOTE]

EI ole kummaa, ei. Alkoholistin lapsena voin kanssa jotain kertoa.

Kun kaikki osaiskin juoda asiallisesti, ei humalahakuisesti. Suomessa vaan on edelleen niin myytti sellainen "arkinen auhatutuminen" alkoholiin, niin että alkoholi vois olla osa elämää, ilman että se pilaa elämää. Niin kuin joissain välimeren maissa joissa viini kuuluu jokaiseen päivään, mutta humalajuominen on aina paheksuttua.
 

Yhteistyössä