haluisin tietää miten teillä muilla aika on jakaantunut miehen kanssa..
minusta tuntuu että olen aina yksin kotona, oli hän töissä tai sitten ei..
en halua olla kohtuuton, mutta minusta hän on jättänyt minut ihan yksin ja hengailee aina vaan kavereidensa kanssa..
olen yrittänyt keskustella tilanteesta, mutta aina sama juttu.. löytyy uusi harrastus entisten tilalle ja taas mä jään yksin..

olen myös yrittänyt ehdottaa jotain yhteistä harrastusta, mutta sitten se ei ole hänen mielestään kivaa tms.. olen myös tarjoutunut hänen kaverikseen hänen harrastuksiin, mut hänen omat kaverinsa on parempaa seuraa sinnekin..
alan olla jo todella masentunu tähän tilanteeseen..
tekisi melkein mieli jo kostoksi tehdä niin, että kun hän sallii itsensä saapuvaksi kotiiin.. niin lähtisin samantien pois omiin harrastuksiin tai kavereille.. mut sit meille ei jää sitäkään yhteistä aikaa ... :/
enkä nyt edes puhu tunnin tai kahden tunnin poissa olosta päivässä vaan tänäänkin esimerkiksi hän on ollut jo 6h poissa.. vaikka sunnuntai on yleensä meidän ainut yhteinen vapaapäivä.. niin ei häntä kiinnosta olla kotona tai tehdä mun kanssa mitään..
onko tässäkään enää mitää järkeä??
anteeksi avautuminen, haluisin vain kommentteja teiltä siitä olenko kohtuuton ja onko muillakin samanlaista..