Kuinka monen mies osaa keskustella rakentavasti?

Meillä homma pelaa niin, että minä kerron mitä haluan. Ei auta jos sanon että "sinä et huomioi minua tarpeeksi" = ei se ymmärrä. Pitää sanoa että "kun nyt meet sinne laivalle niin tuo mulle tuliaisia". Ei auta sanoa "et osoita hellyyttä" pitää sanoa "se on sun vuoros hieroa mun niskaa ja pitää kainalossa" ja jotain vastaavaa.

Meillä miehellä nousee niskavillat pystyyn jos sanon että pitää keskustella, siksi ollaan sovittukin että kerrotaan vaan suoraan mitä halutaan.....
 
Alkuperäinen kirjoittaja vakava sosiaalitapaus:
En syö mitään hormonaalisia tuotteita, vika on korvieni välissä. (Jos nyt oikein häveliäästi uskallan kertoa, niin erossa ollessamme kyllä sekstailin itseni kanssa.) En vain halua miestäni.

Oletko miettinyt miksi et häntä halua? Siis tuohan voi olla kaiken suhteessanne vallitsevan tilanteen alku ja juuri! Ei välttämättä, mutta minusta se on suuri ongelma, ellei toinen puoliso halua toista...
 
Alkuperäinen kirjoittaja Kersantti Karoliina:
Meillä homma pelaa niin, että minä kerron mitä haluan. Ei auta jos sanon että "sinä et huomioi minua tarpeeksi" = ei se ymmärrä. Pitää sanoa että "kun nyt meet sinne laivalle niin tuo mulle tuliaisia". Ei auta sanoa "et osoita hellyyttä" pitää sanoa "se on sun vuoros hieroa mun niskaa ja pitää kainalossa" ja jotain vastaavaa.

Meillä miehellä nousee niskavillat pystyyn jos sanon että pitää keskustella, siksi ollaan sovittukin että kerrotaan vaan suoraan mitä halutaan.....

=)
 
Alkuperäinen kirjoittaja Tallu -:
^Mä neuvoisin tuossa tilanteessa sua huomioimaan miestäsi entistä enemmän, sillä halit, pusut, hyväilyt ja kosketukset lisäävät niitä myös toiselta osapuolelta.

Isäntä kommentoi tuossa vieressä, että harvoin miehet haluavat myöntää olevansa väärässä, ja toisen virheiden korostaminen on puolustusmekanismi. Sillä ei ole merkitystä, miltä teistä kummastakin tuntuu tällä hetkellä, vaan sillä, että miten tilanne korjataan, että kumpikin olisi siihen tyytyväisiä.

Mutta kun musta tuntuu, ettei mies kaipaa mua lähelleen :/ Ei se tykkää halia, ottaa kainaloon tai suudella kunnolla. Ne liittyvät vain ja ainoastaan seksiin. Jos menen kovin lähelle tunteellisena, se katsotaan heti kutsuksi seksiin.

Joo tuo puolustusmekanismiasia on totta. Uskon, että meilläkin jutellaan vielä lisää. Mutta lopputulosta en osaa arvioida yhtään. Jos mies on nostanut puolustuksen pystyyn ja kaivautunut poteroon, mä luovutan :ashamed:
 
Alkuperäinen kirjoittaja Kersantti Karoliina:
Meillä homma pelaa niin, että minä kerron mitä haluan. Ei auta jos sanon että "sinä et huomioi minua tarpeeksi" = ei se ymmärrä. Pitää sanoa että "kun nyt meet sinne laivalle niin tuo mulle tuliaisia". Ei auta sanoa "et osoita hellyyttä" pitää sanoa "se on sun vuoros hieroa mun niskaa ja pitää kainalossa" ja jotain vastaavaa.

Meillä miehellä nousee niskavillat pystyyn jos sanon että pitää keskustella, siksi ollaan sovittukin että kerrotaan vaan suoraan mitä halutaan.....

Tämä on myös totta. Mun kokemuksen mukaan miehet tarvitsevat konkreettisia ohjeita, eikä vihjeitä :D isännältä en kysy tähän kyllä mitään kommenttia ;)
 
Toi Tallun miehen kommentti oli kyllä osuva! Ja totta että likaa ei pitäis nyt tarttua siihen miltä kenestäkin tuntuu ja kuka saa vähiten huomiota, vaan yrittää kumpikin tehdä osansa että toisella on hyvä olla. Tuota tilannetta ei ratkaise se että vatvoo miksi asiat on ajautunut tuohon pisteeseen, se saattaa lisätä toistenne syyttämistä ja negatiivisia tunteita. Uskon että molemmat näkee toisissaan niitä asioita jotka on tilanteen tuollaiseksi tehnyt..

Nyt vain etsimään uudelleen toisiaan :) Niin kuin Tallu sanoi, haleja ja pusuja ;) Ja ihan oikeasti unohtakaa se seksi kunnes muut asiat alkaa loksahtaa paikalleen, sitten vasta mietitte sitä ja aloitatte se ihan puhtaalta pöydältä.
 
Meillä on ollut konkreettiset vihjeet käytössä vuosia, ollaan joskus jopa kirjoitettu paperille ylös mistä kumpainenkin tykkää.

Mä olen kymmeniä, etten satoja kertoja kertonut, että esim. jalkahieronta, hartiahieronta, roskien vieminen, jälkiensä siivoaminen, vaikka tienpientareelta kukkasen tuominen, auton peseminen, elokuviin vieminen, joskus syömään vieminen, sen ohjelman katsominen telkkarista, josta mä tykkään jne. toimivat. Edes nämä eivät tapahdu kauhean usein. Jotkut eivät juuri milloinkaan.
 
Alkuperäinen kirjoittaja vakava sosiaalitapaus:
Alkuperäinen kirjoittaja mirena04:
Hmm, olenkohan mä tietämättäni ap ja käynyt kirjoittamassa tän aloituksen :/

:hug: Kiva muuten huomata, etten ole ainoa vähän hankalan miehen kanssa seurusteleva.

Meillä, onneks, toi seksipuoli menee vähän paremmin, vaikkei mua huvitakkaan niin usein kuin miestä. Edes joku asia menee, jos ei hyvin niin edes jotenkuten.
 
Mä en ehdota tuota seksistä luopumista, ja isäntäkin sille tuhahti. Mutta kokeile enemmän nyt niitä kosketuksia ym. vaikka ne seksiin johtaisivatkin. Jotain kipinää teidän välille nyt täytyy saada! Kosketukset eivät saa johtaa seksiin heti, vaan pitää vähän kerätä halua... vasta illalla sitten ;)
Ja yritä myös tehdä jotain tuolle haluttomuudellesi. Mieti sen syitä ja etsi tietoa netistä. Tai niin mä tekisin, jollen olisi tyytyväinen parisuhteeni tilaan. Tyydyttävä seksi on kuitenkin iso osa parisuhdetta.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Tallu -:
Alkuperäinen kirjoittaja vakava sosiaalitapaus:
En syö mitään hormonaalisia tuotteita, vika on korvieni välissä. (Jos nyt oikein häveliäästi uskallan kertoa, niin erossa ollessamme kyllä sekstailin itseni kanssa.) En vain halua miestäni.

Oletko miettinyt miksi et häntä halua? Siis tuohan voi olla kaiken suhteessanne vallitsevan tilanteen alku ja juuri! Ei välttämättä, mutta minusta se on suuri ongelma, ellei toinen puoliso halua toista...

Meidän halut olivat alusta asti erilaiset, mies halusi saman verran päivässä, kuin minä viikossa. Lisäksi hällä ei muka ollut kokemusta naisista, jotka eivät saa yhdynnässä orgasmia. Mä olin hänestä outo ja jossain vaiheessa tilanne meni siihen, että mun piti ansaita oma orkkuni |O Kai siinä joku omassa päässä naksahti.

Meidän seksi ei muutenkaan ole missään vaiheessa ollut rentoa ja spontaania. Tätä en osaa selittää. Mies on jotenkin mekaaninen eikä halunnut aluksi yhtään kertoa mistä pitää. Mun aina vaan piti tietää jostain kulmakarvojen asennosta. Me ei olla oltu samalla aaltopituudella sängyssä milloinkaan :ashamed:
 
Alkuperäinen kirjoittaja vakava sosiaalitapaus:
Meidän seksi ei muutenkaan ole missään vaiheessa ollut rentoa ja spontaania. Tätä en osaa selittää. Mies on jotenkin mekaaninen eikä halunnut aluksi yhtään kertoa mistä pitää. Mun aina vaan piti tietää jostain kulmakarvojen asennosta. Me ei olla oltu samalla aaltopituudella sängyssä milloinkaan :ashamed:

Ei se helppoa ole ollut meilläkään aina. Mutta puhuminen on auttanut... tosin teillä on nyt sekin ongelma, ettei miestä puhututa :/ Meillä on kuitenkin nyt 23 yhteistä vuotta takana, ja parisuhde on oikein hyvällä tolalla.

Yksi tärkeä seikka, jonka mä haluan lisätä tähän keskusteluun, on juuri se halu. En nyt tarkoita seksuaalista halua, vaikka sekin on tärkeää, mutta halu/tahto olla yhdessä juuri tuon ihmisen kanssa. Onko teillä sitä, sillä tahto voittaa vaikeina aikoina jopa rakkauden?
 
Alkuperäinen kirjoittaja Tallu -:
Yksi tärkeä seikka, jonka mä haluan lisätä tähän keskusteluun, on juuri se halu. En nyt tarkoita seksuaalista halua, vaikka sekin on tärkeää, mutta halu/tahto olla yhdessä juuri tuon ihmisen kanssa. Onko teillä sitä, sillä tahto voittaa vaikeina aikoina jopa rakkauden?

Meilla on sellainen tilanne takana, että pari vuotta lapsen syntymän aikoihin meni todella huonosti. Mukana oli rankkaa henkistä väkivaltaa miehen puolelta. Kävin perheterapiassa yksinäni (minä oli se hullu) pari vuotta. Meille tuli ero ja olin enemmän kuin onnellinen tilanteeseen. Mies kuitenkin halusi pian takaisin ja siitä alkoi vajaan vuoden mittainen piiritys ja käännytys. Lopulta suostuin lapsen takia yrittämään vielä uudestaan.

Ollaan oltu nyt yhdessä viime keväästä asti. Ihan hyvin on mennyt, olen tainnut rakastuakin uudestaan. Mielestäni se oli juuri sitä tahtoa. Tahdoin perheen yhteen. Mutta luulen, että olen tahtonut vain sen perheen, en niinkään parisuhdetta :( Nyt se rakkauden tunne on alkanut taas katoamaan, en tunne oloani onnelliseksi kuten aiemmin. Ainoa selitys minkä löydän on tämä parisuhde, johon en ole tyytyväinen.
 
Alkuperäinen kirjoittaja vakava sosiaalitapaus:
Alkuperäinen kirjoittaja Tallu -:
Yksi tärkeä seikka, jonka mä haluan lisätä tähän keskusteluun, on juuri se halu. En nyt tarkoita seksuaalista halua, vaikka sekin on tärkeää, mutta halu/tahto olla yhdessä juuri tuon ihmisen kanssa. Onko teillä sitä, sillä tahto voittaa vaikeina aikoina jopa rakkauden?

Meilla on sellainen tilanne takana, että pari vuotta lapsen syntymän aikoihin meni todella huonosti. Mukana oli rankkaa henkistä väkivaltaa miehen puolelta. Kävin perheterapiassa yksinäni (minä oli se hullu) pari vuotta. Meille tuli ero ja olin enemmän kuin onnellinen tilanteeseen. Mies kuitenkin halusi pian takaisin ja siitä alkoi vajaan vuoden mittainen piiritys ja käännytys. Lopulta suostuin lapsen takia yrittämään vielä uudestaan.

Ollaan oltu nyt yhdessä viime keväästä asti. Ihan hyvin on mennyt, olen tainnut rakastuakin uudestaan. Mielestäni se oli juuri sitä tahtoa. Tahdoin perheen yhteen. Mutta luulen, että olen tahtonut vain sen perheen, en niinkään parisuhdetta :( Nyt se rakkauden tunne on alkanut taas katoamaan, en tunne oloani onnelliseksi kuten aiemmin. Ainoa selitys minkä löydän on tämä parisuhde, johon en ole tyytyväinen.

Tais olla virhe palata yhteen, henkistä väkivaltaa, ei mitään seksuaalista halua, tyydytät vaan sen tollon ukon päivittäin, terapiaan meet yksin vaikkä hän sitä tarvit, lapsen takia ylläpidät tota? Ootko ihan selkärangaton nilviäinen?
 
Hahhahaa, mitä miehiä teillä:D Meillä ainakin homma toimii, mies osaa keskustella, ottaa asiat tarvittaessa puheeksi ja kuunnella, ei ole ikinä ollut mitään ongelmia ja viisi vuotta yhdessä. Elämme luottaen, kunnioittaen ja kuunnellen ilman ongelmia. Ei ole mustasukkainen tai typerä, hän on täydellinen mies. Fiksu, kouluttautunut, empaattinen, tasa-arvoinen ja muutenkin kaikkea, jota nainen voi toivoa.

Niin aikuisen miehen tulisikin olla. Itse saatan olla välillä lapsellinen ja oikukas, josta en ole ylpeä, mutta hän osaa käsitellä minua niissä tilanteissa. Ikinä ei haasta riitaa, nimittele, lyö tai muutakaan, mikä tuntuu palstalaisten miehille taas olevan ihan normaalia:o

Onneksi onnistuin hänet "nappaamaan":) Toisen naisen nenän edestä, mutta sodassa ja rakkaudessa kaikki on sallittua.
 
Alkuperäinen kirjoittaja ei mulla vaan:
Hahhahaa, mitä miehiä teillä:D Meillä ainakin homma toimii, mies osaa keskustella, ottaa asiat tarvittaessa puheeksi ja kuunnella, ei ole ikinä ollut mitään ongelmia ja viisi vuotta yhdessä. Elämme luottaen, kunnioittaen ja kuunnellen ilman ongelmia. Ei ole mustasukkainen tai typerä, hän on täydellinen mies. Fiksu, kouluttautunut, empaattinen, tasa-arvoinen ja muutenkin kaikkea, jota nainen voi toivoa.

Niin aikuisen miehen tulisikin olla. Itse saatan olla välillä lapsellinen ja oikukas, josta en ole ylpeä, mutta hän osaa käsitellä minua niissä tilanteissa. Ikinä ei haasta riitaa, nimittele, lyö tai muutakaan, mikä tuntuu palstalaisten miehille taas olevan ihan normaalia:o

Onneksi onnistuin hänet "nappaamaan":) Toisen naisen nenän edestä, mutta sodassa ja rakkaudessa kaikki on sallittua.

Ja kokonaista 5 vuotta takana yhteiseloa.
 

Yhteistyössä