Koululaisten osaaminen putoaa kuin lehmän häntä - Pisa-tulokset kauhistuttavat

Ollaan näistä puhuttu palstalla jo vuosia! Ja ihan yhtä pitkään ollaan oltu näistä samaa mieltä.

Taasko sulla muisti pätkii?!

Näistä on muuten puhuttu kouluissakin jo vuosia. Eikö teillä olla?
Meillä lähti ala-asteella kännykät välitunneilla pois, siellä muun muassa urheiltiin.
t. osallistuva
Nyt sinä olit sanavalinnoista tarkkana, minun olisi pitänyt kirjoittaa "Tästä ollaan edelleenkin varmaan samaa mieltä" 😁
 
  • Haha
Reactions: Lispetti
vierailija
Tulokset on aivan helppo palauttaa nousu uralle kuten muu oppiminen mutta päättäjistä ei ole tahtotilaa näin tehdä no se nähdään muutaman vuosikymmenen päästä mikä oli tulos. Kouluihin pitää palauttaa kuri ja järjestys, nyt oppilaat saa istua pipo silmillä ja haistatella opettajille puhelin kädessä eikä siitä seuraa mitään.
Ai jaa
 
vierailija
Pari vuotta sitten suomenkielisenä laitoin lapsen ruotsinkieliseen kouluun. Siellä on rauhallista ja mamuja ei sarjavihaa ja rasismia on vähän.. ilmeisesti sie ei oo persujen lapsia.. lapseni tykkää kovin, ruotsiin kieli oli alussa hankalaa.

entäs latina? Voiko siellä valita sen?
 
vierailija
Tulokset on aivan helppo palauttaa nousu uralle kuten muu oppiminen mutta päättäjistä ei ole tahtotilaa näin tehdä no se nähdään muutaman vuosikymmenen päästä mikä oli tulos. Kouluihin pitää palauttaa kuri ja järjestys, nyt oppilaat saa istua pipo silmillä ja haistatella opettajille puhelin kädessä eikä siitä seuraa mitään.
Niin tekee vanhemmatkin?
 
vierailija
vierailija
Minkähän takia Pisa-tulosten romahtamisesta kertovissa jutuissa on kuvituskuvina vain valkoihoisia lapsia?
Selasin marketin kauneusesitettä, jossa meikkimainoksen kuvassa
on nainen, jonka kasvoilla on monta eri meikkivoiteen sävyä. Suun ympärillä
iho on vaalea, ja poskipäissä tumman ruskea. Valkoihoisina olkaamme kateellisia tummaihoisille, joilla on ihoisaan paljon enemmän eri värisävyjä.
 
Professori Timo Tossavainen:

– Pidän suomalaista opettajankoulutusta laadukkaana, mutta pysyisin hereillä sen suhteen. Ruotsissa aineenopettajaopinnoissa painopiste on pikku hiljaa siirtynyt substanssista – tässä tapauksessa matematiikasta erilaisiin ”keskustellaan matematiikasta” -kursseihin. Toisin sanoen puhutaan esimerkiksi matemaattisesta ongelmanratkaisemisesta mutta ei kuitenkaan ratkaista matemaattisia ongelmia, Tossavainen sanoo.

– Tosiasia nyt kuitenkin on, että matematiikkaa ei voi oppia matematiikasta keskustelemalla, siitä esseitä kirjoittamalla tai matematiikkaan liittyviä tunteita pohtimalla, hän jatkaa.

– Luokanopettajat ovat kuitenkin päävastuussa peruskoulun matematiikan opetuksesta, koska selvästi yli puolet koko peruskoulun matematiikan opetuksesta ajoittuu vuosiluokille 1–6. Tämän takia luokanopettajilta pitäisi voida odottaa vahvaa perusmatematiikan osaamista, mutta myös ymmärrystä peruskoulun jälkeisen matematiikan tavoitteista ja sisällöistä.

Soittokierros opettajainhuoneisiin paljastaa, että korjattavaa saattaisi löytyä myös opettajien täydennyskoulutuksesta.

On silmiinpistävää, että opettajille tarjotaan jos jonkinlaista vuorovaikutuskurssia, tunnetaitopajaa, vaihtoehtopedagogiikkaa ja kohtaamissessiota, mutta tarjonta työajalla tehtävistä substanssiopinnoista – vaikkapa juuri matematiikan kertauksesta tai syventämisestä – on niukkaa, ellei olematonta.

 

Yhteistyössä