Kesälomat pidetty, aivan mahtava reissu Italiaan tuli tehtyä koko perheen voimin ja muutenkin loma sujui lepäillessä. Viikon verran kävin kokeilemassa miten työt onnistuu ja nyt sitä ollaan sairaslomalla. Selkä ei kestänyt töitä enään kesäloman jälkeen. Hyvä mieli on kuitenkin siitä, että kävin kuitenkin kokeilemassa, että onnistuuko työt vai ei. Tänään olis mentävä vielä käymään töissä. Pitää viedä saikkulappu ja palauttaa avaimet sekä tyhjentää pukukaappi, sen jälkeen sitä varmaan tajuaakin, että sinne ei tarvii vähään aikaan mennä
Mietin tuossa maanantaina, että mahtaakohan päivät käydä pitkiksi, kun isommat lapset on koulussa ja mies töissä, mutta ainakin toistaiseksi aika kulunut siivillä
Harmittaa vain, kun tuli viimeisellä loma viikolla laiteltua vauvalle jo vaatteet valmiiksi, kun nyt olis ollut hyvää aikaa puljata niiden kanssa. Pesin ja laitoin pelkästään poikien vaatteita hoitopöydänlaatikoihin, joten nyt vaan toivotaan, että ultraajan poikalupaus menee oikein
Olen säästänyt myös isompien muksujen vaunut kellarissa ja ne pesin myös. Niistä tuli melkein, kun uudet. En ikinä olisi uskonut miten sappisaippualla saa esikoisen tahrat pois vaunun patjasta, mutta sisustasta tuli aivan puhdas... Joten kyllä noilla nyt kelpaa kurvailla
Vauva on vilkas tapaus ja aikataulukin on tullut selväksi milloin on hereillä tai milloin tullaan olemaan hereillä jatkossakin. Voisin vaikka lyödä pääni pantiksi, että illalla 22.30 meillä seurustellaan ja syödään, koska jokaisena iltana mahassa alkaa melkein minutilleen kamala myllääminen
Liikkeet on näkyneet jonkun aikaa vatsan päällekin ja muu perhe sitten ilolla (alkuun aika järkyttyneinä) seuraa liikkeitä.
Varasin eilen tutustumiskierroksen synnytyssairaalaan, kun miehelle tullut pelkoa synnytyksestä ja kyselee kovasti multa miten se synnytys etenee tarkalleen. Siellä saa sitten esittää kysymyksiä ihan luvan kanssa ja ammattilaisille. Samalla sitten näkee mihin sitä ollaan menossa (hyvähän se on itsekin kerrata asioita ja remonttikin on sairaalassa tehty, niin näkee itsekin mihin mennä) jos se lieventäisi hiukan sitten miehen jännitystä. Toisaalta sen ymmärtää hyvin, kun hänellä takana surullisen ikäviä muistoja esikoisensa kohdalla. Niistäkin ollaan tässä välillä keskusteltu ja toivottavasti tämä nyt menee oppikirjojen mukaan sekä vauva saadaan kotiin terveenä ja hyvin voivana
Miu Mau ja Rimpula 32+0