A-erika, mulla oli viime pe. hcg 33 ja eilen 3,3!! että tulee se sullakin alas ennenkuin huomaatkaan!! olin siis tänään kättärillä, tää lääkäri sanoi että pullistuma vielä on n. 3cm, kun ennen oli 5cm. mut mun tutkimukset siirtyy naistenklinikalle, jollekin spesiaali-lääkärille, hän siis tekee korjausleikkuaspäätöksen tai sit ei tee. pitää kuulemma vaan nyt odottaa, kun kohtu vuotaa vielä ja on pehmeä. mut vois sanoa että mä keskenmenosta terve ja siitä selvinnyt!! meidän isäntä ei lämpiä adoptiolle, ainakaan vielä.
Kohdunulkoinen raskaus: jälkipuintia
- Viestiketjun aloittaja Deanna
- Ensimmäinen viesti
Moi,
Happihyppy ja Mouse: halusin vain pikaisesti kirjoittaa tästä pienestä tilastosattumasta. Minäkin olen 38-vuotias ja minullakin oli KU kohdunkaulassa viime vuonna. Huono vuosi meille! Kohdunkaularaskauksia ei pitäisi olla kuin 2-3 per noin 10000 raskautta ja minulle lääkärit ja hoitajat kaikki hokivat kuorossa ja erikseen kuinka harvinaista ja uniikkia se on. Jep, tuli selväksi. Ja ehkä siksi olen yllättynyt teidän kertomuksistanne.
Minulla epäiltiin aluksi keskenmenoa aika voimakkaan verenvuodon takia ja KU löydettiin KM-jälkiultrassa (niin sitä kuviteltiin) - sydänäänetkin näkyivät. Sikiö tuli valtavana tulvavuotona ulos itsekseen metopiikin jälkeen ja yhden sairaalassa letkuissa vietetyn paniikkiyön jälkeen kaikki oli hyvin. HCG:ta tarkkailtiin pari kertaa viikossa sen jälkeen noin kuukauden ajan kunnes se laski normaaliin.
Tsemppiä ja jaksamista teille kaikille jotka koette kohdunulkoisia juuri nyt tai olette niitä kokeneet! Minä taisin päästä tosi vähällä joidenkin teidän kokemuksiin verrattuna!
Happihyppy ja Mouse: halusin vain pikaisesti kirjoittaa tästä pienestä tilastosattumasta. Minäkin olen 38-vuotias ja minullakin oli KU kohdunkaulassa viime vuonna. Huono vuosi meille! Kohdunkaularaskauksia ei pitäisi olla kuin 2-3 per noin 10000 raskautta ja minulle lääkärit ja hoitajat kaikki hokivat kuorossa ja erikseen kuinka harvinaista ja uniikkia se on. Jep, tuli selväksi. Ja ehkä siksi olen yllättynyt teidän kertomuksistanne.
Minulla epäiltiin aluksi keskenmenoa aika voimakkaan verenvuodon takia ja KU löydettiin KM-jälkiultrassa (niin sitä kuviteltiin) - sydänäänetkin näkyivät. Sikiö tuli valtavana tulvavuotona ulos itsekseen metopiikin jälkeen ja yhden sairaalassa letkuissa vietetyn paniikkiyön jälkeen kaikki oli hyvin. HCG:ta tarkkailtiin pari kertaa viikossa sen jälkeen noin kuukauden ajan kunnes se laski normaaliin.
Tsemppiä ja jaksamista teille kaikille jotka koette kohdunulkoisia juuri nyt tai olette niitä kokeneet! Minä taisin päästä tosi vähällä joidenkin teidän kokemuksiin verrattuna!
No hui. Tuli ihan kylmät väreet. Taitaa olla tää ikä meillä se yhteinen tekijä =( Ehkä nää cervikaaliraskudetkin on yleistymässä, kun naiset tekee lapsia myöhemällä iällä kuin ennen =( Mitä sulle nyt kuuluu Zin? Ja Mouselle myös?
).( Mulla nyt tokat menkat joulukuisen toimenpiteen jälkeen. Tosi niukat on nääkin. Ei oo tainnu kohtu vieläkään toipua kaavinnasta tai embolisaatiosta. Embolisaatiossahan tukitaan kohtuun menevät pääsuonet. Toivotaan, ettei se oo aiheuttanut mitään pysyvää haittaa. Etsiskelin netistä tietoa embolisaatiosta ja sen vaikutuksesta raskautumiseen. Tilastoja oli aika vähän, sillä suurin osa embolisaatioista oli tehty myoomien hoitoon ja sen ikäisille naisille, jotka eivät enää toivoneet raskautta. Joillakin näistä "vanhemmista" naisista oli menkat loppunu kokonaan embolisaation takia, joten se voi vaikuttaa hedelmällisyyteen. Katsotaan nyt miten tässä käy. Löysin muuten kuvauksen itse toimenpiteestä ja huomasin, että mun kipulääkitystä laiminlyötiin aika lailla. Ei ihme, että itse toimenpide sattui niin, että huusin ja olo oli sen jälkeen niin tuskainen, että mun piti laittaa mun mies hoputtaan hoitajaa kipulääkkeen haussa
. Mulle olis pitänyt antaa itse toimenpiteeseen jotain rauhoittavaa ja jotain kipulääkettä ja kipupumppu. Voitte arvata, kuinka se sattui, kun kohtu ei saanut tarpeeksi verta ja meni melkein kuolioon. Oon vieläkin todella pissed off huonon kivunhoidon takia.
).( Mulla nyt tokat menkat joulukuisen toimenpiteen jälkeen. Tosi niukat on nääkin. Ei oo tainnu kohtu vieläkään toipua kaavinnasta tai embolisaatiosta. Embolisaatiossahan tukitaan kohtuun menevät pääsuonet. Toivotaan, ettei se oo aiheuttanut mitään pysyvää haittaa. Etsiskelin netistä tietoa embolisaatiosta ja sen vaikutuksesta raskautumiseen. Tilastoja oli aika vähän, sillä suurin osa embolisaatioista oli tehty myoomien hoitoon ja sen ikäisille naisille, jotka eivät enää toivoneet raskautta. Joillakin näistä "vanhemmista" naisista oli menkat loppunu kokonaan embolisaation takia, joten se voi vaikuttaa hedelmällisyyteen. Katsotaan nyt miten tässä käy. Löysin muuten kuvauksen itse toimenpiteestä ja huomasin, että mun kipulääkitystä laiminlyötiin aika lailla. Ei ihme, että itse toimenpide sattui niin, että huusin ja olo oli sen jälkeen niin tuskainen, että mun piti laittaa mun mies hoputtaan hoitajaa kipulääkkeen haussa
. Mulle olis pitänyt antaa itse toimenpiteeseen jotain rauhoittavaa ja jotain kipulääkettä ja kipupumppu. Voitte arvata, kuinka se sattui, kun kohtu ei saanut tarpeeksi verta ja meni melkein kuolioon. Oon vieläkin todella pissed off huonon kivunhoidon takia.Sulla on pyrola kohta pyöree nolla :flower: Mulle sanottiin, että 3 kk pitää odottaa, koska se on solumyrkkyä, ja lisäksi vie foolihapot, joita alkio tarvii hermoston kehittymiseen. Oon nyt syönyt foolihappoa (Bevitabs) täydentään metopiikin syömiä varastoja.
Happihyppy, KU:n kannalta kuuluu ihan hyvää, kiitos vaan. Se oli jo viime vuoden tammikuussa, joten on ollut riittävästi aikaa unohtaa. Mulle siitä ei jäänyt edes mitään kauheita traumoja kun se lopulta päättyi niin "onnellisesti" kaiken kauheuden jälkeen. Se kun pääsin pois sairaalasta ja kohtu oli vielä mukana oli niin ykkösfiilis, että kaikki laimeni sen rinnalla! Tosin nyt me ollaan yli vuosi yritetty raskautua eikä tärppää enää millään. Tuskin sillä tuon KU:n kanssa on tekemistä - toivon ainakin. Tuo sun embolisaatio kuulostaa kauhealta! Toivottavasti elimistösi palautuu pian!
Pyrola: mulle sanottiin ekaksi 3 kuukautta meton jälkeen ja sitten lääkäri lyhensi sen kuukaudeksi. Jos sait vain yhden piikin niin annos on niin pieni että se häviää elimistöstä pian. Onnea uuteen yritykseen!
Pyrola: mulle sanottiin ekaksi 3 kuukautta meton jälkeen ja sitten lääkäri lyhensi sen kuukaudeksi. Jos sait vain yhden piikin niin annos on niin pieni että se häviää elimistöstä pian. Onnea uuteen yritykseen!
Voi ei Sarah! Ei näytä menevän nää kellään "helposti" Toivottavasti oot hääpäivänä kunnossa. Mikä on tilanne nyt?
Mäkin kerron oman tarinani:
Yli vuosi yritettiin raskautta. Gyne totesi etten ovuloi ja määräsi clomit, 2tbl:n annoksella. Aloitin ne helmikuussa mutta vain 1tbl/päivä. Bongasin oviksen joka hyödynnettiin. Minulla alkoi kuitenkin menkat maaliskuun alussa. Soitin neuvolaan, et tarviiko tehdä raskaustestiä ennen seuraavien clomien aloitusta, menkoista huolimatta. Neuvolatäti sanoi että ei, jos ei ole mitään oireita. Minulla ei ollut mitään pahoinvointia, ei rintojen arkuutta, joten ajattelin, että ne on oikeat menkat ja jatkoin toisen kierroksen clomeja. Menkkojen loputtua aloin tikuttamaan ovista, jolloin testiin tuli tosi vahva ovisviiva. Niinpä tein raskaustestin, joka olikin positiivinen! Huoli oli heti, että mitäs nyt, kun menin just clomitkin syömään vaikka olenkin raskaana... No, illalla alkoikin tulemaan ruskeaa pientä vuotoa. Ajattelin heti että se onkin kohdunulkoinen... Menin seuraavalla viikolla gynelle, joka totesi että kohdussa ei näy mitään ja kaiken lisäksi mulle oli kehittynyt hyperstimulaatio. Niinpä minut lähetettiin toiseen sairaalaan seurantaan, jossa on näihin asioihin paemmin perehdytty.
Ekan kerran kun hcg mitattiin se oli 486, pari päivää sen jälkeen 350, ja siitä seuraavana päivänä 370. Maha kipuili ja hartiapistoksia tuli, koska nestettä oli jonkun verran vatsaontelossa ja on edelleenkin...
Seuraavalla viikolla hcg oli noussut jo yli 500. Minut kaavittiin koska kohdussa oli myös hematooma. Kaavinnan jälkeisenä paivänä katsottiin taas hcg, koska edelleenkään ei tiedetty missä raskaus sijaitsee, mutta hcg oli noussut yli 600:aan, joten minulle laitettiin metotreksaatti. Viikko piikin jälkeen hcg oli 157 ja pari päivää sen jälkeen 104. Seuraava mittaus olisi vasta kolmen viikon päästä, mutta taidan mennä aiemmin, koska haluan varmistaa että se laskee eikä ala uudelleen nousemaan.
Hyperi on paranemaan päin, munasarjat eivät ole enää niin kookkaat mitä ne oli silloin kuin oireyhtymä todettiin.
Minulle yksi lääkäri sanoi että metotreksaatin jälkeen pitäisi olla yrittämättä raskautta 4kk, toinen sanoi että 2kk ja Oysin ohjelapuissa luki että 3kk. Myös netissä lukee että vähintään 12viikkoa, joten juhannuksen jälkeen sitten jos tästä hommasta vaan toivun siihen mennessä.
Että tällainen tarina.
Yli vuosi yritettiin raskautta. Gyne totesi etten ovuloi ja määräsi clomit, 2tbl:n annoksella. Aloitin ne helmikuussa mutta vain 1tbl/päivä. Bongasin oviksen joka hyödynnettiin. Minulla alkoi kuitenkin menkat maaliskuun alussa. Soitin neuvolaan, et tarviiko tehdä raskaustestiä ennen seuraavien clomien aloitusta, menkoista huolimatta. Neuvolatäti sanoi että ei, jos ei ole mitään oireita. Minulla ei ollut mitään pahoinvointia, ei rintojen arkuutta, joten ajattelin, että ne on oikeat menkat ja jatkoin toisen kierroksen clomeja. Menkkojen loputtua aloin tikuttamaan ovista, jolloin testiin tuli tosi vahva ovisviiva. Niinpä tein raskaustestin, joka olikin positiivinen! Huoli oli heti, että mitäs nyt, kun menin just clomitkin syömään vaikka olenkin raskaana... No, illalla alkoikin tulemaan ruskeaa pientä vuotoa. Ajattelin heti että se onkin kohdunulkoinen... Menin seuraavalla viikolla gynelle, joka totesi että kohdussa ei näy mitään ja kaiken lisäksi mulle oli kehittynyt hyperstimulaatio. Niinpä minut lähetettiin toiseen sairaalaan seurantaan, jossa on näihin asioihin paemmin perehdytty.
Ekan kerran kun hcg mitattiin se oli 486, pari päivää sen jälkeen 350, ja siitä seuraavana päivänä 370. Maha kipuili ja hartiapistoksia tuli, koska nestettä oli jonkun verran vatsaontelossa ja on edelleenkin...
Seuraavalla viikolla hcg oli noussut jo yli 500. Minut kaavittiin koska kohdussa oli myös hematooma. Kaavinnan jälkeisenä paivänä katsottiin taas hcg, koska edelleenkään ei tiedetty missä raskaus sijaitsee, mutta hcg oli noussut yli 600:aan, joten minulle laitettiin metotreksaatti. Viikko piikin jälkeen hcg oli 157 ja pari päivää sen jälkeen 104. Seuraava mittaus olisi vasta kolmen viikon päästä, mutta taidan mennä aiemmin, koska haluan varmistaa että se laskee eikä ala uudelleen nousemaan.
Hyperi on paranemaan päin, munasarjat eivät ole enää niin kookkaat mitä ne oli silloin kuin oireyhtymä todettiin.
Minulle yksi lääkäri sanoi että metotreksaatin jälkeen pitäisi olla yrittämättä raskautta 4kk, toinen sanoi että 2kk ja Oysin ohjelapuissa luki että 3kk. Myös netissä lukee että vähintään 12viikkoa, joten juhannuksen jälkeen sitten jos tästä hommasta vaan toivun siihen mennessä.
Että tällainen tarina.
Minulla leikattiin toissa viikolla, lähti samassa tohinassa toinen munatorvi.
olo on kirjaimellisesti, sekava. kuin ois halolla päähän lyöty
olo on kirjaimellisesti, sekava. kuin ois halolla päähän lyöty
Heissan! Tänne kuuluu ihan hyvää! Aloitin Zumenonit vähän yli viikko sitten ja tässä kierrossa olisi tarkoitus tehdä eka PAS. Kävin eilen ultrassa ja samalla kerrattiin sitä marraskuun ku:sta. Lääkäri oli ihan positiivisella mielellä. Meillä on hyvin alkioita pakkasessa.
Lääkäri mainitsi taas miten harvinainen kohdunulkoinen on ja varsinkin kohdunkaulassa sijaitseva raskaus. Hyvä juttu on se, että jos sattuisin raskautumaan hoidosta tai ihan luomusti, niin ainakin seurataan tarkasti. Uusiutumisriski on olemassa. Ja sehän se tässä jännittääkin... :|
Lääkäri mainitsi taas miten harvinainen kohdunulkoinen on ja varsinkin kohdunkaulassa sijaitseva raskaus. Hyvä juttu on se, että jos sattuisin raskautumaan hoidosta tai ihan luomusti, niin ainakin seurataan tarkasti. Uusiutumisriski on olemassa. Ja sehän se tässä jännittääkin... :|
Pyrola PAS on pakastetun alkion siirto. Meille tehtiin ensimmäinen koeputkihedelmöitys eli IVF viime loka-marraskuussa mistä siis tuli kohdunulkoinen. Me saatiin kuitenkin aikaiseksi kymmenen alkiota, jotka nyt köllöttelevat pakkasessa. Nyt kasvattelen kohdunlimakalvoa Zumenonilla ja liitän vähän ennen siirtoa mukaan Lugesteronit. PAS on mahdollista tehdä myös lääkkeettömään kiertoon.
Hienoa, että sun hcg on laskenut! =)
Hienoa, että sun hcg on laskenut! =)
Mouse, mun lääkäri väitti että kohdunulkoisen raskauden uusiutumisriski pätee vain ns. "normaaleihin" kohdunulkoisiin (olikos se nyt luokkaa 10% tsänssit uusiutua tuubeissa sen alkuperäisen 2-3% sijaan - en muista ihan tarkkaan numeroita?). Sen sijaan kohdunkaulanraskauden riski ei kasva, se on edelleen se sama n. 0.05% kuin alunperinkin.
Mä uskon tuohon, koska se on aika lohduttava väite! =)
Mä uskon tuohon, koska se on aika lohduttava väite! =)
Hei tää on ehkä tosi tyhmä kysymys mutta tietääkö kukaan saako metopiikin jälkeen käydä solariumissa? Mulla kun siitä piikistä on jo kaks viikkoa ja häät kolmen viikon päästä ja pitäs kaunistautua.. tää kysymys ei ehkä kuulu tälle palstalle mut ajattelin et tietääkö kukaan onko siitä jotain haittaa.
Hienoa pyrola! :flower: Eevinäidille ja Siruliinalle pikaisia toipumisia :hug:
Sarah, en usko, että solarium mitään haittaa. Sun hcg on laskenut hienosti =) Joko sulla on häästressi?
Sarah, en usko, että solarium mitään haittaa. Sun hcg on laskenut hienosti =) Joko sulla on häästressi?
Mulla kohdunulkoinen vuonna -96 jolloin tehtiin tähystysleikkaus väärälle puolellee josta ei raskautta löytynyt. Mutta leikkauksen jälkeen kivut jatkuivat ja oli edelleen vaan raskaana. Todettiinkin raskaus oikealla puolella. Leikkausta ei voitu enää tehdä joten hoidettiin pois sytostaattihoidolla. Meille annettiin vuoden kielto yrittää lasta.
Nyt sain viime viikolla tietää olevani raskaana. Oikealle puolelle alkoi nippailemaan omituisesti alkuviikosta, ei kuitenkaan jatkuvaa kipua. Kunnes keskiviikkona alkoi töissä koskemaan alamahaan, parin tunnin päästä alkoi vuoto ja koskemaan oikealle puolelle. Töitten jälkeen menin sairaalaan päivystykseen jossa otettiin verikokeet ja ultrattiin. Kohdussa ei näkynyt enää elämää, lääkäri sanoi että on varmasti vuotanut jo pois (vuoto oli tosi runsasta), mutta oikealla puolella löytyi munatorvesta "esiintymä" josta lääkäri ei ollut varma että onko se raskaus vai mikä. Mutta koska HCG arvo oli jo niin matala niin jäätiin seuraamaan tilannetta. Olisin voinut jäädä tarkkailuun vaan en halunnut, sunnuntaina menen uudestaan sairaalaan jolloin ottavat taas hcg arvon sekä tarkistavat tilanteen.
vuoto on kyllä aivan valtavaa, sellaisia nyrkinkokoisia hyytymiä tippuu pönttöön ja samoin kun pyyhin niin saa "vetää" isoja hyytymiä ulos :x :x :x
olo alkaa olla jo aika uupunut. viime viikolla Hb oli melkein 140, nyt keskiviikkona se oli jo alle 130, saa nähdä paljonko sunnuntaina se on. Aloin syömään rautaa jos se vähän edes auttaisi.
Nyt sain viime viikolla tietää olevani raskaana. Oikealle puolelle alkoi nippailemaan omituisesti alkuviikosta, ei kuitenkaan jatkuvaa kipua. Kunnes keskiviikkona alkoi töissä koskemaan alamahaan, parin tunnin päästä alkoi vuoto ja koskemaan oikealle puolelle. Töitten jälkeen menin sairaalaan päivystykseen jossa otettiin verikokeet ja ultrattiin. Kohdussa ei näkynyt enää elämää, lääkäri sanoi että on varmasti vuotanut jo pois (vuoto oli tosi runsasta), mutta oikealla puolella löytyi munatorvesta "esiintymä" josta lääkäri ei ollut varma että onko se raskaus vai mikä. Mutta koska HCG arvo oli jo niin matala niin jäätiin seuraamaan tilannetta. Olisin voinut jäädä tarkkailuun vaan en halunnut, sunnuntaina menen uudestaan sairaalaan jolloin ottavat taas hcg arvon sekä tarkistavat tilanteen.
vuoto on kyllä aivan valtavaa, sellaisia nyrkinkokoisia hyytymiä tippuu pönttöön ja samoin kun pyyhin niin saa "vetää" isoja hyytymiä ulos :x :x :x
olo alkaa olla jo aika uupunut. viime viikolla Hb oli melkein 140, nyt keskiviikkona se oli jo alle 130, saa nähdä paljonko sunnuntaina se on. Aloin syömään rautaa jos se vähän edes auttaisi.
Kaikki puhuu tosta foolihaposta, mitä se on ja mitä se auttaa (9 raskautta takan enkä muista kuulleeni et raskausaikana pitäisi tuota syödä) :ashamed:
Viides, foolihappo on B9-vitamiinia. Sen puute voi aiheuttaa sikiövaurioita, kuten huulihalkioita ja spina bifidaa.
Täällä kaukomailla suositellaan foolihappokuuria aloitettavaksi jo kuukautta ennen raskauden yrittämisen alkua. Kun yritimme luomusti niin lääkäri suositteli 0.5mg per päivä. Nyt IVF:n aikana määrää on tuplattu ja hoidon aloittamisen ennakkovaatimuksena oli että syön foolihappolisää 1mg/pvä. Tuo on jo valtavan suuri määrä eikä normaalioloissa noin isoihin annoksiin ole tarvetta, varsinkaan Suomessa. Foolihappoa saa ruuasta, etenkin ruisleivästä ja vihanneksista, mutta keskimäärin kuitenkin vähemmän kuin mitä raskauden aikana suositellaan.
Metotreksaatin jälkeen sain sivuoireisiin tosi vahvaa foolihappoa ja se tepsi hyvin.
Täällä kaukomailla suositellaan foolihappokuuria aloitettavaksi jo kuukautta ennen raskauden yrittämisen alkua. Kun yritimme luomusti niin lääkäri suositteli 0.5mg per päivä. Nyt IVF:n aikana määrää on tuplattu ja hoidon aloittamisen ennakkovaatimuksena oli että syön foolihappolisää 1mg/pvä. Tuo on jo valtavan suuri määrä eikä normaalioloissa noin isoihin annoksiin ole tarvetta, varsinkaan Suomessa. Foolihappoa saa ruuasta, etenkin ruisleivästä ja vihanneksista, mutta keskimäärin kuitenkin vähemmän kuin mitä raskauden aikana suositellaan.
Metotreksaatin jälkeen sain sivuoireisiin tosi vahvaa foolihappoa ja se tepsi hyvin.
happihyppy: kiitos kaikille.. menen 20 pvä tarkastaa hCG:n, toivotaan että ois taas laskenut paljon. Vuoto on nyt kestänyt kk ja alkaa jo ärsyttää. Onneksi vuoto on ollut todella pientä koko ajan. Joo häästressi on ehkä pahimmillaan..enää 3vko aikaa järjestää kaikki kuntoon. tässä sitä vaan jännitellään..onneks on jo puolet ainakin saatu hoidettua.
Mä kävin eilen mitattamassa hcg:n. Tulos oli 2!!! Uskomatonta, kuinka nopeeta se laski kun metotreksaatti annettiin tasan kolme viikkoa sitten.
Ensi viikolla menen ultrauttamaan munasarjojen tilanteen, jotta saan tietää, onko hyperstimulaatio "parantunut". Viikkoon ei ole enää ollut kipuja, mutta ruskeaa vuotoa tulee pari tippaa kakalla käynnin yhteydessä.
Kamalan pitkältä tuntuu aika, kun vasta juhannuksen tiennoilla saa alkaa yrittään uutta raskautta, vaikka hcg on jo normaali ja munasarjatkin varmaan suhkot normalisoitunut. Eikö ole mitään verikoetta, jolla näkisi yksilöllisesti sen foolihappopitoisuuden ?? Kun yksi piikki vain laitettiin ja silti sanottiin, että vähintään 12viikkoa odotettava Pääasia kuitenkin että munatorvet yhä tallella. Kunpa pääsisi vielä siihen aukiolotutkimukseen ennen juhannusta.
Ensi viikolla menen ultrauttamaan munasarjojen tilanteen, jotta saan tietää, onko hyperstimulaatio "parantunut". Viikkoon ei ole enää ollut kipuja, mutta ruskeaa vuotoa tulee pari tippaa kakalla käynnin yhteydessä.
Kamalan pitkältä tuntuu aika, kun vasta juhannuksen tiennoilla saa alkaa yrittään uutta raskautta, vaikka hcg on jo normaali ja munasarjatkin varmaan suhkot normalisoitunut. Eikö ole mitään verikoetta, jolla näkisi yksilöllisesti sen foolihappopitoisuuden ??
Kun yksi piikki vain laitettiin ja silti sanottiin, että vähintään 12viikkoa odotettava Pääasia kuitenkin että munatorvet yhä tallella. Kunpa pääsisi vielä siihen aukiolotutkimukseen ennen juhannusta.Pyrola, mä luulen että metotreksaatti aiheuttaa vain lyhytaikaista foolihapon puutetta. Mulle tuli siitä suu täyteen rakkuloita seuraavana päivänä ja niihin se 15mg foolihappotujaus toimi välittömästi.
Mutta tosiaan täällä suositellaan foolihappoa kaikkiin raskauksiin lisäaineeksi. Joissain maissa sitä lisätään jauhoihin tai leipään. Syö paljon vihanneksia niin kyllä se siitä!
Mutta tosiaan täällä suositellaan foolihappoa kaikkiin raskauksiin lisäaineeksi. Joissain maissa sitä lisätään jauhoihin tai leipään. Syö paljon vihanneksia niin kyllä se siitä!
Mää ostin apteekista Bevi-tabseja. Niissä on B1,2,3,5,6 ja 12 vitamiineja sekä 600 mikrogrammaa foolihappoa (Multivitassa on 300) ja biotiinia. Paketissa lukee, että vapauttaa vähitellen b-vitamiineja elimistön tarpeisiin.