KM:n jälkeen plussaavat 2011

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Mimis
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Prune: Mahtavaa!! Onnea!! :) Nyt otat vaan beatan kanssa iisisti, ette edes ajattele koko km mahdollisuutta. Mulla on ainakin vähän auttanut, kun koko aika ei ole ollut pelko persiissä. Otatte vaan asenteen, että jos km tulee, niin tulkoon ja jätätte sen ajattelun siihen ja keskitytte vaan siihen, että olette raskaana. Ja ne oireet kyllä ilmenee vielä, että niitä tarvitse vielä pariin viikkoon huolehtia.

Beata: Mä kattelen edelleen joka kerta vessassa käydessä sitä paperia, älytöntä ajatella, että yli 2kk olen jo sitä tehnyt. Mutta kai se vaan jatkuu loppuun asti.

Hienoa, että nyt on jo kaksi plussaa saatu tammikuulle! Viime vuoden loppu näytti niin hiljaiselta, kun oli vaan 2 plussaa / kk. Mutta toivottavasti niitä plussia saataisiin tälle vuodelle vielä enemmän.

Juissis rv 12 + 5
 
LISÄÄ PLUSSIA!!!
Onnea Prune onnea hirmusti :) :) :)
...kun sitä vähiten odottaa... ihanaa ja kyllä ne sikakalliit farkut oottaa ;D

Beata ja Juissin: kyllä sitä täälläkin edelleen joka kerta sitä paperia tarkastelee...ihan hullua, mutta ei voi mitään...kaipa se on loppuun asti!!

ON: tänään oli neuvola ja kaikki oli ok, hb ja ei tulehduksia, ei verenpainetta :)
Painoa oli joulun jälkeen tullut ehkä liikaa, mutta nyt paluu arkeen ja kun ei kauhean flunssan takia vielä päässyt liikkumaan kuten ennen... Joudun sokerirasitustestiin, johon pitää muistaa aika varata.

Orvokki 23+2
 
Prune: Ihanaa, huippua, mahtava!!!!!!!!!!<3 <3 Voi miten hyvä fiilis tuli, kun näin sinunkin plussanneen :)))) Minäkin söin viikon burana kuurin tässä kierrossa, kaiken muun säheltämisen lisäksi. Siellä käyttöohjeessahan lukee jotain, että voi vaikeuttaa tilapäisesti hedelmöittymistä... !! Eli näköjään se napsahtaa todellakin silloin, kun sitä vähiten odottaa. Päivä kerrallaan minäkin menen, nyt olen saanut olla jo kolmatta päivää raskaana :)

Sini: Juu testasin aamulla (klo 04.00 kun en saanut unta) ja tulos oli "raskaana 2-3". Se "raskaana" sana tuli melkein samantien siihen, mutta tota hedelmöittymisaikaa piti ootella se 3min.

Orvokki ja Juissis: Lohduttavaa kuulla, että muutkin tiirailevat sitä paperia :) Tää on niin outoa, kun ei mitään oireita ole, ei siis yhtikäs mitään. Ihanaa Orvokki kuulla, että kaikki on hyvin!

Memmuskaaaaaaa!!!!????? Where are you??
 
Beata: Älä ollenkaan sure mun raskaudettomuuttani, kun itse olet raskaana. Hienoa, ett sait asiasta miehelle kerrottua. Sielläpä nyt miettii mitä elämältään haluaa. Toivottavasti kaikki kääntyy parhain päin :). Onnitteluhali vieläkin!!

Prune: Vautsi, ihanaa! Aivan mahtavaa, kun tänne alkoi sadella plussia. Tässähän alkaa melkein harmittaa, kun ei tullut pahemmin pikkujouluteltua eli otettua alkoholia, jos se raskautumisten salaisuus onkin :). Vauvaliimaa ja tarrasukkia kilokaupalla!!

Juissis: Kiitos tiedosta. Lakalliksen plussanneisiin laitoin, mutt pikkusen syntymäpäivä jäi vähän epätarkaksi. Pitänee joskus sinne 'paremmalle' puolellekin kurkata. Ihanhan tässä alkaa pelottaa, ett tää saitti hiljenee, ku kaikki siirtyvät plussanneisiin, vaikka sehän just tässä on tarkoituskin :).

Orvokki: Onnittelut hyvistä neuvolakuulumisista :). Ihanhan tässä nyt vetää sanattomaksi ku juttujanne lukee ;).. Hyvää masunkasvattelua sinulle!

Mimis: Clomeja söin juu ja oli vuosisadan ovis kipuineen kaikkineen, mutt turha surra läikkynyttä maitoa. Just nyt sellainen fiilis, ett vauvahaaveesta luovun kokonaan. Clomeja en ainakaan syö enää koskaan :(.

lullu: Hurja toi sun tarina :). Uskomatonta, ett ultrassa löytyy tuon kaiken jälkeen kontrollissa reipas sikiö- tuossa on kertomista jälkipolvillekin. Toivottavasti teille se kolmaskin vauva vielä suodaan.
 
Viimeksi muokattu:
KM:N JÄLKEEN PLUSSAAVAT:

Nti. B...............kkm 11/09............................(1)
Uniperhonen......km 12/09..............................(1)
memmuska .......ku 03/10...............................(1)
Santtu81......... km 01/10, km 06/10................(1)
Tepu................kkm 03/10, km 09/10...............(1)
Miltsi................km 08/10..............................(2)
Rebellina...........km............................ ...........(?)
nelli.................tm 8/10, km 10/10, 12/10.........(1)

------------------------------------------------------------------------

Plussanneet:

2009
Elokuussa: Ilona (km 05/09, 07/09), Kauris55 (km 03/09)
Syyskuussa: Tiitu-tii, J-R (tm 07/09)
Lokakuussa: Sarppa75 (kkm 08/09)
Marraskuussa: Tilkku (km 07/09)
Joulukuussa: Unnna (km 11/08,05/09,11/09)

2010
Tammikuussa: Jane75 (kkm 09/06, 03/09, 09/09), Tipsuliini (km 07/09, tm 11/09)
Helmikuussa: Minttuli80 (kkm 10/09)
Maaliskuussa: Mimis (km 05/09), Saisi tulla, 29v. (kkm11/09) , Ellu* (kkm 11/09), Tiukku (kkm 11/09), Strumppis (km 12/09), lullu (km 12/09)
Huhtikuussa: Lakallis (kkm 10/09)
Kesakuussa: mi-iuska (tm 05/09, 10/09, kkm03/10), A-M (kkm 08/08,km 11/09)
Heinäkuussa: Sini (km 11/09)
Elokuussa: Viveca78 (ku 12/08), Orvokki (km 04/10)
Lokakuussa: Sipi (kkm 03/10, kkm 07/10), Hansu (kkm 02/09, 07/09, tm 05/10)
Marraskuussa: Juissis (km 11/09, km 09/10), Piu (kkm 02/10)
Joulukuussa: *aurora* (km 02/10)

2011
Tammikuussa: Beata73 (km 10/09), Prune (km 12/09)

--------------------------------------------------------------------------

Synnyttäneet: Ilona Tyttö 04/10, Tiitu-tii Poika 25.5.2010, J-R Tyttö 1.6.2010, Sarppa Poika 25.6.2010, Tilkku Poika 17.7.2010, Jane75 Poika 01.10.2010, Tipsuliini Tyttö 6.10.2010, Minttuli80 Tyttö 12.10.2010, Mimis Tyttö 29.10.2010, Saapi tulla Poika 13.11.2010, lullu Poika 30.11.2010, Strumppis Tyttö 10.12.2010, Lakallis Tyttö 2.1.2011
 
Viimeksi muokattu:
lullu: Sut synnyttäneisiin lisäsin ja jäljestä plussanneisiin myös, mutta plussasitko maaliskuussa? Se olikin hurja plussakuu!! Sut sinne laitoin noin suunnilleen, korjaan kun kerrot vaan totuuden :).
 
Pikasesti vain, että seurailen koko ajan kuulumisianne yhä edelleen :) Onnea Beatalle!!!! Ja prunelle :) Toiv. Beatan ja miehen asiat järjestyvät!!!

Tuntuu tosi pahalta plussaa odottavien puolesta. Paljon mietiskelin mm. Ottiksen joulua. Ihan varmasti tykkäät uusista kissoista!!!!!! Ei ois epäilystäkään! Mieti, miten kivaa kun yöllä heräät niiden vieressä kehräämiseen.

Mun karjuva tyttö syntyi 2.1. On niinku hai tissin perään, kärppänä saaliin perässä ja heiluttelee päätä niinkuin vanha vainukoira :D Välillä jaksaa katsella noin puol minsaa, oikein keskittyy tuijottamaan ja sitten silmälihakset väsyvät. Öisin haluaa valvoa pari tuntia, joskus jopa kolme. Ihana se on <3 Välillä vain mietin, osaanko mä rakastaa sitä niin paljon kuin se rakkautta ansaitsisi. Samalla kauhea hätä hylättyjen lasten puolesta. Miten kukaan voi jättää tai olla välittämättä lapsistaan? Ja sitte taas että miten joku äijäporukka voi tappaa 25-vuotiaan naisen ja sulloa ruumiin laukkuun.. Sitä jouluista koirantappo-uutista en oo voinu edes lukea. AEn tarkota ettenkö ois miettiny näitä ennenki niinku varmasti jokainen, mutta nyt mietin enempi ku koko ajan mielen päällä, että tuo vauva on täysin mun vastuulla ja armoilla. Pelottavaa.

Hyvää mieltä kaikille tulipa sitten plussia tai ei (tiedän, ettei oo helppoa, mutta kyllä mä muistan rakastuneeni mieheeni lapsettomuus-aikana yhä vain enemmän ja enemmän ja onnellisempi ja kiitollisempi olin hänestä kuin ennen km:a).
 
Lakallis: Kiitos pikkusen synttäripäivän tarkennuksesta :). Aivan mahtava juttu, että sulla se pikkuinen siellä jo on. Onnea ihan kaikkeen!! Halaisin jos vain voisin :)).

En minäkään sitä juttua koirantaposta lukenut ihan heti, vaan piti vähän kerätä rohkeutta ensin sen lukeakseen. Ihmiset ovat julmia ja kurjia toisilleen :(. Onneks kuitenkin rakkauttakin on ja monet ihmiset elävät ihan ihmisarvoista elämää.
 
Viimeksi muokattu:
Olipas tänne tullut monta ihanaa uutista, kun en hetkeen ole käynyt lueskelemassa:) Eli hirmuisesti onnea Auroralle, Beatalle ja Prunelle!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!

Beatalle tsemppiä ihanaan ja kamalaan tilanteeseen, toivotaan että miehesi tekee oikean ratkaisun. Hyvä, että kuitenkin hänelle kerroit, on toi niin iso asia, että kyllä se on ratkaisuissa otettava huomioon.

Prunen miehen suhtautuminen plussaan kuulosti kyllä niin omalta mieheltä ettei tiennyt itkeä vai nauraa...

Ja täällä edelleen tarkkaillaan paperia (joskaan ei ihan joka vessakäynnillä) vaikka viikkoja jo 33+ ja äippäloma alkaa viikon päästä!

Ottikselle toivon "perheenlisäystä" edes kissojen merkeissä. Kyllä ne varmasti sydämesi veisivät mukanaan ja toisaalta kaksi pentua saisi hyvän kodin :)

Toivottavasti plussapuhuri puhaltaa tälle palstalle koko vuoden yhtä kovasti!!!!!
 
Ottis: Minäkin haluaisin ottaa toisen kissan. Tuo yksi ronttihan meillä on, mutta se on varmaan totuttanut mut liian hyvälle, ja kuvittelen kaikkien kissojen olevan yhtä helppoja:) Toivon, että susta kuuluu ihan yhtä paljon kuin tähänkin asti, ja annetaan noiden huutelijoiden edelleen tukehtua siihen itteensä.

Lakallis: Kävin lukemassa sun synnytyskirjoituksen tuolta toiselta puolelta. Kirjoitit kyllä niin kuvaavasti, että näin koko tapahtuman sieluni silmin. Onnea aivan mielettömästi tyttävauvasta!! <3 <3 <3 Minäkään en pystynyt lukemaan (enkä koskaan pysty) noita eläinrääkkäys-juttuja. Otsikot ovat jo niin kamalia, enkä halua tietää mitään yksityiskohtia. Samoin kaikki "2-vuotias kotona yksin, äiti baarissa"- jutut järkyttää mua sydänjuuriani myöten. Maailmassa on niin paljon julmuutta.

A-M: Kiitos onnitteluista :) Hurja kun sinäkin olet jo pitkällä!!! Ihanaa! Pelko persiissä on koko ajan, mutta yritän ajatellä, että ei tässä vaiheessa voi oikein mitenkään vaikuttaa siihen, meneekö kesken vai ei. Pahinta pelkään aivan koko ajan.

ON: Tänään on ollut menkkamaista kuumotusta ja pientä polttelua alavatsalla, ja olin jo aamulla varma että tänään vuotaa. Toistaiseksi ei ole sitä tehnyt. Nyt en mene päivä kerrallaan, vaan wc-käynti kerrallaan... On tääki kyllä, mutta minkäs teet!
 
Beata: Mullakin tuli menkkamaisia tuntemuksia juuri silloin kun menkkojen piti tulla, mutta loppui parissa päivässä eli älä sitä huolehdi, jossei vuotoa kerta tule.

Ottis: Otat nyt vaan ne kissat, ei se siitä ajattelemalla parane :)
 
Kiitos kaikille onnitteluista. Mieli on jo tasaantunut ja yllättävän positiivisesti jaksan jo ajatella. Voi kyllä johtua myös siitä, että oireet on alkaneet, metallin maku suussa ja hirveä palelu. Mulla siis on onnistuneissa raskauksissa alkaneet oireet aikaisin ja toisaalta km-raskauksissa niitä ei ole ollut. Eli tällä hetkellä ainakin tämä tuntuu ihan oikealta raskaudelta. Ja eiköhän se tuntemus vahvistu jos/kun alan oksentaa hillittömästi n. viikon päästä. Sitä odotellessa kävin vielä tänään opiskelukaupungin ihanimmassa kahvilassa oikein nautiskelemassa. Saattaapi nimittäin kahvi ja lähes kaikki kiinteä ravinto jäädä vähemmälle lähiaikoina, toivottavasti. Kaikkea sitä ihminen toivookin.

Beata, mulla on kanssa koko ajan menkkamaisia tuntemuksia. Luulen, että ne on kohdun venymistuntemuksia. Mulla nimittäin ei km ole ikinä alkanut kivuilla vaan vuodolla. Tosi tuttua tuo paperin tuijottelu täälläkin. Mutta kyllä se jossain välissä ehkä vähän vähenee. Jonkinasteinen pelko varmasti seuraakin mukana loppuun asti ja lapsen synnyttyä sitä vasta pelkääkin, sitä se elämä on. Ihanaa, kun mennään niin samoissa tän raskauden kanssa, tietää tasan mitä toinen käy läpi. Tsemppiä sinne roppakaupalla.

A-M, ihanaa että olet jo noin pitkällä. Muiden raskaudet tuntuu menevän niin nopeasti;) Tsemppiä loppumetreille! Ja kyllä se mun mies on jo vähän tässä mukana, oli raukka vaan niin aamu-uninen silloin. Kyseli, jo milloin pääsee ultraan.

Lakalallis, ihanalta kuulostaa sun tyttönen. Ja kyllä siihen äidin vastuuseen jotenkin tottuu ajan kanssa eikä niin paljon hirvitä enää.

Orvokki, sullakin on raskaus jo tosi pitkällä. Hienoa. Äläkä siitä painonnoususta huoli, mulla ainakin se on noussut sykäyksittäin, välillä jopa kilo/viikko ja sitten ei kuukauteen yhtään. Riippuu niin syömisistä ja vaatteistakin. Ja sehän se pelottavaa olis jos se laskisi;) Onnea siihen rasitukseen, on kuulema aika inha juttu.

Ottis, älähän kokonaan häviä kuitenkaan. Voithan aloittaa sellaisen rennon tjottailun. Ymmärrän kyllä tarpeen miettiä haaveilun jatkamista, on se välillä niin rankkaa. Mutta jos nyt ottaisitte ne uudet kissat, nauttisitte niistä ja toisistanne, niin voisihan se ylläriplussakin vielä tulla. Ja ainakin saisit paljon uutta mietittävää ja ilon aiheita, kun niitä kisuja hoivailisit.

Juissis, kiitos tsempeistä. Kyllä niitä oireita jo pukkaa, vaikka ei ehkä ihan vielä tarvisikaan. Tuo paperintiirailu on kyllä sellainen neuroosi, ettei siitä ihan heti eroon pääse. Mutta sullahan on jo niin hyvin viikkoja, että voit jo huokaista. Tiirailet sitä paperia sitten taas ennen synnytystä ja koitat löytää siitä synnytyksen ennusmerkkejä;)

Menen nyt kyllä lisäämään vaatetta, ei tule palelulle loppua sitten millään.

Mukavaa viikonloppua kaikille!

Prune (joka ei vieläkään uskalla raskausviikkoja laskea)
 
Olen ollut poissa pitkaan, mutta tulin taas katselemaan kuulumisia. Uskomaton tarina Lulu. Tallaiset “ihmeet” antaa toivoa meille “epatoivoisillekin”-mietin tarinasi luettua, etta on minullakin viela jokunen vuosi aikaa uudelle pikku ihmeelle&#9786;. Hansulle ihanaa odotusta ja reissua! samoin Juissikselle: ihanaa odotusta!. Ottikselle myos kaikkea hyvaa ja kissanpoika kylla kuulostaa hyvalta! Tsemppia seuraavaan kiertoon ja ihanaa, etta “roikut” taalla!
Prune Onnea!
Beata minusta tuntui jo ennekuin testin teit, etta tulet olemaan raskaana ja niin sitten kavi. Olen kovin pahoillani perhetilanteestasi, mutta kavi miten kavi parisuhteessa tuo raskautumisesi tulee olemaan hienointa, mita sinulle tapahtuu. Kaikkea hyvaa sinulle!
Minulle ei kuulu kummempia. Kuukaudesta toiseen pupuillaan h-hetkilla (mutta ilman muita hoitoja/poppakonsteja). Olemme suunnittelemassa maastamuuttoa (ulkomaasta toiseen), joten ehkapa uudessa maassa tarppaa, kun kaikki on uutta, vaikeaa ja kieli vieras? No en panisi tietenkaan pahitteeksi&#9786;, kenties pitaisi myos ostaa huippukalliit farkut;)
 
Huomenta

Olipa ihana tulla lukemaan mitä teille kuuluu, niin pitkän tovin jälkeen. Seurasin palstaa aktiivisesti viime vuoden alussa, kun oma ensimmäinen pitkään toivottu raskaus päättyi keskenmenoon. Toipuminen järkytyksestä ja surusta kesti kauan, tai en usko että siitä kokonaan pääsee yli koskaan. Lopetin palstalle kirjoittelun kesällä kun tuntui, että elämä pyöri liiaksi vain keskenmenon ympärillä..

Upeaa huomata, että lista toivojista on puolittunut ja plussanneiden ja etenkin jos lapsen saaneiden listat ovat moninkertaistuneet :) Onnea kaikille kanssa eläjille!
Ja plussatuulia heille, jotka vielä sitä odottavat ++++

Meille on tulossa kaksoset <3 <3
Syksyllä aloitetettin pistoshoidot ja vahva plussa tuli 1.11.
Riemua ovat seuranneet jännitys, pelko ja ahdistus. Eniten pelotti joulukuun lopun np-ultra, jolloin viimeksi maailma luhistui.. Välillä kävimme yksityisellä ultrassa vain oman mielentervyden vuoksi. Kaikki on mennyt tähän saakka hyvin, vaikka joka tuutista toitotetaan että kaksosraskaus on AINA riskiraskaus. Pikkuhiljaa, nyt kun maha jo kasvaa ja näkyy selvästi olen alkanut NAUTTIA raskaudesta (vaikka olo onkin väsynyt ja kaikki pikkuvaivat seuraavat mukana.. ) Kaksosraskautta seurataan myös tarkemmin, mikä on oikeasti tosi kiva juttu, tällä viikolla käytiin kuuntelemassa sysänäänet ja reilun viikon päästä on taaas ultra äitiyspolilla.
Saamme vähän väliä varmistusta miten pienillä menee.

Toivottavasti tarina antaa lisää toivoa teille, jotka siitä plussasta haaveilette. Meillä takana kolme vuotta lapsettomuutta, hormoneja, itkua, km ja epätoivo. Alussahan tässä vielä ollaan mutta positiivisuus alkaa vallata mielialaa. PAkko alkaa uskoa tulevaan <3


Piu ja pikkuiset 14+3
 
Voi miten ihanaa Piu! Paaaaaaaaaaaljon onnea <3
Meillähän on nyt sitten tällä palstalla oikein kaksin kappalein kaksosten odottajia :) Huippua!

Rebelliina - kokeile ihmeessä niitä huippukalliita farkkuja ;)

Mimis ja pikkuneiti 2,5 kk
 
Ihan totta Mimis!?! Sen verran olen ollut poissa linjoilta, vaikka ajoittain olen käynyt kuulumisia lukemassa, että sun uutiset on menneet ihan ohi. Ihanaa! Tuplasti onnea sinunkin odotukseesi :)
Kelpo uutinen heti aamuun.

Hyvää alkaa viikkoa naiset <3
 
Ihana uutinen, onnea Piu!! :))
Niin ja Mimiksen pikku-tyttö on jo siis syntynyt ja 2,5kk:n ikäinen. ;) Näin se aika menee -perästä tullaan! :)

Rebelliina, suosittelen tuota ulkomaille muuttoa, itsellä se tepsi. ;)

Viveca 26+1 & tyttö&poika-lupaus <3
 
Piu: Onnittelut :). Voi ku ihanaa, että saatte kaksoset! Wautsi, en muuta osaa 'sanoa' :)). Paljon vauvaliimaa ja tarrasukkia matkaan!!

Viveca: Te siis jo tiedätte, ett poika-tyttöpari on tulossa. Ihanaa :)). Musta on kiva kun mulla on poika kaksosena. Ei tyttökään olis varmaan paha ollut, mutt näin se on ollut täydellistä :). Velipojan kanssa ei ole koskaan tarvinnut tapella ja meille ovat kelvanneet samat kaveritkin.

Rebelliina: Farkkukaupoille, hus heti!! Peukuttelen, ett joku päivä saisitte mitä parhaita uutisia vauvarintamalta.

Prune, Juissis, Beata ja A-M: Niin mamo olen, etten ole vieläkään saanut tehtyä päätöstä otanko pennut vai en. Vieläkin jotenkin epäröityttää ja silloin on parasta pentuja olla ottamatta, koska siinä hommassa on oltava mukana täydellä sydämellä ja 100%:sti.

Rebellina: Meillä tämä Lapin loma (mun tuurilla) toimisikin vähän niinkuin ne sun huippukalliit farkut :)).

Jotain muuta mun piti vielä 'praatailla', mutt pääsi unohtumaan..

Kivaa alkanutta viikkoa kaikille!! t. Ottis

Ps. Mahtavan lyhyt toi 'plussaavien' lista. Sieltä nyt vaan kirmaten kaikki plussanneisiin!!
 
Viimeksi muokattu:
Piu - Niin siis Viveca on se toinen kaksosten odottaja :)

Ottis - Olet kyllä uskomattoman hyväsydäminen tyyppi kun jaksat iloita toisten puolesta vaikka itselläsi on ollut elämässä haasteita vaikka muille jakaa <3 Toivon sydämeni pohjasta että pian plussaat, sinä jos joku olet sen ansainnut!

Viveca - Ei mene enää kauaa kun sinäkin pääset tuonne synnyttäneiden puolelle :) Voi olla että teillä on alussa kädet "aika" täynnä hommaa, kun tuntuu että yhdenkin kanssa sitä riittää ihan tarpeeksi :D
 
Rebelliina: En uskalla suositella sulle sitä, mikä mulle tepsi. Eli siis alkoholia joka ilta, viikon buranakuuri ja parisuhdekriisi... ;) Kai se sitten niin on, että kun oikeasti toivon heittää, niin silloin se tärppää. En tiiä. Kovasti plussatuulia sulle puhkun!!! +++++

Piu: ihanaa, tuplaonnittelut sinulle!! <3 Hienoa, jos positiivisuus alkaa jo voittamaan. Nyt vain nauti ja ole levollisin mielin.

Ottis: Voi miten mukavalta kuulostaa loma miehen kanssa Lapissa!! :) Olet täysin oikeassa, että kissajutussa on oltava täysillä mukana, ja siihen on sitouduttava. Entäs jos vietät vähän aikaa kissatonta elämää ja nautit vapaudesta, ja sitten kun oikealta hetkeltä tuntuu, niin sitten hommaat kisuleita?
Meillä on naapurissa maailman suloisimpia pentuja, ja meinasin jo adoptoida sieltä kaksi veitikkaa. Tällä kertaa kuitenkin järki jyräsi, ja maltoin jättää pienet odottelemaan jotain toista omistajaa. Mutta ehkä jonain päivänä...

ON: nyt mennään viikoilla 5+1. Ihan järkyttävän hitaasti kuluu aika ja tuntuu ettei näitä viikkoja saa kasaan ikinä!! Mulla ei edelleenkään ole juuri oireita, jonkin verran rintoja "kihelmöi" ajoittain mutta siinäpä se :/ Lisäksi sellainen muutos, että olen jostain syystä himoinnut tuoremehua :D En oikeastaan koskaan juo sitä, mutta nyt viikonlopun aikana meni 2 litraa. Valkovuotoa on ehkä normaalia enemmän, mutta ei mitenkään ilmiin pistävästi.

Joskus 7+ viikoilla vois varailla varhaisultran mikäli vuoto ei ala. Viimeksi keskenmeno alkoi 6+2. Huoli on edelleen kova. Mies on soitellut lähes joka päivä ja kyselee vointia. Olen varovaisen toiveikas meidän suhteen, josko saataisiin vielä tämä suhde pelastettua. Tulevaisuudesta ei kyllä ole keskusteltu sanaakaan puhelimessa. Hän tulee loppuviikosta kotiin ja sitten kai ne asiat ratkeaa...
 
Mimis: Kiitos plussatoivotuksista! Mulla pahin 'hötky' vauvan saamisen suhteen alkaa olla jo takanapäin ja nyt on sellainen luottavainen mieli, ett kaikki menee niinkuin pitääkin. Lapsi tulee jos on tullakseen tai jää tulematta jos niin on tarkoitettu ja sen ajatuksen kanssa pitää vain opetella elämään. Kenenkään toisen lapset ja onni ei ole minulta pois ja siksi on niin helppo olla onnellinen toisten puolesta. Varsinkin te kaikki tän saitin naiset olette niin lähellä mun sydäntä, että toivon voivani ja malttavani roikkua täällä niin kauan, että kaikki ovat plussanneet ja onnellisesti saaneet jo vauvankin syliinsä. On täällä niin monet ilon ja surun kyyneleet yhdessä vuodatettu, etten voisi teitä noin vain jättää.

Beata: Pentujutun kanssa kävi todellakin niin, että tänään ilmoitin pentuja tarjonneelle naiselle, ettei me ainakaan tällä 'syönnillä' uusia kissavauvoja oteta ku oman Pojun menetys on ihan liian lähellä vielä. Jotenkin olisi sen tilalle helpompi ottaa aikuinen kissa, joka on jäämässä ilman kotia. Pennut ovat ihania ja vievät sydämen, mutt niin paljon niistä on huolta ja vaivaakin, että jut nyt tuntuu parhaimmalta antaa ajan kulua. Edellisen kerran, kun jäin kokonaan kissattomaksi, minulla meni yli 4 vuotta ennenkuin olin kypsä ottamaan uuden kissan. Ja siihenkin ajatus heräsi vasta, kun hiiret alkoivat rapistella nurkissa enkä osannut enkä halunnutkaan oppia laittamaan hiirenloukkuja. Kylläpä se uusi tyttökissa sitten niitä hiirulaisia kovasti näytille kantoikin :).

Tsemppiä sinulle näihin piinaviikkoihin. Aika kuluu varmasti madellen sinne ekaan ultraan asti. Paljon enkuleita sinulle ja pikkuisellesi. Toivon myös, että asiat miehen kanssa järjestyvät parhain päin.
 
Rebellina, tsemppiä yritykseen! Maisemanvaihdos voi tosiaan auttaa, kun tavallaan ehkä unohtaa koko vauvaprojektin. Ainakin yhdelle tutulle on käynyt niin.

Piu, hurjasti onnea kaksosten odotukseen! Hienosti on sulla jo viikkojakin kasassa:)

Ottis, hyvä että sait kissapähkäilyt tehtyä. Kyllähän niitä pentuja varmasti saa sittenkin, kun aika tuntuu olevan niille kypsä. Ihanalta kuulostaa myös tuo teidän loma. Mukavaa, että on kivaa odotettavaa tässä talven harmaudessa. Ja rentoutuminen lomallahan voi tehdä vaikka mitä taikojaan lapsensaantirintamallakin.

Beata, me taidetaan mennä päivälleen samoissa raskauden kanssa. Ja ne päivät on niiin pitkiä. Toivottavasti sinulla menee nyt kaikki hienosti ja saatte miehenkin kanssa asiat järjestykseen tavalla tai toisella.

Minulla on ollut vähän huonompiä päiviä tällä viikolla. Lupaavasti alkaneet raskausoireet on lähes hävinneet ja alavatsalla on menkkamaista jomotusta ja ihmeellisiä viiltäviä kipuja. Niin kauan kun ei tule vuotoa ei pitäisi huolehtia, mutta mun historialla en voi muutakaan. Onnistuneissa raskauksissa on ollut tässä vaiheessa jo tosi voimakkaat oireet ja km-raskauksissa taas tämmöistä oireilenko vaiko enkö -pohdintaa, niinkuin tälläkin hetkellä. Pari päivää on mennyt itkeskellessä, en olisi uskonut, että olen vieläkin näin romuna siitä km:sta. Ajattelin kuitenkin varata alkuraskauden ultran, kun mielummin sen tuomion saa aikaisemmin kuin myöhemmin. Ja olen myös miettinyt, miten jatketaan, vai jatketaanko jos nyt km tulee. Vähän liian aikaista sitä pohtia, mutta en vaan voi itselleni mitään. Kaiken kukkuraksi viikonloppuna on kosteat juhlat, joista en voi olla pois. Ja siellä taatusti tulee vauvavihjailuja ja kyselyitä, enkä tiedä miten selviän juomatta alkoholia ja romahtamatta. Varsinaista auvoa tämä raskaus taas. Ei kai se auta kuin ottaa päivä kerrallaan. Ultraankin voisi mennä jo ensi viikon loppupuolella. Jos ei vuoto sitä ennen ala.

Sorry tämä valitusvirsi, mutta ei ole ketään kelle tätä vuodattaa ja pakko saada pahaa oloa vähän purettua.

Valoistaa päivää teille muille kuitenkin!

Prune
 

Yhteistyössä