KM:n jälkeen plussaavat 2011

[Ottis]

Merituulia: Surullista, että jäät taustailemaan. Toivottavasti kuitenkin tänne vielä (ja pian) kurkkaat ja luet "taustiksen" kirjoituksen, sillä se antaa teille toivoa <3! Voimia ja enkeleitä.

taustis: Kiitos kauniista sanoistasi <3 minunkin puolestani.

 

[Ottis]

KM:N JÄLKEEN PLUSSAAVAT:

Nti. B...............kkm 11/09............................(1)
Uniperhonen......km 12/09..............................(1)
memmuska .......ku 03/10...............................(1)
Tepu................kkm 03/10, km 09/10, km 12/10.(1)
*aurora*..........km 02/10, 01/11......................(1)
Merituulia..........tm 02/11, rk 08/11..................(1)
Mumma82..........kkm 09/11.............................(1)
Papu82.............km 09/11...............................(3)

------------------------------------------------------------------------

Plussanneet:

2009
Elokuussa: Ilona (km 05/09, 07/09), Kauris55 (km 03/09)
Syyskuussa: Tiitu-tii, J-R (tm 07/09)
Lokakuussa: Sarppa75 (kkm 08/09)
Marraskuussa: Tilkku (km 07/09)
Joulukuussa: Unnna (km 11/08,05/09,11/09)

2010
Tammikuussa: Jane75 (kkm 09/06, 03/09, 09/09), Tipsuliini (km 07/09, tm 11/09)
Helmikuussa: Minttuli80 (kkm 10/09)
Maaliskuussa: Mimis (km 05/09), Saisi tulla, 29v. (kkm11/09) , Ellu* (kkm 11/09), Tiukku (kkm 11/09), Strumppis (km 12/09), lullu (km 12/09)
Huhtikuussa: Lakallis (kkm 10/09)
Kesakuussa: mi-iuska (tm 05/09, 10/09, kkm03/10), A-M (kkm 08/08,km 11/09)
Heinäkuussa: Sini (km 11/09)
Elokuussa: Viveca78 (ku 12/08), Orvokki (km 04/10)
Lokakuussa: Sipi (kkm 03/10, kkm 07/10), Hansu (kkm 02/09, 07/09, tm 05/10)
Marraskuussa: Juissis (km 11/09, km 09/10), Piu (kkm 02/10)

2011
Tammikuussa: Beata73 (km 10/09), Prune (km 12/09), Miltsi (km 08/10),
tikkunen (kkm 09/10)
Maaliskuussa: Rebelina (km...), Santtu81 (km 01/10, km 06/10)
Kesäkuussa: nelli (tm 8/10, km 10/10, 12/10)
Syyskuussa: Nii (km 01/11, 03/11, 06/11)

--------------------------------------------------------------------------

Synnyttäneet: Ilona Tyttö 04/10, Tiitu-tii Poika 25.5.2010, J-R Tyttö 1.6.2010, Sarppa Poika 25.6.2010, Tilkku Poika 17.7.2010, Jane75 Poika 01.10.2010, Tipsuliini Tyttö 6.10.2010, Minttuli80 Tyttö 12.10.2010, Mimis Tyttö 29.10.2010, Saapi tulla Poika 13.11.2010, lullu Poika 30.11.2010, Strumppis Tyttö 10.12.2010, Lakallis Tyttö 2.1.2011, A-M Poika 18.2.2011, Sini Tyttö 12.3.2011, Miuska Poika ??.?.2011, Viveca Tyttö ja Poika 7.4.2011, Orvokki Tyttö 2.5.2011, Hansu Tyttö 26.6.2011, Piu Poika ja Poika 26.6.2011, juissis Poika 24.7.2011, Beata73 Tyttö 16.9.2011, tikkunen Tyttö 2.10.2011, Miltsi Tyttö 18.10.2011

 

[*aurora*]

Merituulia – todella surullisia uutisia, ei sanat riita kertomaan. Ota nyt aikaa toipumiseen ja taustista ja Ottista kompaten, sydamestani toivon , etta oman pienen viela saatte. Love and light x

 

[papu82]

En pysty kuvittelemaan Merituulian surua tapahtumien johdosta,mutta toivon sydämestäni voimia asian käsittelyyn ja toivottavasti ajan myötä löytyy ratkaisu ja vauvahaavekin toteutuisi, voimahalaus<3.
Vielä kommenttia itsestä: kävin just maksamassa itteni kipeeks yksityisellä. Lääkäri totesi kaiken olevan ok,munasarjatkin siis ovat alkaneet toimia(km:sta 2vk),tosin harmi et ovista ei näkynyt. Lääkäri sanoi vakuuttavasti,et yrittää saa heti,että raskaus ei todellakaan ala,jos siihen ei kohtu ole valmis. Itseään on turha syyllistää ja toistuvat km:t on epätodennäkösiä,ainakin minun tilanteessa kun olen synnyttänyt 2 lasta aiemmin. Niin et se mietintä odottelusta unohtu samantien,en ota enää stressiä siitä! Mut se,et tuleeko ovis vielä ennen 1.menkkoja,onki sit suuri arvoitus. Peukut,et se tulee vaan vähän myöhäsempään ja jatkan tikuttelua ens viikolla hamaan tulevaisuuteen asti..

 

[papu82]

En pysty kuvittelemaan Merituulian surua tapahtumien johdosta,mutta toivon sydämestäni voimia asian käsittelyyn ja toivottavasti ajan myötä löytyy ratkaisu ja vauvahaavekin toteutuisi, voimahalaus<3.
Vielä kommenttia itsestä: kävin just maksamassa itteni kipeeks yksityisellä. Lääkäri totesi kaiken olevan ok,munasarjatkin siis ovat alkaneet toimia(km:sta 2vk),tosin harmi et ovista ei näkynyt. Lääkäri sanoi vakuuttavasti,et yrittää saa heti,että raskaus ei todellakaan ala,jos siihen ei kohtu ole valmis. Itseään on turha syyllistää ja toistuvat km:t on epätodennäkösiä,ainakin minun tilanteessa kun olen synnyttänyt 2 lasta aiemmin. Niin et se mietintä odottelusta unohtu samantien,en ota enää stressiä siitä! Mut se,et tuleeko ovis vielä ennen 1.menkkoja,onki sit suuri arvoitus. Peukut,et se tulee vaan vähän myöhäsempään ja jatkan tikuttelua ens viikolla hamaan tulevaisuuteen asti..

 

[Ottis]

Papu82: Onnen pipanoita, että ovis löytyisi ja pääsisitte sitä myös otollisesti hyödyntämään <3! Kiva, ett kaikki ok.

 

[Mumma82]

Moikkamoi,

Täällä meikä odottelee ekoja km:n jälkeisiä menkkoja. (jospa vain jäisivät tulematta...?)

Onko teillä muilla sattunut yhdyntä tietyissä asennoissa km:n jälkeen?? Itse olen huomannut tällaisen ikävän puolen, ja toivon että se lähtisi pian pois! Tämä siis vain tietyissä asennoissa, eikä sillä välin ole mitään ongelmia.. :O

Lääkärissä en enää kehtaa juosta, kun on ollut jo vaikeata selittää töissä että olisin taas poissa lääkärikäynnin takia kun olen juossut kaikenmaailman uä-tutkimuksissa ja verikokeissa jne... He kun eivät tiedä oikeata syytä mun lääkärissä juoksemiseen. Argh..

Aurinkoista viikkoa teille kaikille!

 

[nii]

Mumma: Toivottavasti pysyvät menkat poissa En muista että oisin huomannu mitään km:n jälkeisiä yhdyntäkipuja..Toivottavasti menevät sullakin nopeaa ohi.

Kävin tänään eka neuvolassa, sydänäänet löytyivät hyvin..Sen verran tuli negatiivista että joudun käymään kaksi kertaa raskauden aikana sokerirasituskokeessa monirakkulaisen munasarja epäilyn vuoksi, joka kuulemma voi aiheuttaa raskausajan diabetesta..ja mulla on aikamoinen piikkikammo. Noh ehkä niihin piikkeihin tottuu, perjantainakin on labra. Me osallistutaan niihin seulontoihin, joissa tutkitaan kromosomihäiriöt. Meistä nämä tutkimukset tuntuu ihan aiheellisilta, kun keskenmenojen syitäkään ei ole selvitetty..Toivottavasti ei löydy mitään.

Merituulialle tahdon toivottaa vielä erityisen paljon voimia, ei ole elämä reilua. Toivottavasti saatte vielä sen oman pienokaisen syliin.

 

[Ottis]

Nii: Ihanaa, ett sydänäänet löytyivät helposti. Toivottavasti tämä raskaus saa edetä onnellisesti onnelliseen loppuun ja kaikki aiheellisiltakin tuntuvat testit olisivat loppujen lopuksi 'turhaa'. Ihanaa masunkasvattelut sinulle <3!!

Mumma82: Täti pysyköön poissa . En ainakaan muista, ett olis ollut erityisiä kipuja km:n jälkeen. Toivottavasti ongelma on ohimenevä eikä jää päälle. Peukutuksia <3!

 

[papu82]

Heippa kaikille! Nyt visainen kysymys ovulaatiosta ja sen testaamisesta tikuilla: tulkitaanko ovisplus heti ekasta tikusta,jossa viivat samanlaiset (ei väliä miten tummia punaisia,kunhan yhtä punaisia) vai pitääkö jatkaa tikutusta seuraavina päivinä ja jos se testiviiva on vieläki tummempi ja yli kontrollin sävyn,niin tulkitaanko että ovulaatioplus onkin vasta tuossa vielä tummemman t.tikun päivänä? Tää tikutus on niin ihmeellistä hommaa. Toivotaan,että tasanen jokatoisen päivän pupuilu riittää,olipa ovis milloin tahansa...
Pimenevien syysiltojen plussatuulia kaikille ja onnittelut jo plussanneille!

 

[Mumma82]

Heippa ladies!

nii: ihanat ultrakuulumiset! ... sokerirasitustesteistä huolimatta. (Itselläni myös kauhea neulakammo, joten tiedän siltä osin pelontunteen!)

Minulta ei ainakaan kannata kysyä ovitikuista, eli toivottavasti joku muu osaa vastata papu82:n kysymykseen. Ostin niitä ovistikkuja kasan kotiin, mutta en ole vielä alkanut käyttää... ehkä jonain päivänä sitten innostun..

Mä täällä odottelen EDELLEEN tätiä.... tai siis edes jotain konkreettista suuntaan tai toiseen!..
Menkkamaista kipua ollut jo kolmisen päivää, mutta ei tuhruakaan...?! Eilen tein taas r-testin, ja puhdas negahan se oli.. :/

Nyt menossa kp41 laskettuna toisen tyhjennyslääkesatsin ottamispäivästä, kun normikierto (ennen km:ää) oli 31-32.. Tiistaina tulee 6 viikkoa täyteen, ja sairaalassa sanoivat silloin, että menkkojen pitäisi alkaa 4-6 viikon päästä tyhjennyksestä..

Aargh... Raastavaaaaah! :O

Onneksi ovat kuitenkin yhdyntäkivut hävinneet. Jotain hyvää sentään!

Mukavaa alkanutta talviaikaa teille! Huomenna saa nukkua tunnin pidempään ennen töihin lähtöä ...eli meikä lähtee töihin paaaaljon pirteämpänä kuin muuten ma-aamuisin! (yeah, right!)

 

[juissis]

papu: Vähän myöhässä ehkä vastaus, mutta kumminkin. Eli kannattaa jatkaa sitä tikutusta siihen asti, että se viiva rupeaa haalistumaan. Silloin siis ovis ohi. Ekassa mittauskierrossa sitten tiedät vähän miten noi tikut sulla reagoi eli tuleeko viivoista samanvahvuiset vai toisesta vahvempi ja sitten tiedät seuraavalla kerralla missä se sun ovis on. Mulla ei koskaan ollu viivat kuin enintään samanvahvuiset ja silloin oviskin. Mutta loppuvaiheessa otin tikkujen lisäksi avuksi clearbluen testit eli kun rupesi näyttämään tummuvaa viivaa, niin tein tuolla toisellakin ja sitten kun siinä tuli hymynaama, niin oli otollinen hetki. Tikuttelu on kyllä ihan oma taiteenlajinsa...

Ottis: Mitä kuuluu? Onko siellä vielä vauvakuumeilua? Et kai ole jo luopunut ajatuksesta? Mä käyn täällä vilkuilemassa teidän muiden kuulumisia ainakin niin kauan, että sä sen plussan saisit

 

[Ottis]

Papu82: Tämäkin vastaus ehkä myöhässä, mutt kyllä se tummin testiviiva suhteessa kontrolliviivaan tulkitaan ovisplussaksi. Ja jotta sen tietäisi tummimman olleen, on vähän 'pakko' testailla niin kauan, ett se viiva alkaa haalistua, mutt enää sen jälkeen ei kannata testailla. Ovisplussasta on sit aikaa sen 24-36 tuntia tehdä onnistuneita talletuksia >3. Toivottavasti oli onni myötä =).

Mumma82: Toivottavasti se tätsykkä pian tulee, jos et raskaanakaan ole. Varmasti on turhauttavaa odotella, ett vuoto alkaisi ja pääsisi kiinni uuteen kiertoon ja yritykseen. Tsemppiä!!

Juissis: Kiitos kysymästä. Kyllä tässä on vauvahaaveet vähän jäähyllä olleet, mutt nyt just tässä kuussa ja tänään aloin pitkästä aikaa tikutella ovista. Viime kierrossa se tuntemusten ja sittemmin alkaneen vuodon mukaan oli kp14. Nyt on kp9 menossa ja niin hailua viivaa näytti, ett huomenna saa varmaankin jättää testaamatta. Pitänee yrittää saada viimeistään viikonloppuna vähän talleteltua simppasia ja sitten viikolla testien mukaan tarkk'ammunnalla. Eli vastaus kysymykseen on, ett vielä tässä kierrossa jostain kumman syystä ajattelin pistää kaikkeni likoon, mutt olen varautunut siihenkin, että tämä totisesti on viimein yrityskierto. Jos nyt kävisi niin, ett raskautuisin, täyttäisin just 45 vauvan syntymän aikoihin.

Eilen illalla, kun ajelin töistä kotiin, ajattelin, ett hullun hommaa tässä on enää haaveillakaan ja meinasin lyödä pillit pussiin taas, mutt kun on pitkästä aikaa tullut testejäkin tilailtua ja on aiempia r-testejäkin käyttämättä, ajattelin, että mikäpä ettei.. =). Ihanaa, ett olet hengessä mukana <3!

Plussakasta alkutalvea tähän pinoon!! t. Ottis kp9

 

[Miltsi]

Hei, pitkästä aikaa minunkin puolestani Viime keväänä siirryin tuonne odottavien puolelle ja nyt olisi uutisia kerrottavaksi:

Meille syntyi tyttö (3,670 kg, 53 cm) Sadun päivänä 18.10. ja sadulta tämä tuntuukin kaiken odotuksen ja pettymysten jälkeen.

Plussatuulia syksylle!
+++++++++++++

-Miltsi

 

[Ottis]

Miltsi: Ihanaa =)! Onnittelut pikkuprinsessan syntymän johdosta <3!

 

[Merituulia]

Hei kaikille!

Ajattelin tulla tänne ilmoittelemaan itsestäni, pitkästä aikaa. Kiitos kaikille kauniista ja rohkaisevista sanoista! Olen taustaillut, kun meidän tilanteessa on ollut sen verran sulattelua. Nyt alkaa jo hyväksymään tosiasiat, välillä tuntuu helpommalta ja välillä taas itkettää. Mutta ollaan nyt taas käyty hoidoissa, taas uusi hoitokierto piikityksineen menossa. Kyllä se toivo pikku hiljaa alkaa taas nostamaan päätään

Miltsille lämpimät onnittelut!

Ottikselle paljon tsemppiä, hienoa että yritys on taas päällä koska minustakaan ei missään nimessä pidä ajatuksesta luopua! Niin vahvasti uskon siihen plussaan! Peukutuksia tähän kiertoon!!

Aurinkoista syyspäivää kaikille!

<3 Merituulia

 

[Ottis]

Merituulia: Kiitos <3! Ihanaa, että olette jo pahimmasta selvinneet ja uusi hoitokierto päällä. Ihanaa, ett olet taas kuumeilemassa. Peukuttelen vahvan ja pysyvän plussan puolesta!!! Toivossa on hyvä elää.. t. Ottis dpo3

 

[Mumma82]

Terve täältä.

Täti saapui ku saapuikin viime pe, joten uuteen yritykseen sitten vaan taas...

Olen viime päivinä huomannut pelottavan katkeruudentunteen, joka on noussut esiin minussa lähipiirin raskaanaolevia kohtaan! Oikein itseä pelottaa, kun haluaisin voida iloita heidän puolestaan - mutta kun en just nyt pysty lainkaan! :/

Paras ystäväni saa tammikuussa esikoisensa, ja ajattelen vain koko ajan, että olisimme voineet olla samaan aikaan raskaana, ja nyt olen hänelle katkera (salaa tosin) enkä pysty olemaan niin innoissani heidän tulevasta vauvasta kuin mitä muuten olisin voinut, koska minulle ja miehelleni ei suotu samanlaista onnea... Noh, luontoäiti päätti nyt minun kohdallani näin eikä sille voi mitään ja siksi mua surettaa ja masentaa niin suunnattomasti.

Jotenkin ne menkat laukaisi nämä pahimmat tunteet, kun tuntuu taas niin toivottomalta koko juttu.

Kai tämä tästä - ajan kanssa..

Huh! Sainpahan purettua tunteitani jonnekin! Kiitos ja anteeksi

Plussatuulia lähestyvään talveen!

 

[Jane75]

Mumma82 - nopsasti halusin vain lohduttaa että juuri nuo katkeruuden tunteet ovat tosi tavallisia keskenmenon jälkeen, muutenkin kaikki tuo kirjoittamasi tuntui niin tutulta. Keskenmeno on tosi kova paikka, ja pitkään sitä kyllä miettii että miksi tapahtui juuri itselle - ja vertaa itseään kaikkiin tuttuihin ja jopa tuntemattomiin (kuten tällä hetkellä esim. Victorian raskaus - itsellä pyöri jonkin keskenmenoni jälkeen telkkarissa sarja Martinan ja Eskon raskaudesta ja odotuksesta, en pystynyt yhtäkään jaksoa katsomaan).

Anna itsellesi aikaa ja armollisuutta tuntea juuri niin kuin tunnet, ei sinun ole pakko iloita kavereiden raskaudesta, joskus voi olla paikallaan pitää hieman etäisyyttä ihan oman itsensä ja mielenrauhansa takia. Jossakin vaiheessa taas helpottaa, usko pois.

Tsemppiä sinulle jatkoon, ja kaikille muillekin ketjulaisille! Erityisrutistus Ottikselle!

Jane
(=vanha palstailija jolla kolmen keskenmenon jälkeen kuitenkin tätä nykyään kaksi ihanaa lasta, pojat 1v ja kohta 4v)

 

[tikkunen]

Moikka kaikille!Minäkin kuten juissiskin käyn tällä aika ajoin piipahtamassa

Tajusin yhtäkkiä etten ole käynyt vielä täällä kertomassa ihania uutisia Siirryin tältä puolelta odotuspuollelle tammi-helmikuussa ja meille syntyi 2.10.11 kaunis prinsessa. Strategiset mitat 50cm ja 3930g <3 Vaavi oli perätilassa, mutta synnytin silti alateitse ja olen niin onnellinen tuosta päätöksestä! Olisin siis "saanut" myös sektion, mutta halusin edes koittaa alatiesynnytystä. Toipuminen on ollut ripeää ja pian pieni on jo kuusi viikkoa vanha!!!

Huimasti tsempityksiä ja plussapuhureita!

Ottikselle erityispuhurit, jospa nyt tärppäisi

tikkunen ja muru 5vko ja 5pv

 

[juissis]

mumma: Mulla oli ihan sama tilanne km:n jälkeen. Mun kaveri sai lapsen maaliskuussa ja mulla ois ollu la kesäkuussa eli oltas oltuu raskaana ja äikkärillä samaa aikaa. Mulla meni kumminkin kesken marraskuussa, vähän sen jälkeen kun olin saanut tietää ystäväni raskaudesta. En osannut yhtää iloita sitten hänen raskaudestaan. Hän ei tiennyt raskaudestani eikä km:sta, eikä tiedä vieläkään. Mä en kauheesti halunnut sitten tavata häntä ja nähdä hänen mahaansa. Vauvaakaan en olisi halunnut käydä katsomassa, mutta pakkohan se oli, kun oli pitkäaikainen ystävä. Musta tuli myös tuon lapsen kummi ja oli tosi rankkaa olla ristiäisissä. Silloin jo ajattelin, että olihan se todella väärin, etten halunnut oikein osallistua hänen raskausiloihinsa. Kumminkin sitten oman raskauden aikana nyt kyselin häneltä kaikkea yms. Mutta en mä vaan pystynyt parempaan silloin km:n koettua. Samalla kun kerroin raskaudesta, niin kerroin ettei se heti onnistunut, että nyt vasta kolmannella kerralla, joten kai hän ymmärsi tilanteen. Älä siis huoli jos et voi mitenkään iloita hänen raskaudestaan ja vauvasta, tärkeintä on se että itse pääset km:n yli ja se vaatii paljon eikä sitä sellainen voi ymmärtää, joka sitä ei ole kokenut.

 

[Mumma82]

Kiitos jane ja juissis! Helpottavaa kuulla, että en ole yksin (vaikka, kyllä sen jo periaatteessa tiesinkin)

Tämä ystäväni tietää km:stäni, joten ehkä osaa itsekin pitää vähän matalaa profiilia ja etäisyyttä säästääkseen mua... Tuntuu vaan niin väärältä, kun en nyt voi olla se paras ystävä joka olen hänelle ollut aina ala-asteesta asti... Noh, mutta hän luultavasti ymmärtää mun tilanteen ...edes prosentin verran...?

Jätettiin hänen kanssaan pillerit pois samoihin aikoihin (melko tasan vuosi sitten), tosin tietämättä toisistamme. Hänellä meni tärppiin kolmisen yrityskiertoa...ja mulla.... yrityskierrot jatkuvat yhä..! Huoh... :/

Kai tälläkin on jokin tarkoitus... Todella toivon niin!

Miehelle ehdotin, että mitä jos tässä kierrossa yritettäisiin ihan _tosissamme_ eli tikuttaisin, ja oviksen aikoihin heilutettaisiin peittoja joka toinen tai kolmas päivä...? Hän oli samaa mieltä, mutta jotenkin en taas jaksa uskoa että suunnitelma toteutuisi... Meikäähän haluttaisi koko ajan, mutta miehelle riittää se kerran viikossa... sillä "tiheydellä" on vaikea osua juuri ovikseen, ja se taitaa olla osasyynä siihen, että meillä ei tärppää... Gaah...

Hyvät viikonloput! Kyllä se aurinko vielä paistaa ja tuo plussatuulia meille, eiks jeh?

 

[juissis]

Mumma: Noi on niin vaikeita juttuja varmana molemmille itselle ja kaverille. Oishan se mahtavaa yhdessä odottaa ja olla äikkärillä, mutta aina ei sitä iloa saa. Mullakin meni kaverin kanssa ristiin lomat eli hän palasi töihin just, kun mä jäin lomalle. Ois ollu niin kiva olla hänen kaa ensimmäisten lasten kera, mutta Nyt on sit välillä aika yksinäistä, kun ketään ei ole äikkärillä samaa aikaa. Mutta edelleenkin uskon siihen, että kai kaikella on tarkoituksensa. Josta tuli mieleen: näin viikolla yhden kaverin, joka on kuulemma vahingossa raskautunut. Hänellä oli jotenkin niin epärealistinen kanta siihen raskauteen. Hän selvästikin olettaa, että kaikki menee hyvin ja mitään ei voi mennä huonosti. Ja kun lapsi syntyy niin kaikki on helppoa jne. Mutta ennen kaikkea mua ärsytti se, miten se just aattelee, että lastenteko on ihan helppoa ja se ettei hänen kohdalleen voi mitään pahaa sattua. Jotenkin näen hänet jo nyt äitinä, joka hermostuu jokaisesta vauvan kitinästä jne. Niinkin väärin, kun on tää sanoa, niin kyllä mä tunnen olevani parempi äiti nyt km:t koettuani ja ainakaan mulla ei ole epärealistinen asenne raskauksia kohtaan ja muistan joka päivä sdn miten onnekas olen nyt kun meille vihdoinkin tuo pieni suotiin.

Se peittojen heiluttelu on jännä juttu. Me kokeiltiin kaikkia kikkoja siis joka toinen päivä, monta kertaa päivässä ja ties mitä. Lopulta onnistunut plussa tuli kierrossa, jossa seksiä oli vain kaksi kertaa, muistaakseni ennen ovisplussaa ja päivä plussan jälkeen. Eli taitaa ihan onnesta olla koko homma kii ja kerrallakin voi onnistua

 

[Ottis]

tikkunen: Kiva, ett muistit ilmoittautua <3! Lisäsin teidän pikkuprinsessan tonne synnyttäneisiin. Onnellista vauva-aikaa!!

Mumma82: Kuten täällä on jo aiemminkin kirjoiteltu, tuo katkeruuden tunne km:n jälkeen on todella tavallista eikä siitä tarvitse kokea syyllisyyttä. Musta ainakin on tullu pikkuhiljaa sellanen vauvaväkeä kartteleva, vaikken ennen niin kokenut ollenkaan vaikeaksi lähestyä toisten vauvoja. Elämä vain on tällaista ja aika parantaa haavat joskus. Onnea uuteen kiertoon ja plussakasta loppuvuotta <3! Hankithan esteen pikkujouluihin osallistumiseen =).

Jane75: Kiva kuulla sinustakin pitkästä aikaa. Kiitos erityisrutistuksesta ja halitus takas <3!! Ajatella, ett teidänkin pikkuinen on jo vuoden ikäinen . Onko käynyt mielessä, ett vois vielä kolmannesta lapsesta haaveilla?

t. Ottis dpo9

 

[Merituulia]

Tikkunen: <3 Onnittelut prinsessasta myös minun puolestani! Tuo synnyttäneet lista antaa kyllä toivoa

Mumma82: Ihan samat fiilikset tunnistan minäkin, ja en pysty olemaan aidosti onnellinen juuri nyt raskaana olevien ystävieni puolesta. Minulla on vielä käynyt niin, että kaikki ystävät ovat sellaisia tapauksia, että ovat tulleet 1-2 yrityskerrasta raskaaksi, eikä mitään ongelmia raskuden aikana ole ollut. Että oma tilanne tuntuu siinä vierestä seuraten entistä epäreilummalta... Yksi tuttu jaksoi selittää minulle raskauduttuaan, että heillä oli kyllä pitkä ja kivinen tie, ennen kuin plussa tuli testiin. Tiedustelin sitten varovasti, että miten pitkä, niin oli kuulemmä jopa 7 kk.. ja ihan luonnollisesti oli raskaaksi tullut..

Ottis: Onko mitään tuntemuksia sielläpäin? Oletko jo uskaltautunut testaamaan?
Täällä ei mitään tuntemuksia, ja tunnistan taas itsessäni pessimistin, vaikka oviksen aikaan toiveet taas nostivat päätään. Mutta täällä tosiaan vielä liian aikaista sanoa mitään, vasta dpo 5.

Hyvää viikon jatkoa kaikille!

t. Merituulia