perjantaita kaikille...
Voi mikä keli on ulkona ollut koko pvän..mut tässä tukkosessa olossa ei oo ulkona tullu oltua ku hetki...Huomenna mä meen jo ulos...jos kävis vähän jäällä käppäilemässä muksujen ja koiruuden kanssa.Ois huomenna viel tämmöne keli...ni nam.
Dioidium...Juu kyllä lääkärien tuki ja semmonen oikeenlainen asenne auttaa...eivätkä tuomitse heti ja kaada toisen haaveita kumoon...kyseli vain et olenko henkisesti valmis uuteen raskauteen..ni tuumasin...että se jos joku toisi ilosia ajatuksia ja tuntemuksia.Vaikkakin kyllä vois nuo km pelottaa taustalla.
Pamu k...Juu todellakin henkäsin helpotuksesta. Kun oli niin ystävällistä ja rentoa asennetta tuolla neuvolassa ja lekurilla.Itsekkin miettinyt kerkiikö vielä tämän vuoden puolella vai meneekö ens vuodelle...hmmh...ei taida...ihan vielä...vialä on pienet tsäänssit tälle vuojelle...Me ei olla käytetty kumeja...ku muutama...ne o nii...hmmh...inhottavia...turhia Ku ei tarvii tautejakaa ehkästä..näi vakisuhteessa
Tosissaan..miten nuo miehet on noi tyyniä..jalat maassa niin ku on tuo minunki ukkoseni...muutenki niin tasapainonen.Miten ne pystyy siihen??!!No ehkä niillä ei noi hormoonit oo semmosia mitkä pistäs päätä sekasin..tai ne ei ainakaan heittelle niin kun naisilla tuon kierron takia..jne...En tiiä...en oo nii fiksu :/
Säde82...otan osaa suruusi...Tervetuloa tänne meijän joukkoon joka tapauksessa.Taidat olla saman ikänen kun minä. Minä tosin vkon päästä siirryn seuraavalle ikävuodelle Minulla viimesin km...todettin tammikuun 4pvä...Vaikka oli jo vko ennen sikiön sydän lopettanut lyömästä 8+4vkoilla...raskaus siis oli jo 9+3 .Niin ja sitä edellinen 9/07 oli varhasempi...heti plussauksen jälkeen.
Berry76...kiitos samoin..tärppi onnea teillekkin. :heart: Toivottavasti pojat paranee pian.
ElinaMaria...Mäkin haluun raskaaks mahollisimman pian...ois niin ihana kasvatella kumpua tunteella...ja miehen kanssa olla onnellsia pienestä alusta..on se niin mahtava tunne...ei sitä mikään voita.
Jotku puhu niistä unista...mä nään kanssa paljon enteitä ja tunnen myös monia asioitajoit asitten tapahtuu lähipiirissä muille...joskus tunen jopa mitä itelleni on vastaan tulemassa.Esim ennen äitini viime keväistä äkillistä kuolemaa kolarissa...pelkäsin auton kyydissä joka ikinen kerta...pelkäsin kuolevani joka reissulla kun auton kyytiin hyppäsin.Tunsin että aúto ei ole turvallinen...jotain tapahtuu vakavaa.Ja niinhän äiti sitten nukkui pois viime pääsiäisenä autokolarissa.Siitäkin pian jo vuosi..on ollut rankkaa aikaa todella...mutta ihana kun on tuo mies..joka osaa olla läsnä..kainalona...tms...se on onni..ja nuo lapset...
Niin ja aikasemmin mulla ollut tunne mun ja tän miehen kanssa ollut että ei lapsia meille tule...Mutta nyt viimesen vkon..mun tunne sitä kohtaan on muuttunut...että kyllä me saadaan olla isi ja äiti yhdessä vielä joku pvä...ihan varmasti.Toivotaan että tää tunne pitää paikkaansa...mä toivon ja rukoilen...mä tosiaan haluan olla sitä yhdessä tuon miehen kanssa enemmän kun koskaan ikinä.
Näitä on paljon mitä oon ennen nähny ja tuntenu...Ne on nii hurjia ja pelottaviaki juttuja...varsinki ku ne käy toteen...ni huh...kyl aina muistuu ne tuntemukset ja unet mitkä on sitä asiaa enteilly.
Niin ja olosta...tukossa oon mutta muuten on hyvinki normaali olo..mitä nyt 2 kk ei oo ollu.Ihan hyvä olo siis...oikeestaa mukava olla vähä vireessä.Vaikka henki ei nenän kautta kuljekkaa.Kyyl tää tästä...
Kaikille Plussia....++++++++++++++++++++++++++++++++ :heart: :heart:
Mukavia vkonloppuja ukkojen ja lapsukaisten kanssa. :heart:
Voi mikä keli on ulkona ollut koko pvän..mut tässä tukkosessa olossa ei oo ulkona tullu oltua ku hetki...Huomenna mä meen jo ulos...jos kävis vähän jäällä käppäilemässä muksujen ja koiruuden kanssa.Ois huomenna viel tämmöne keli...ni nam.
Dioidium...Juu kyllä lääkärien tuki ja semmonen oikeenlainen asenne auttaa...eivätkä tuomitse heti ja kaada toisen haaveita kumoon...kyseli vain et olenko henkisesti valmis uuteen raskauteen..ni tuumasin...että se jos joku toisi ilosia ajatuksia ja tuntemuksia.Vaikkakin kyllä vois nuo km pelottaa taustalla.
Pamu k...Juu todellakin henkäsin helpotuksesta. Kun oli niin ystävällistä ja rentoa asennetta tuolla neuvolassa ja lekurilla.Itsekkin miettinyt kerkiikö vielä tämän vuoden puolella vai meneekö ens vuodelle...hmmh...ei taida...ihan vielä...vialä on pienet tsäänssit tälle vuojelle...Me ei olla käytetty kumeja...ku muutama...ne o nii...hmmh...inhottavia...turhia Ku ei tarvii tautejakaa ehkästä..näi vakisuhteessa
Tosissaan..miten nuo miehet on noi tyyniä..jalat maassa niin ku on tuo minunki ukkoseni...muutenki niin tasapainonen.Miten ne pystyy siihen??!!No ehkä niillä ei noi hormoonit oo semmosia mitkä pistäs päätä sekasin..tai ne ei ainakaan heittelle niin kun naisilla tuon kierron takia..jne...En tiiä...en oo nii fiksu :/
Säde82...otan osaa suruusi...Tervetuloa tänne meijän joukkoon joka tapauksessa.Taidat olla saman ikänen kun minä. Minä tosin vkon päästä siirryn seuraavalle ikävuodelle Minulla viimesin km...todettin tammikuun 4pvä...Vaikka oli jo vko ennen sikiön sydän lopettanut lyömästä 8+4vkoilla...raskaus siis oli jo 9+3 .Niin ja sitä edellinen 9/07 oli varhasempi...heti plussauksen jälkeen.
Berry76...kiitos samoin..tärppi onnea teillekkin. :heart: Toivottavasti pojat paranee pian.
ElinaMaria...Mäkin haluun raskaaks mahollisimman pian...ois niin ihana kasvatella kumpua tunteella...ja miehen kanssa olla onnellsia pienestä alusta..on se niin mahtava tunne...ei sitä mikään voita.
Jotku puhu niistä unista...mä nään kanssa paljon enteitä ja tunnen myös monia asioitajoit asitten tapahtuu lähipiirissä muille...joskus tunen jopa mitä itelleni on vastaan tulemassa.Esim ennen äitini viime keväistä äkillistä kuolemaa kolarissa...pelkäsin auton kyydissä joka ikinen kerta...pelkäsin kuolevani joka reissulla kun auton kyytiin hyppäsin.Tunsin että aúto ei ole turvallinen...jotain tapahtuu vakavaa.Ja niinhän äiti sitten nukkui pois viime pääsiäisenä autokolarissa.Siitäkin pian jo vuosi..on ollut rankkaa aikaa todella...mutta ihana kun on tuo mies..joka osaa olla läsnä..kainalona...tms...se on onni..ja nuo lapset...
Niin ja aikasemmin mulla ollut tunne mun ja tän miehen kanssa ollut että ei lapsia meille tule...Mutta nyt viimesen vkon..mun tunne sitä kohtaan on muuttunut...että kyllä me saadaan olla isi ja äiti yhdessä vielä joku pvä...ihan varmasti.Toivotaan että tää tunne pitää paikkaansa...mä toivon ja rukoilen...mä tosiaan haluan olla sitä yhdessä tuon miehen kanssa enemmän kun koskaan ikinä.
Näitä on paljon mitä oon ennen nähny ja tuntenu...Ne on nii hurjia ja pelottaviaki juttuja...varsinki ku ne käy toteen...ni huh...kyl aina muistuu ne tuntemukset ja unet mitkä on sitä asiaa enteilly.
Niin ja olosta...tukossa oon mutta muuten on hyvinki normaali olo..mitä nyt 2 kk ei oo ollu.Ihan hyvä olo siis...oikeestaa mukava olla vähä vireessä.Vaikka henki ei nenän kautta kuljekkaa.Kyyl tää tästä...
Kaikille Plussia....++++++++++++++++++++++++++++++++ :heart: :heart:
Mukavia vkonloppuja ukkojen ja lapsukaisten kanssa. :heart: