miracle kiitos listalle lisäämisestä :flower: Olipas siellä ihanat perhoset. Olen mahdoton perhosfani, joten piristi tätä ankeaa päivää :heart: Tätipahoittelu, mutta uutta kiertoa päin, ajatukset kohti huhtikuun kevätaurinkoa ja vauvantuoksuisia ajatuksia :heart:
Aivan uskomaton tuo Daizzin tarina! Siis aivan uskomaton. Eka maailma murenee ja sit saa kuulla maailman onnellisimman uutisen. Aivan uskomatonta. Onnea heille ja vaaville, että jaksaa mukana loppuun asti :heart:
(.) Nooh, kipiä jonkin verran olen. Piti tästä heinätöihin lähtee, mutta ei siitä mitään tullu. Vuodan kuin seula ja jos jotain klöttäräistä mukana. Yö oli melkoista ravaamista vessan ja sängyn välillä. Tyhjeneekin vauhdilla näköjään. Eipä ainakaan jää mitään arvailujen varaan. Mies oli vaan aamulla omituinen. Sillä ei kai oikein ole menny jakeluun mitä olen sanonut. Tämä kysyi, että oonko testannu, et tuliko jo vahvempi viiva. Mullahan ei hormoonit juuri pissaan erity, joten parasta varmistaa aina veritestillä kaikki. No, minähän siinä repesin sit itkun ja raivon sekaiseen mekkalanpitoon ja tiuskin, et mitä hele***tiä sitä enää testata, kun pönttöpunasena oon pian puolvuorokautta vessas istunu ja et mitä se mistään mitään tietää, kun ei oo edes kotona, kun pitää sitä pi**un taksia ajaa kaiket vkl yöt |O
Mies siinä istu kaffekuppi kädes kuin pieneksi kutistunut hiiri hämmentyneenä. Olen toki kertonut jo hänelle ikävät uutiset, mutta kai menny jotenkin toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos. Mies vain selitteli, et ei oikein tajunnu mitä niistä HCG arvoista sanoin ja muu meni jotenkin ymmärryksen ohi. Tuota mun on vaikee uskoo, kun tämä herra tuntee lämpökäyrätkin tarkemmin kuin minä! Uskon, että ei oikein halunnut ajatella koko asiaa. Nyt sit on menny silläkin tajuntaan ja pahoitti mielensä. Pyysin anteeksi purkaustani ja yhdessä juteltu asiaa aamu halki. Mies meni nukkuun, et jaksaa taas ens yön ajaa.
Nyt vaan pitää keksiä kotosalla muuta tekemistä ainakin tälle päivää, että saa muuta ajateltavaa. Vaikea vaan unohtaa, kun lorahtelee koko ajan. Mut onneks oli muksut ulkona aamusta, kun suutehdin. Eipä heidän tarvi tietää mitä on meneillään. Ei jeh, jospa leipois vaikka jotain. Tekee vaan niin paljon jotian hyvää nyt mieli. Suklaata en pysty allergian takia syödä, joten pakko turvautua johonkin muuhun. Tuokin mokoma allergia puhkes helmikuussa edellisen menetyksen jälkeen, kun tuli syötyä vähän liikaa suklaata. Mut helmikuinen menetys olikin ihan erisarjaa kuin tämä. Siitä en ole vieläkään täysin selvinnyt.
Nyt lähden vuodattamasta tuntemuksia ja pahoittelut tästä omanapa valituksesta :ashamed:
:heart: :heart: onnea Daizzille viel täältäkii ja PALJO! :heart:
