Kiukkuketju

jag78 Me ollaan ainakin saatu yksityiseltä gyneltä lähete julkiselle puolelle, Helsingissä Naistenklinikalle. Säästät hermojasi, vaikka maksaahan se jotain. Lisäksi kannattaisi kyllä valittaa tuosta lääkäristä... en tiedä kelle... oikeusasiamiehelle?

Mä välillä kotona hakkaan tyynyllä sänkyä ja huudan suoraa huutoa. Saattaa naapurit vähän ihmetellä, mutta kyllä se helpottaa. Nyt on vähän helpottanut muutenkin, kun hoidot vihdoin alkavat. Ei oo ihan pelkkää epätoivoa tää elo.

Pakko tähän vastata, että Liisa34, et oo ainoa kuka huutaa ja riehuu! Nimimerkillä vasta uuteen rivitalokotiin muuttanut raivohullu, joka saattaa itkeä, karjua ja kiljua yhtäaikaa :ashamed: Mua varmaan pidetään tosi täysjärkisenä naapurina... Mutta se tosiaan helpottaa. Tsemppiä hoitoihin :flower:

Naapureista puheenollen, tänä aamuna, juuri negatiivisen raskaustestin (ensimmäisen IUI:n jälkeen) tehneenä oli tosi kiva nähdä pitkästä aikaa erästä naapuriamme ja hänen suurta vatsaansa postilaatikolla :'(

Miksi KAIKKI muut, mutta minä en koskaan???????

 

Pakko kommentoida vimoseen jumalan johdatukseen....
Tänään juuri laskin että jos tästä kierrosta tärppäis niin sieltähän tulis itse messias... Olis siinny pyhästä hengestä, laskettu olis 24.12 itse olisin neitsyt horoskoopiltani joten hommahan on selvä...

Meillä anoppi sairaanhoitaja bongas vessasta paperia etsiessään mun ovistestigalleriani jokunen kuukausi sitten... Itse en ollut kotona mutta mies puri hammasta kiukusta kun tulin kotiin. Hän oli saanut kuulla äidiltään ohjeistusta siitä kuinka ei midän nyt vielä kannattaisi sitä lasta tehdä. Hetken mies oli kihissyt ja tämän jälkeen anoppi oli alkanut pyörtää sentään sanojaan.

 

yrittäjä83, aika hauska että tulisi messias

Meillä mittarissa yritystä melkein 2v, ja toissapäivänä taas järjestin miehelleni suuren itkukohtauksen siitä, miten kohtalo kohtelee meitä huonosti, miten olen väsynyt tähän yrittämiseen, miten en tiedä, kestääkö meidän suhde tulevaisuudessa tätä taakkaa yms. Olen väsynyt olla koko ajan ärsynyt ja vihainen joko hormoneista tai muuten vaan elämäänsä tyytymättömänä.

Kiukuttaa tällä hetkellä: se, että en saanut unelmasuhdetta, jossa tapaat miehen, rakastut, kihlaus/naimisiinmeno, ja saat ihanan lapsen jossain rakkaushormonihuumassa.

EI, VAAN: tapaat unelmiesi miehen, rakastut ja aloitatte lapsettomuushoidot, ovistikuttelun, hormonipiikittelyn, pakkoseksin ja hormonimyrskyt. Vaikka se lapsi tulisikin myöhemmin, jotenkin tuntuu että se luonnollisuus on nyt kaivettu ulos siitä unelmasta. HALUSIN SAADA LAPSEN RAKASTUNEENA, en väsyneenä ja jatkuvasti vihaisena ja ärsyneenä naisena.

Tänään ovistestissä plussa, ja heti ahdistunut olo helpotti hieman. Ihmeellistä, että 24 yrityskierron jälkeen ne kaksi ovisplussaviivaa edelleen jaksaa piristää mieltä ja toivo nostaa päätään..

 

Millä saan päästäni tän raivostuttavan biisin!!?

http://www.lyricsmode.com/lyrics/s/soul_captain_band/lapsentekohomma.html

Mä sanon "uuh", sä sanot "aah"
- ja siitä tulee vauva

Vittu just joo, että niin simppelii... :headwall:

 

Just... TEHDÄÄN lapsia, HANKITAAN lapsia! Joo, perkele. Lapsia ei tehdä eikä hankita. Ne saadaan lahjaksi - jos saadaan. Vai onko niin, että me ei vaan osata tehdä ja hankkia niitä? :kieh: :kieh: :kieh: :kieh: :kieh:

 

^

Juuri niin ehkä ei vaan osata, vaik on niin simppelii....

ainakin puolitutun juttujen perusteella voisi aatella.. hän kysyi kun olin kertonut että on vähän ongelmia.. "oottehan te muistanut jättää kondomin pois" mä että - ai siitähän tää varmaan johtuukin...

 

no hei, arvatkaa ottiko päähän kun sisätautilääkäri kommentoi lapsettomuuttani ( sen jälkeen kun kerroin että 2v ajan olen syönyt hormoneja, piikittänyt, tehnyt inssejä ja koeputkihedelmöityksiä tuloksetta), hän sanoi että "MUTTA, oletteko muistaneet pidättäytyä ja mitata aamulämpöjä?"!!!!!!!!!!!! DUUDE, kuuntelitko kun puhuin hetki sitten?? JOO, se varmasti johtuu siitä, ETTEN MITANNUT AAMULÄMPÖÄ!!!!! ARGGHH

 

^ mulle kerran ihan ammatti-ihminen (työnohjaaja eli jonkinlaisen psykologisen koulutuksen saanut) totesi tähän lapsettomuusasiaan, että oletteko ihan tosissanne yrittäneet, että se "pano" kerran kuussa ei riitä. Ja yksi kaveri totesi pääsiäisenä, kun kerroin meillä olevan ongelmia asian kanssa (suoraan kysymykseen suora vastaus: kysyi, että milloin meille tulee lapsia), että hänenkin yksi kaverinsa oli joutunut 8kk yrittämään ennen kuin tärppäsi. En sitten viitsinyt mainita, että meillä on takana yritystä 3 vuotta.

 

^
siis ihan käsittämätöntä, täytyy myöntää, että jo aivan huvittavaa. Miten joillekkin ihmisille voi lapsettomuus olla niin vieras ajatus ymmärtää, että kuitenkin kyse on suurimmalla osalla tadottomasti lapsettomilla sairaus tms.

 

Pakko purkaa jonnekin...

Istuin pahaa aavistamatta kampaajalla ja kun kampaaja (jolla itsellä ei 'vielä' lapsia) alkoi tenttaamaan etteikö meillä ole kuin yksi lapsi ja jatkoi että olisi se kiva jos lapsella olisi
sisko tai veli. Johon meikäläinen totesi, että olisihan se kiva, mutta kun ei se ole meidän
päätettävissämme. Ja sitten tämä nainen vaan jatkaa, että se on nin kamalaa olla ainoa
lapsi, on niin tylsää eikä mitää tekemistä jne.
Siinä sitten kuuntelin pitkä vuodatuksen aiheesta kun eihän sitä väri päässä pääse minnekään pakenemaankaan. Siinä meni ilo siitäkin reissusta, varsinkin kun syy tuohon
kampaajalle menemiseen oli se, että ollaan viikonloppuna kummeina vauvalle jonka laskettu aika oli melkein sama kuin meidän alkukesällä kesken menneellä pikkuisella.

Kummasti tämä aiheesta kirjoittaminenkin auttoi. Onneksi on tämmöinen ketju!

 

Nyt tämä kiukkuketju tulee kyllä todella tarpeeseen. Kiitos ketjun perustajalle!
Odotettiin miehen kanssa vuosi, että päästäisiin kolmanteen hoitoon (ivf). Poli aukesi viimeinen maaliskuun alussa ja huhtikuulle suunniteltiin hoitoa. Kaikki ok tähän asti. Pistin puregonia 5 pv, jonka jälkeen oli käynti polilla. Munasoluja oli tulossa taas yli 20 kpl ja kaiken piti olla kunnossa, suurimmat olivat 11 mm. Lääkärin mielestä Orgalutranin pistämisellä ei ollut kiirettä...Lääkärin mukaan sen voisi aloittaa 8 pistospäivä jolloin olisi uusi käynti polilla. Ihmettelin tätä ja varmistelin asiaa lääkäriltä vielä kahteen kertaan, koska edellisissä hoidoissa Orgalutran on aloitettu aina 6. pistospäivä. Vielä kotona mietin asiaa miehen kanssa ja ajattelin jo soittaa polille ja varmistaa asiaa. Päätimme kuitenkin luottaa lääkäriin.

Uusi käynti polilla oli 8 pistospäivä. Tämä käynti oli aivan hirveä. Kaikki olikin tehty päin mäntyä. Orgalutran ei ehtisi enää vaikuttaa, vaan se olisi pitänyt aloitta aikaisemmin. Munarakkuilta n. 30 kpl ja suurimmat jo 15 mm. Nyt piti vain keskeyttää hoito!!! Käynnillä oli eri lääkäri ja vaadin selitystä miksi lääkäri oli määrännyt väärän pistospäivän. Mitään vastausta en asiaan saanut. Lääkärin kommentit olivat valitettavasti nyt kävi näin, mene kotiin ja käytä ehkäisyä! Itkuhan siinä tuli ja hoitajan kanssa yritin käydä asiaa läpi. Eniten suututtaa se, että lääkäri ei osannut hommiaan ja itse jouduin hänen koekaniiniksi.

Luulisi, että itse tässä lapsettomuudessa olisi jo tarpeeksi kärsimystä. Mutta nyt joutuu vielä kärsimään ja maksamaan myös lääkärin tekemistä virheistä. No joo nyt mennää sitten kotona vatsa turvoksissa suuresta munarakkula määrästä johtuen ja odottaen että aurinko paistaisi tähänkin risukasaan...

En tiedä miten hoitoja enää pystyy jatkamaan, koska nyt on mahdotonta luottaa enää lääkäriin. Olen paljon jossitellut sitäkin, että olisi pitänyt aloittaa Orgalutran vaan oman pään mukaan eikä luottaa lääkäriin. Ei kyllä riitä sanat kuvailemaan tätä tilannetta. Nyt en tiedä ehditäänkö tehdä keväällä enää uutta hoitoa. Ja miten elimistö toipuu tästäkään...Ja pystynkö järjestelemään työasiat ja rahat uutta hoitoa varten :'( :'( :'(

 

elsa09 Nyt oli kyllä pakko tulla kommentoimaan sun viestiä, :hug: :hug: :hug: !
Ihan kauheeta, että tollasta tapahtuu! Eikö lääkäreillä ole tollasessa tilanteessa mitään vastuuta? Oletteko julkisella vai yksityisellä? Eihän sillä muuten merkitystä, mutta jos olette yksityisellä, niin ei kai tommosesta möhlimisestä voi vaan joutua maksamaan?!

Ymmärrän kyllä, että jossittelet orgalutranin aloitusta, mutta toisaalta itekään en kyllä alottas lääkitsemistä omin päin. Kuitenkin aika voimakas lääke toi orgalutranki. Ihan samoin olisin sun tilanteessa varmaan toiminut. Älä pahoita mieltäsi enempää jossittelemalla. Mun mielestä teidän kannattaa vaatia jotain selitystä / hyvitystä lääkäriltä. En tiiä sit miten tuota voisi hyvittää, mutta ainakaan teidän ei mun oikeustajun mukaan pitäis joutua jonottamaan uutta hoitoa! Jos päätätte jaksaa mennä uuteen hoitoon, niin kai sun papereissa on sitten maininta tästä persiilleen menosta tai jos ei ole niin kertokaan uudelle lääkärille kaikki. Uskomatonta, että se lääkäri hidasteli orgalutranin alotuksen kanssa. Jotain vastuuta vois ottaa omista teoistaan. Kannattaisko ottaa yhteyttä potilasasiamieheen? Vai selittääkö ne vain, että joskus tällasta voi tapahtua ja kaikki reagoi hormooneihin yksilöllisesti jne

:kieh:

Voimia ja jaksamista teille ihan hirmuisesti!

 

Nemi77 Kiitos rohkaisusta!
Viikonloppu on mennyt itkiessä ja miettiessä miten vien asiaa eteenpäin. Ja voimatkin on aika lopussa...
Julkisella ollaan hoidossa. Yritän maanantaina tavoittaa sairaalan potilasasiamiestä selvittää onko asialle mitään tehtävissä. Otan maanantaina myös uudelleen yhteyttä hoitavalle polille ja kyselen heidän kantaa asiaan. Itsensä tuntee aika voimattomaksi tälläisessä tilanteessa. Katsotaan millainen sotku tästä vielä saadaan aikaiseksi. :headwall:

 

elsa09 En ihmettele yhtään, että voimat on lopussa. Joudutte kärsimään ylimääräistä vielä lääkärin kämmäilyjen takia :kieh: . Kannattaa ottaa potilasasiamieheen yhteyttä ja vaatia omia oikeuksiaan. Voimia siihen ja muutenkin!

 

Elsalle voimia! Itsekin välillä tässä lapsettomuusasiassa lääkäreitä kironneena osaan kyllä kuvitella olotilasi. Mulle ei kylläkään ole tapahtunut mitään vastaavaa mokaa. Jos vaan on varaa, kannattaa harkita hoitopaikan vaihtamista, meillä huonot kokemukset julkiselta ja yhdeltä yksityisklinikalta, mutta tämä nykyinen klinikka aivan huippuystävällistä porukkaa! Kaikki lääkärit ei onneksi ole samanlaisia!

 

Ai kun ihanaa. Mitäs nyt? -puolella otsikko "Toisinaan kadehdin lapsettomia". Joo... en kerro enempää tuohon liittyviä fiiliksiäni.

 

Mulla ei ole ihmisarvoa, kun mulla ei ole omia lapsia. En voi tietää lapsista mitään, sillä eihän mulla oo kokemusta. "Kyllä sä sit ymmärrät, kun sulla on omia." :ashamed: Työskentelen lasten parissa ja tää on siis ihan jatkuvaa!! :kieh:

Viikonlopun vietin olosuhteiden pakosta vauvaseurassa ja kuuntelin raskaana olevien ystävien valitusta vaivoistaan. Hymyilin ja sisällä hajosin entistä pienemmiksi palasiksi. "Se on sit sun vuoro seuraavaks." Niin. Se olis ollu mun vuoro tilastojen mukaan jo 3 vuotta sitten.

Menkat alkaa just, jo vähän vatsaa vääntää. Tää on niin tuttua, että en enää edes hypettää.

Parempaa viikkoa kaikille! :hug:

 

Kylläpä ahistaa ja vaikka mitä! Työkaveri on tuomassa muutaman kuukauden ikäistä lastaan töihin näytille ja veetuttaa! Sain kolmannen kekskenmenon,myöhäisen sellaisen,joten piti vielä synnyttääkkin,noin kaksi kuukautta sitten ja en ole siitä oikein vielä toipunut.! :'( Ja mitä tekee työkaveri? Tuo sitten jälkikasvunsa näytille!PLE! Eipä sitten aattele yhtään! Mietin jo vapaan ottamista sille päivälle tai lukkiudun komeroon! :kieh:

 

Miehen ex odottaa lasta uuden ukkonsa kanssa, eikä hoida kunnolla äidin velvollisuuksiaan omaan tyttäreensä!!Minun käytöksestä hän on mustasukkainen, vaikken todellakaan ole tyrkyttänyt itseäni tai yrittänyt olla missään vaiheessa äitipuolikaan!Me käydään lapsettomuushoidoissa ja maksetaan itsemme kipeiks,on se >NIIN VÄÄRIN :headwall: :headwall:

 

vittu kun vituttaa!!!! Miten mieheni voi olla toisinaan niin saatanan urpo!!!! Lapsettomuudestamme hän on sitä mieltä, koska syy siihen löytyy yksinomaan hänestä, että tämä on yksin hänen murheensa ja minun pitäisi lohduttaa ja tukea häntä tämän asian takia, olen ulkopuolisena tässä koska eihän minussa vikaa ole :kieh: hän on sitä mieltä että asiasta puhutaan muille tai sitten vain keskenämme ainoastaan silloin kun hän on sitä vaille tai kun hän päättää kenelle voidaan puhua, kun tämähän ei ole minun ongelmani!!!
mitä vittua sen päässä oikein liikkuu, vai eikö mitään??? mitä enemmissämäärin kyllä koen tämän yhteiseksi ongelmaksi ja murheeksi ja miehän näitä paskahoitoja läpi käyn!!! helvetin kova urakka ukolla käydä heittämässä pornolehti sylissä mällit purkkiin, voi raukkaa, täytyy yrittää paremmin tukea rakasta!!!!!

 

Justiinsa joo..

http://kaksplus.fi/keskustelu/t1714322

Ei VITTU sentään tätä saatanan epäreilua elämää!!!! |O |O |O

 

Jaaha, olipa sit ihan vitun hauska vappu.. se viimesinkin kaveri kerto olevansa 11.viikolla RASKAANA :'( ei sit voinu kertoo etukäteen tekstivistillä tai sähköpostilla vaikka olin niin toivonu, kun oli tiedossa että yrittää, vaan halus pakosti kertoo naamatusten ja kun kuulema ajatteli että tarvisin tukea sen tiedon jälkeen! No hei haloo, haluankohan tukee just sillon joltain helposti raskaakstulleelta vai, ja miten helvetissä se vois mua tässä mitenkään TUKEE!? |O Ja miksei kertonu heti alussa vaikka kuinka epävarmaa on ollu, oon mäkin kuitenkin tilittäny sille kaikki endovaivoihin ja hoitoihin liittyvät.. mut empä taida viitsiä/jaksaa enää. Että se sitten siitäkin kaverista, empä tiedä koska pystys edes näkeen seuraavan kerran. Tää paska pilaa vaan niin monta muutakin asiaa elämässä.

 

Risupesä :hug: :hug: Todellakin pilaa niin monta muutakin asiaa elämässä. Ite jätin menemättä kokonaan eilen kun en vaan olisi kestänyt sitä raskaanaolevien ja jo äitien "Kun mä odotin niin mulla olisitäjatätä, mites sulla, no mulla on tätä, oliks sulla silloin, no sit kun se syntyy niin sit se vasta alkaaja nytkin tää roikkuu tässä mukana..." Vaikka muuten tekisi välillä mieli pitää hauskaa ja lähteä johonkin, niin eipä 1) enää ole mitään bileitä, kun muut alkaa olemaan perheellisiä 2) jos on, niin ei pysty kuuntelemaan juttuja. Että se tästä vapusta ja kaikista tulevista juhlapäivistä... |O

 

ARGH. Viime viikolla olin mieheni kavereiden synttärijuhlissa, niin siellä oli tietenkin raskaana oleva nainen, jota mä rupesin katsomaan vihaisesti.

Tänään olin taas juhlissa, yksi pariskunta toi oikein ylpeästi kakaransa näytille ja toinen mun ikäinen nainen oli maha pystyssä. MÄ EN ENÄÄ KÄY JUHLISSA. Jos aikaisemmin pystyin salaamaan suruni ja vihani, nyt en enää pysty, joten rupesin itkemään juhlissa ja loppuillan välttelin tätä naista. MIKSI ELÄMÄ ON NIIN EPÄREILUA??! MIKSI minä, miksei hän? Jotkut päättävät vaan tulla raskaaksi, koska menivät naimisiin, miksei tehdä lapsen?

mulla ei ole enää mitään psyykkisiä voimia kestää tätä lapsettomuutta, olen ihan puhki.

 

Faith83, :hug:. Mulla pyörii samankaltaiset ajatukset mielessä todella usein. Ja joskus tuntuu siltä, että on ihan kusipää, kun ajattelee joistain äideistä niin törkeästi...("miten tuo luuseri on saanut lapsen, mutta minä en...". Luulen teidän ymmärtävän tällaisetkin ajatukset :ashamed:.

Että mikä vittu mussa voi olla niin helvetin päin persettä, ettei jumalauta edes lasta saada aikaiseksi.

Hoitoihin ollaan jonossa julkiselle puolelle, mutta voi olla, että täräytetään yksityiselle kun vituttaa tämä odottaminen. Maksaa mitä maksaa. Mä olen vaan jotenkin niin katkera (toisinaan) siitä, että meille tämä tuottaa surua, huolta, vaivaa, rahanmenoa ja kaikkea mahdollista ja toiset vaan hekumallisesti nusasevat ja plim, lapsi on siinä, ooh rakkauden hedelmä. Mikä meidän lapsi on? Tekemällä tehty, pakkoseksillä itku silmässä nusastu, lääkitty, piikitetty, mitä lie alulle. No, eihän sillä tavalla ole väliä, mutta...tiedätte varmasti pointin.