Hei,
Onko kellaan muulla tarvetta purkaa kiukkuaan? Taalla on hyvin asiallisia keskusteluja hoidoista ja hoitojen etenemisesta mika on tosi hienoa, mutta kovin paljon surua ja kiukkuakin ainakin mun mielessa liikkuu hoitojen aikana.
Ottaako teita muita paahan? Mika teita ottaa paahan? Minua itseani ottaa paljonkin asiat paahan naiden hoitojen yhteydessa, ihmiset ja muut asiat. Ehka voisimme tanne purkaa jotain kiukkua.
Mua ottaa seuraava paahan:
- Tutut ja sukulaiset ovat niin pirun uteliaita ja kyselevat vauvoista. "No, mites teidan vauvaprojekti etenee?" Tahan mennessa olen jotain ymparipyoreaa tyhmaa sanonut, mutta kohta varmaan rajahdan ja alan laukomaan jotain ihan hullua (joko sanoa etta ollaan paatetty ettei haluta lapsia ollenkaan tai sitten kertoa etta joo, on laakarit kayty ja koeputkihedelmoityksia tehdaan, etta ei nayta kovin hyvalta)
- Yhdelle kaverille muuten sanoin etta turhaan kyselet, kylla sulle sitten kerrotaan kun sen aika on! Se sano etta no ihmiset pimittaa tietoa naista asioista. Kerroin hanelle etta jokaisella on varmasti tosi hyva syy, miksi ei koko maailmalle omista asioistaan kerro!
- IVF laakehoito vienyt kaiken energian ja ei huvita mikaan! Niita laakkeita kun pitaa pistaa ja ottaa lahes kuukausi yhteensa! Toivon etta sen jalkeen energiat palaa takaisin!
- Kaverit jotka ei ole ikina lasta halunnut, vauvasta haaveillut tai muuta sellaista, putkahtaa raskaaksi hupsista vaan! On se niin epareilua.
- Kaverit jotka tietaa meidan yrittaneen lasta pitkaan, paukuttelee vaan omasta raskaudestaan ja viis veisaa meidan epaonnesta, vaikka siis tietaa etta olemme jo niin kauan yrittaneet! Kylla siina kiukku kasvaa.
- Kaveri joka on itse lapsettomuushoidoissa alkutaipaleella kritisoi mun laakaria ja ehdotti vaihtamaan, koska mun kaverin mielesta IVF ei ole mulle oikea hoitomuoto. Voi hitto sentaan, eihan se kamu voi mun ongelmasta tietaa ja osata sanoa mita mulle pitas tehda! Se sanoo se kamu etta laakehoidolla pitas alottaa, mut kun mulla ei oo hormooneissa mitaan vikaa ja laakkeilla ei siis apua. Hanen ongelmaansa kylla on laakkeista apua. Han ei myoskaan ole viela kovin perilla asioista, mutta eihan sita nyt tollaista pitaisi laukoa. Luulin saavani vertaistukea, mutta ei, sain huonon mielen pitkaksi aikaa.
- Se etta ihmiset sanoo etta ala stressaa, kylla se siita!!!!!!!!! GRRR. Hittooko ne siita tietavat minkalaista on kayda tallasta elavaa helvettia lapi!
- Mua suututtaa kaikki ihmiset jotka kehtaavatkin kertoa olevansa raskaana ja sanoa etta ei ollut suunniteltu lapsi tai on poika tulossa, mutta toivoinkin tyttoa! Kehtaavatkin! Olisivat onnellisia etta saivat lapsen.
- Suututtaa ihmiset jotka suunnittelee kuukauden tarkkaan etta ensi kuussa mun pitas tulla raskaaksi etta se uusi lapsi sopisi heidan elaman suunnitelmaan ja muuttoon ja lapsille tulisi juuri se oikea ikaero jne. Ja yritan siina sanoa etta mulle on ihan sama mika lapsi tulee ja milloin, kunhan edes yksi elamassani.
- Mua suututtaa ihmiset jotka jattavat lapsensa heittiolle! Antas meille lapsensa!
Valilla ma olen oikeasti sietokykyjeni rajoilla. Ehka tama on ihan normaalia. Valilla mua suututtaa ja itkettaa ihan hirveasti. Valilla suren lapsettomien kavereideni puolesta ja heidan epaonnistuneita hoitoja. Valilla olen ihan jees, positiivinen ja iloinen. Mietin valilla Miksi me? Miksi te? Aika huono lottopeli on meidan osalle annettu!
Nyt sain ainakin kiukun aiheita purettua. Antaa tulla jos muilta loytyy kiukkua sisalta!
Onko kellaan muulla tarvetta purkaa kiukkuaan? Taalla on hyvin asiallisia keskusteluja hoidoista ja hoitojen etenemisesta mika on tosi hienoa, mutta kovin paljon surua ja kiukkuakin ainakin mun mielessa liikkuu hoitojen aikana.
Ottaako teita muita paahan? Mika teita ottaa paahan? Minua itseani ottaa paljonkin asiat paahan naiden hoitojen yhteydessa, ihmiset ja muut asiat. Ehka voisimme tanne purkaa jotain kiukkua.
Mua ottaa seuraava paahan:
- Tutut ja sukulaiset ovat niin pirun uteliaita ja kyselevat vauvoista. "No, mites teidan vauvaprojekti etenee?" Tahan mennessa olen jotain ymparipyoreaa tyhmaa sanonut, mutta kohta varmaan rajahdan ja alan laukomaan jotain ihan hullua (joko sanoa etta ollaan paatetty ettei haluta lapsia ollenkaan tai sitten kertoa etta joo, on laakarit kayty ja koeputkihedelmoityksia tehdaan, etta ei nayta kovin hyvalta)
- Yhdelle kaverille muuten sanoin etta turhaan kyselet, kylla sulle sitten kerrotaan kun sen aika on! Se sano etta no ihmiset pimittaa tietoa naista asioista. Kerroin hanelle etta jokaisella on varmasti tosi hyva syy, miksi ei koko maailmalle omista asioistaan kerro!
- IVF laakehoito vienyt kaiken energian ja ei huvita mikaan! Niita laakkeita kun pitaa pistaa ja ottaa lahes kuukausi yhteensa! Toivon etta sen jalkeen energiat palaa takaisin!
- Kaverit jotka ei ole ikina lasta halunnut, vauvasta haaveillut tai muuta sellaista, putkahtaa raskaaksi hupsista vaan! On se niin epareilua.
- Kaverit jotka tietaa meidan yrittaneen lasta pitkaan, paukuttelee vaan omasta raskaudestaan ja viis veisaa meidan epaonnesta, vaikka siis tietaa etta olemme jo niin kauan yrittaneet! Kylla siina kiukku kasvaa.
- Kaveri joka on itse lapsettomuushoidoissa alkutaipaleella kritisoi mun laakaria ja ehdotti vaihtamaan, koska mun kaverin mielesta IVF ei ole mulle oikea hoitomuoto. Voi hitto sentaan, eihan se kamu voi mun ongelmasta tietaa ja osata sanoa mita mulle pitas tehda! Se sanoo se kamu etta laakehoidolla pitas alottaa, mut kun mulla ei oo hormooneissa mitaan vikaa ja laakkeilla ei siis apua. Hanen ongelmaansa kylla on laakkeista apua. Han ei myoskaan ole viela kovin perilla asioista, mutta eihan sita nyt tollaista pitaisi laukoa. Luulin saavani vertaistukea, mutta ei, sain huonon mielen pitkaksi aikaa.
- Se etta ihmiset sanoo etta ala stressaa, kylla se siita!!!!!!!!! GRRR. Hittooko ne siita tietavat minkalaista on kayda tallasta elavaa helvettia lapi!
- Mua suututtaa kaikki ihmiset jotka kehtaavatkin kertoa olevansa raskaana ja sanoa etta ei ollut suunniteltu lapsi tai on poika tulossa, mutta toivoinkin tyttoa! Kehtaavatkin! Olisivat onnellisia etta saivat lapsen.
- Suututtaa ihmiset jotka suunnittelee kuukauden tarkkaan etta ensi kuussa mun pitas tulla raskaaksi etta se uusi lapsi sopisi heidan elaman suunnitelmaan ja muuttoon ja lapsille tulisi juuri se oikea ikaero jne. Ja yritan siina sanoa etta mulle on ihan sama mika lapsi tulee ja milloin, kunhan edes yksi elamassani.
- Mua suututtaa ihmiset jotka jattavat lapsensa heittiolle! Antas meille lapsensa!
Valilla ma olen oikeasti sietokykyjeni rajoilla. Ehka tama on ihan normaalia. Valilla mua suututtaa ja itkettaa ihan hirveasti. Valilla suren lapsettomien kavereideni puolesta ja heidan epaonnistuneita hoitoja. Valilla olen ihan jees, positiivinen ja iloinen. Mietin valilla Miksi me? Miksi te? Aika huono lottopeli on meidan osalle annettu!
Nyt sain ainakin kiukun aiheita purettua. Antaa tulla jos muilta loytyy kiukkua sisalta!