kirjoitin eilen tänne pelkääväni olevani raskaana,tein testin tänään

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja taas tänne
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Ainakin ensi viikkoon asti onneksi aikaa miettiä vielä,mutta vaikeatahan tämä on,tuskin kumminkaan päätöstäni vaihdan.

:hug:

Äidin jaksaminen on todella, todella tärkeää. Joskus täytyy luopua jostain että itse pystyisi jatkamaan elämäänsä. Älä kuuntele näitä, jotka luulevat sädekehänsä kiiltävän kilometrien päähän, he eivät tiedä elämästäsi mitään eivätkä osaa tuntea empatiaa pätkääkään. Abortti on iso asia mutta selviät siitä kyllä. Muista puhua asiasta, Pahvin laittama puhelinumero kannattaa varmaan laittaa muistiin?
 
Hei

Tein abortin alkuvaiheessa. Ensin hain lähetteen lääkäriltä, jolle sanoin suoraan etten pysty käymään läpi raskautta ja selvitin tilanteeni. Sieltä sain lähetteen sairaalaan, jossa minut ultrattiin ja kysyttiin tahdonko nähdä ruudun ja varmistettiin vielä tahdonko todella abortin. Puhuimme ehkäisyasiat kuntoon siinä samalla. Sitten sain tabeltin suun kautta, jolla alkion kasvu lakkautettiin. Pääsin kotiin lepäämään. Otettiin verikoekin muistaakseni. En ole ihan varma miten ja missä järjestyksessä. Aika oli kamalan sumuista.

Sitten palasin sairaalaan, sain tabletit alapäähän ja sitten odottelin. Vaikka en suostunutkaan kipulääkkeitä ottamaan, niin ei se kipu kovin suuri sitten ollutkaan. Muutamia supistuksia, mutta raskauskin oli vasta 5 viikolla. Kannattaa ottaa rohkeasti kipulääkettä, jota tarjoavat.

Ja surureaktio on aivan normaali, sitä saa surra ja käydä läpi. Etkä sinä ole huono ihminen, etenkään kun myönnät olevasi pisteessä, jossa oma jaksaminen nousee etusijalle. Nostan rohkeudestasi hattua. Voimia!
 
:hug:

Äidin jaksaminen on todella, todella tärkeää. Joskus täytyy luopua jostain että itse pystyisi jatkamaan elämäänsä. Älä kuuntele näitä, jotka luulevat sädekehänsä kiiltävän kilometrien päähän, he eivät tiedä elämästäsi mitään eivätkä osaa tuntea empatiaa pätkääkään. Abortti on iso asia mutta selviät siitä kyllä. Muista puhua asiasta, Pahvin laittama puhelinumero kannattaa varmaan laittaa muistiin?

Ei soittoa sinne!!!! SE on PROLIFE linja. Eli siellä olevat ihmiset ovat yhtä empaattisia kuin Pahvikin!!!! ÄLä soita! Soita mielummin kunnalliselle tai lääkäriin oikeille ammatti-ihmisille!!
 
:hug:

Äidin jaksaminen on todella, todella tärkeää. Joskus täytyy luopua jostain että itse pystyisi jatkamaan elämäänsä. Älä kuuntele näitä, jotka luulevat sädekehänsä kiiltävän kilometrien päähän, he eivät tiedä elämästäsi mitään eivätkä osaa tuntea empatiaa pätkääkään. Abortti on iso asia mutta selviät siitä kyllä. Muista puhua asiasta, Pahvin laittama puhelinumero kannattaa varmaan laittaa muistiin?

En ole lukenut ketjua kuin alusta, mutta kun tuolla välissä lukee "he eivät tiedä elämästä mitään", niin se törkkäsi silmään. Minä tämän ketjun alkupuolella pyysin, ettei ap. tekisi aborttia, ja ainakin siitä abortista tiedän. Mulle se on tehty, ja tiedän, ettei sitä saa ikinä mielestään :(
 
En ole lukenut ketjua kuin alusta, mutta kun tuolla välissä lukee "he eivät tiedä elämästä mitään", niin se törkkäsi silmään. Minä tämän ketjun alkupuolella pyysin, ettei ap. tekisi aborttia, ja ainakin siitä abortista tiedän. Mulle se on tehty, ja tiedän, ettei sitä saa ikinä mielestään :(

Siellä lukee: he eivät tiedä elämästäsi mitään. Siis ap:n elämästä.
 
On sellaisia virallisiakin varmasti, joilla on ammatillinen pätevyys kohdata abortin kokenut. Toivottavasti osaavat kunnallisella puolella neuvoa. Ehdottomasti, jos pitäisi saada puhua, niin ammatti-ihmiset siellä sairaalassa ovat se oikea vaihtoehto.

Mun ystäväni teki abortin vuosia sitten, sanoi ettei saanut sairaalasta mitään henkistä tukea. Toivotaan että ajat ovat muuttuneet siitä, että olisi joku taho kelle nainen voi soittaa kun abortti on tehty tai se ollaan pian tekemässä. Luulen etä monelle se soittaminen olisi helpompaa kuin puhuminen kasvotusten. Ja siinäkin mielessä helpompaa että soittaa voisi kun itsestä siltä tuntuu.
 
Mun ystäväni teki abortin vuosia sitten, sanoi ettei saanut sairaalasta mitään henkistä tukea. Toivotaan että ajat ovat muuttuneet siitä, että olisi joku taho kelle nainen voi soittaa kun abortti on tehty tai se ollaan pian tekemässä. Luulen etä monelle se soittaminen olisi helpompaa kuin puhuminen kasvotusten. Ja siinäkin mielessä helpompaa että soittaa voisi kun itsestä siltä tuntuu.

Minut kohdannut henkilökunta oli onnekseni sellaisia, jotka kohtasivat minut ihan ihmisenä. Kysyivät pärjäänkö ja olisivat varmasti keskustelleetkin asiasta enemmän, jos olisin ollut tilassa, jossa puhua. Onneksi näin, sillä siinä tilanteessa olin aika vaakalaudalla ja Pahvimainen asenne olisi luultavasti vienyt sen viimeisenkin hengenrippeen jota vielä yritin itsessäni tilanteessa pitää yllä.

Varmaan täytyy tutkia asiaa onko jotain tukilinjoja. Ainakin on selvä, että abortinkokenut saattaa ja tarvitseekin usein psykososiaalista henkistä tukea. Mutta luulenpa, että on aika kuntakohtaista sen tuen määrä. :/
 
Tiedän tietenkin että keskeytetty yhdyntä oli todella typerää vaikkakin miehellä onkin todettu olevan tosi vähän siittiöitä jne ja sitä ajatteli sillä hetkellä että tuskin kerrasta,mutta tapahtunu mikä tapahtunu.Saan tarpeeksi mielestäni kärsiä tästä virheestä.

Ja silti teillä on 7kk:n ikänen lapsi?
Saat kärsiä tarpeeksi?
Minä en osaa sympatiaa antaa tässä tapauksessa.
 
Voimia päätökseesi - mitä ikinä teetkin, niin älä anna yhdenkään nettikirjoituksen vaikuttaa asiaan! Päätös täytyy tulla itsestä. Sinä tiedät tilanteesi ja perheenne ja sun jaksamisen paremmin kuin yksikään abortinvastustaja täällä. Heillä ei ehkä ole edes kokemusta vastaavanlaisesta tilanteesta. Ja vaikka olisi - he eivät ole sinä. Älä alistu minkään puolele, vaan kuuntele itseäsi niin, että voit myöhemminkin toivottavasti olla sinut itsesi kanssa.

Itse abortin nuorena kokenut - tyhmyyttäni - ja seison vieläkin päätökseni takana.
 
En yritä vaikuttaa suuntaan enkä toiseen mutta itse en varmastikaan pystyisi aborttia tekemään, jo olemassa olevat lapset muistuttaisivat kipeästi loppuelämän siitä, että yhdelle en antanut mahdollisuutta elämään. Pyrkisin järjestämään kaikki ympärillä olevat tukiverkot käyttöön jo valmiiksi: sukulaiset, ystävät - pyytäisin rohkeasti apua tuleville mahdollisille pahoinvointikuukausille ja pikkuvauva-ajalle. SElvittäisin, miten kunnalta on mahdollista saada kotiapua ja mitä muita tukitahoja löytyisi. VAlmistautuisin henkisesti itsekin selviämään vaikeimmat ajat mahdollisimman hyvin eri keinoin.

Ajattelisin myös todennäköisesti, että tämän viimeisen oli tarkoitus syntyä ja hän on edellisen "pari" (sinullahan on kaksi vanhempaa lasta pienehköllä ikäerolla ja nyt tulisi toinen sisaruspari).
 
Olisihan se mukava jollekkin avautua aiheesta,ehkä jos siihen pystyn.minä olen niin huono näyttämään heikkouttani kellekkään,itkemään,sanomaan ja näyttämään että olen rikki tai jokin tuntuu pahalle.Sikäli tuo tai jokin muu puhelinnumero voisi olla sopiva juttu minulle kun kasvotusten kaikki tälläinen on mulle vaikeata vaikka avoin ihminen muuten olenkin.

En mä täältä hae sääliä taikka sympatiaa jos niin luulette,kuhan halusin vaan avautua sekä purkaa mieltäni.

Voisi monenkin mielipide muuttua abortin kannalle jos kertoisin muutaman faktan suhteesta vaikka sinällään ei teidän sanoilla niin merkitystä ole,tai sanotaan näin että tsemppaavat sekä mukavat sanat ovat niitä tärkeitä ja mitkä tuntuvat nyt mukavalle ja antavat voimia joten suuri kiitos niistä.mietin edelleen ja tunteet heittelevät laidasta laitaan,silti tunnen mikä on viisainta ja myöskin tämän varmaan teen.
 
Tuo puhelinnumero on tarkoitettu myös niille, jotka ovat tehneet abortin ja haluavat keskusteluapua.

Haluaisin todella, että joku virallisempi taho tutkisi mitä neuvoja täällä numerossa annetaan. ProLifen sivuilla sanottiin kyllä ainakin melkoisen selvästi mitä mieltä olette abortista ja numero on heille, jotka pohtivat aborttia tai KÄRSIVÄT sen tehtyään. En todellakaan ikinä suosittele tuota numeroa kenellekään. Sen sijaan pyydän kaikkia kääntymään aitojen ammattilaisten puoleen. Epäilen nimittäin vakavasti, että kyseisen numeron edustajilla on niin syvästi omat vakaumukset, että puhelulla saattaa olla vakavia seurauksia sinne soittaville.
 
[QUOTE="minä";22285645]mä ja nyt pelkään että olen raskaana..tosin mulle on tehty sterilisaatio joten raskaus on pieni mahdollisuus mut...mulla tullu paperiin pyhkiessä verta mut ei siteeseen yhtään jo monta päivää..kierto mulla ollu 25-26 ja nyt menee 28.

Voihan tää olla ihan jotain muutakin kun että olisin raskaana..ja sitä tod.toivon koska abortti on edessä jos näin on käynyt, aamulla testin ostoon[/QUOTE]

Anteeksi mutta pakko kommentoida sinulle. Minulle tehtiin sterilisaatio yli 4 vuotta sitten klipseilla ja nyt kesakuussa sain keskenmenon niin etta sain ihan plussan testiinkin. Siita asti olemme silti uutta raskautta vaikka meilla lapsia on yhteensa 7, minulla 4 ja miehella 3. Jokainen silti paatta itse miten asiat haluaa. Jos epailet etta raskaus voisi alkaa on sinulla mahdollisuus keskustella laakarin kanssa varjoaine kuvauksesta missa tarkistetaan munajohdinten kiinni oleminen. Minulla siella on reika kylla ja pieni, mutta viela eivat ole poistoa tehneet :(
 
Lääkkeellisellä voi myös epäonnistua. tiedänpä yhden jolla on nyt vauva. Noin 3viikkoa lääkkeellisestä ihmetteli oireitaan ja kappas, ultrasta sai vahvistuksen epäilylleen.
Mulla on keskenmeno tehty lääkkeellisenä ja sain kahtena päivänä sairaalassa tabletit tupla määrinä ja kaavintaan päädyin lopuksi.
Voimia sulle ja miehellesi!
 
Kunnallisella puolellakin on mahdollisuus saada keskusteluapua psykologilta, mutta sitä pitää osata pyytää. Hakeutua itse keskustelemaan. Muutama juttutuokio puolueettoman ammattilasien kanssa tekee ihmeitä ja auttaa elämään päätöksen kanssa oli se mikä tahansa
 
Tsemppiä ja jaksamista aloittajalle minkä päätöksen tekeekään.
Itse kyllä olen aborttia vastaan,etenkin tuollaisessa tilanteessa että ei ole edes ehkäisyä käytetty! Mutta kukin tekee päätöksensä ja elää sen kanssa.
 
Hohhotihoijaa ja muka aikuisten ihmisten keskustelupalsta..
Jo keskustelun alkumetreillä arvasin kuinka se tulee etenemään.
"Olet paska ihminen kun teet abortin, kyllä sinä selviät lapsenhoidosta jos vaan haluat!!!!1 Minullakin on ollut niiiiin rankka elämä ja siitä ja siitä olen selvinnyt, kaikesta selviää kun vaan tahtoo!!1"

Miksi se on NIIN vaikea ymmärtää että kaikki eivät tahdo? Abortti on päätös siinä missä lapsen pitäminen tai adoptioon antaminenkin ja lisäksi hyvin vaikea sellainen.
Vaikka juuri SINÄ haluaisit vauvan ja nyt vituttaa kun et sitä ole saanut, ei se vauva sinulle putkahda kun vähän moralisoit aborttia suunnittelevaa ja purat omaa pahaa oloasi tähän.
MIKSI se on niin vaikea ymmärtää että abortti on VAIKEA, raskas päätös ja seuraa läpi elämän, siltikin se voi olla oikea ratkaisu.
Jos joku tietää että ei tahdo, ei halua, ei ole kykeneväinen huolehtimaan siitä kasvavasta alkiosta, niin miksi helvetissä se pitää väkisin pitää?
Näitä surkean elämän saaneita lapsia on jo ihan tarpeeksi.
Moni ei tunnu ymmärtävän että adoptioon antaminenkin kuulostaa paperilla hyvältä mutta on HELVETIN vaikea ja raskas päätös sen tekijälle, joka abortin lailla seuraa läpi elämän.
Kaikille lapsettomille perheille ja ihmisille kyllä löytyy tältä maapallolta lapsi joka tarvitsee kodin ja perheen, maapallo on täynnä jo nyt.
 
Mieti vielä ennen kuin päädyt aborttiin! Sulla/teillä on periaatteessa kaikki hyvin. On jo perhettä ja kokemusta vauvoista ja perhe-elämästä ja parisuhdekin, joka on kaiken perusta, vaikuttaa olevan kunnossa.
Kaikki on suhteellista, aika on erikoinen käsite; nyt sulla voi olla sellainen olo, että et jaksa, mutta viiden vuoden kuluttua voisit ajatella, miten ikinä olet edes voinut harkita "nelosen eliminoimista."
Sitä paitsi ihmiset murehtivat aivan liikaa; yleeensä asioilla on tapana järjestyä. Ja jos sulla on vaan tukijoukkoja lähettyvillä, niin kannattaa ottaa kaikki apu vastaan.
Uusi elämä on iloinen asia eikä itkun paikka. Nyt en muista minkäikäinen olet, mutta taisit olla vielä aika nuori. Ajattelepa vielä siltä kannalta, että nuorena on todennäköistä saada terveitä vauvoja.
Yli nelikymppisenä voin kertoa, että aika hulahtaa nopiaan ja yhtäkkiä huomaa olevansa vanha "ikuinen vauvastahaaveilija."
Mene metsään ja nuuhki metsän hajuja ja katsele metsän värejä ja tutkiskele itseäsi.
VOIMIA!
 
hei ap,

ja pahoitteluni. luultavasti sinulle tehdään lääkkeellinen tyhjennys ja jos esteitä ei ole, kotikeskeytyksenä. saat pkl:lla suun kautta lääkkeen joka lopettaa istukan toiminnan, kotona laitat sitten itse kahden yön kuluttua emättimeen tai otat suun kautta kohdunsuuta kypsyttävät ja supistelua aiheuttavat lääkkeet.

joku kun sanoi että keskeytys on helpompi pikkuviikoilla ja parempi onkin keskeyttää ajoissa kun sydäntä ja elimiä ei ole muodostunut. keskeytystä ei voida kuitenkaan tehdä ennenkuin raskaus on todettu, ja tähän ei riitä pelkkä raskaustesti. raskaus todetaan sairaalassa näkemällä alkion/sikiön sydämen syke ultraäänellä. Sydän siis on jo alkanut lyödä ja muutkin elimet kehittyä, kun keskeytys voidaan tehdä. helppoa se ei ole ikinä, ja suurimmalla osalla on myös ainakin jonkinasteisia kipuja jo pienillä viikoilla. kipulääkkeet ovat kuitenkin hyviä ja niihin saa reseptin myös kotikeskeytystä varten. ei ole tarkoitus, että kukaan joutuu kärvistelemään tuskissaan jos näin raskaan päätöksen on joutunut tekemään.
 
Voi että ärsyttää aina näissä ketjuissa nuo abortista valittajat ja ne jotka ei raskaaksi tule. AP:n tilanne on hänen omansa, ei siinä ole muilla mitään sanottavaa, eikä kannata omia näkemyksiään tuputtaa lapsen pidon puolesta.

AP, ymmärrän hyvin sinua ja olen myöskin abortin kannalla, ei itseään tarvitse ajaa lopen väsyneeksi, se ei ole kenellekään hyväksi. Jaksuja olemassa olevan vauvasi kanssa. Voikaa hyvin. :hug:
 

Uusimmat

Yhteistyössä