Kirjoita runo, kiitos =)!

Tässä muutama:

Lintu Pieni


Lintu pieni,
siipesi niin hennot
ja hauraat.
Ei siipesi
kanna viel,
et lentoon pääse,
lintu pieni.
Siivet emon
sua suojaa,
turvan sulle antaa.
Kunnes valmis
olet lentoon.


Elämän pienet asiat


Elämän pieniä asioita,
ystävän soitto,
vastaantulijan hymy.
Kaunis sana rakkaalta
ihmiseltä,
hellä kosketus,
lapsen nauru.
Kaikki nuo
elämän pienet asiat,
elämästä ihmeen tekevät!


Lapseni pieni


Lapseni pieni,
olet osa minua.
Olet paiste päivä,
lasku auringon,
olet päivieni ilo suurin!
Lapseni pieni,
sydämesi niin puhtoinen
sielusi niin viaton.
Lapseni pieni,
kuuntelet siinä
kun sulle laulua
hiljaa mä laulan.
Silmäsi loistaa
kuin tähtöset,
hymysi sinun
kaikk`murheeni poistaa.

:)
 
\
Alkuperäinen kirjoittaja 23.02.2005 klo 23:38 Tammikuu kirjoitti:
Kun elämää katsoo aidoin silmin, huomaa iltaisin tuikkivat tähdet
huomaa kuun, jolla ihan oikeasti on kasvot.
Huomaa, että lumisateessa on ihan oma äänensä, kun hiutaleet hiljaa putoavat muodostaen timanttihangen.
Huomaa, että ilta ei ole päivän päätös, vaan retki kohti unen utuista maata.
Huomaa aamulla kuun himmeän varjon, joka antaa tilaa auringon tulla.
Huomaa, että jokaisessa aamussa aukeaa uusi, rajaton mahdollisuus.
Huomaa, että tähän hetkeen on tartuttava, muuta ei meillä ole.


(Tämä ihan lasteni innoittamana kirjoitettu, alati ihmetellen lapsen aitoa iloa elää tässä hetkessä, ei tulevissa murheissa ja menneissä suruissa) Ja terkut Meduusalle
:wave: :)
Tää on kaunis!! :) :)
 
tämä on miusta ihana,vaikkei ihan ruo olekkaan>>>pistää ajattelemaan :whistle:


toitko iloa hänelle,
joka sinua piti ystävänään?
muistaako kukaan,
että puhuit hänelle tänään?
voitko isanoa illaalla
päivän pudotessa yötä päin
että autoit yhtäkään
niistä,jotka tänään näit?
päiväsi sanoja ja töitäsi muistaako
yksikään riemuisin sydämmin?
katsooko ahdistuksen painama veli
nyt huomista keveämmin?
jäikö j'älkeesi katkeruuden vana
vai ajatusten virta lämmin?
luuletko jumalan sanovan sinulle,kun
uneen vaipuen lepäät pieluksella;
"töistä ja sanoista päivän tämän sinut
palkitsen vielä yhdellä huomisella"?
:wave:
 
Kirjotan runon jonka kirjoitti mun miehen veli tyttäremme kastejuhlissa
"Kai täytyy tehdä runonpätkä pieni Heidi sulle,veljentyttärelleni juuri kastetulle.Ensi askel kohta on horjuva kai varmaan mutt oppia aina sulle vanhemmat nuo armaat.Nyt loppui multa runosuoni, kynästäkin tussi, mutt kaikkea hyvää toivoopi setä sulle."

Tässä toinen oma keksimä iltaruno kun tyttömme oli ihan pieni

Taivas hämärtyy,
Ilta saapuu
Heidi silmiänsä hieroo
alkaa unettaa

Nukkumatti liihottaa
Heidin luo,
heittää unihiekkaa

On aika unien satumaahan mennä
pilvihin pehmoisiin.

Keltainen laulu (ei oma )

Auringolla on keltainen tukka,
minä olen auringonkukka!
Keltainen ketteräksi saa,
se naurattaa,
se laulattaa.
Taskuun sieppaan
auringonsäteen
tartun ystävääni käteen.
Naurua ei kiinni saa,
iloa ei kaipaa karsinaa.

Tässä muutamia mitä nyt tuli mieleen ehkä vielä laittelen jossain vaiheessa lisää.
:wave:

 
Reseptit lainatut,reseptit omat
ohjeet niin tutu ja vaivattomat
reseptit äidin ja somummin
parhaimmat ohjeet serkun ja kummin
Kokki on pestattu
kaikki on testattu
lapsi vain huokaa:purkkiruokaa(tittamari marttinen:äidin karkkipäivä)
 
Ensi hymy


Niin hassunkurisen touhun nään:
suu tuoss' on sepposenseljällään,
suu pieni ja hampaaton!

Suu pieni,sua mikä naurattaa?
Mikä ilo noin sirriin silmät saa?
Näin kyselen turhaan lapseltain.
Se nauraa vain.

Se on lämmintä maitoa pullollaan.
Sill' on äidin suukkonen otsallaan.
Se on kurkkua myöten kylläinen,
peto pikkuinen.

Sinä paljon vaadit ja paljon saat.
Sinä siunaat kättemme toukomaat.
Nyt vasta ne tähkän kantaa,
sinä annat meidän antaa.


Tää ei ollu oma,joku aika sit silmiin osu tää ja oli pakko pistää ylös.Minusta kaunis runo! =)
 
\
Alkuperäinen kirjoittaja 23.02.2005 klo 23:38 Tammikuu kirjoitti:
Kun elämää katsoo aidoin silmin, huomaa iltaisin tuikkivat tähdet
huomaa kuun, jolla ihan oikeasti on kasvot.
Huomaa, että lumisateessa on ihan oma äänensä, kun hiutaleet hiljaa putoavat muodostaen timanttihangen.
Huomaa, että ilta ei ole päivän päätös, vaan retki kohti unen utuista maata.
Huomaa aamulla kuun himmeän varjon, joka antaa tilaa auringon tulla.
Huomaa, että jokaisessa aamussa aukeaa uusi, rajaton mahdollisuus.
Huomaa, että tähän hetkeen on tartuttava, muuta ei meillä ole.


(Tämä ihan lasteni innoittamana kirjoitettu, alati ihmetellen lapsen aitoa iloa elää tässä hetkessä, ei tulevissa murheissa ja menneissä suruissa) Ja terkut Meduusalle
:wave: :)
Tämä oli mahottoman kaunis :'( , jotenkin liikuttavalla tavalla kaunis! Terkut tuli perille :hug:
 
\
Alkuperäinen kirjoittaja 24.02.2005 klo 00:11 Öppiäinen kirjoitti:
Mä nostelen vielä kans Meduusalle tätä...
Nyt lähden pehkuihin! Saatanpa lisätä huomenna vielä sulle pari runoa. Tykkään itsekin ihan mahdottomasti runoista!!
Terkkulit!!
Kiitos kovasti!! Aivan ihana juttu kun jaksatte nostella tätä =) ...olen päivät töissä niin yleensä iltasella kaivelen tän esille ja nyt tässä ei ollut homma eikä mikään kun täällä on näin avuliaita ihmisiä :heart:
 
\
Alkuperäinen kirjoittaja 24.02.2005 klo 13:07 Merry-Go-Round kirjoitti:
Sinua mietin
mieleni kuvissa öisin
Päivisin
taivaan särkyneissä
pilvissä
Sinut näen
auringon säteissä
Tunkeudut iholleni
lämmittäen minut
taas hymyyn


Tässä yksi kokoelmastani :whistle:
Tämäkin oli kaunis :heart:
 

Yhteistyössä