Kirjoita runo, kiitos =)!

Tommya ja joitakin muita lainatakseni...

Ihminen tarvitsee ihmistä
ollakseen ihminen ihmiselle,
ollakseen itse ihminen.
Lämpimin peitto on toisen iho,
toisen ilo on parasta ruokaa.
Emme ole tähtiä, taivaan lintuja.
Olemme ihmisiä osa pitkää haavaa.
Ihminen tarvitsee ihmistä,
ihminen ilman ihmistä
on vähemmän ihminen ihmisille,
vähemmän kuin ihminen voi olla.
Ihminen tarvitsee ihmistä.
---------------------------------------------
Vuorille
ei pääse kiipeämättä
Pohjaa
ei näe sukeltamatta
Rohkeutta
ei opi pelkäämättä
Kivusta
ei pääse kärsimättä
Tämä halu
lähtee vain kuolemalla

-----------------------------------------------

Kyllä minä olen himoinnut toisen omaa.
Sillä kukaan ei omista täällä mitään.
Ei vuodetta, jossa sulautuu salaisuuksiin, eikä kukaan ole kenenkään.
Kyllä, minä ole puhunut valhetta,
kirkkain silmin ja kantanut totuutta kuin liian raskasta taakkaa,
sielun sumenemiseen saakka.
Kyllä, minä olen pettänyt sekä järjen että sydämen
enkä voi kiistää etten olisi tehnyt sitä
täysissä järjissä, suuresta halusta.
Kyllä, minulle on annettu enemmän kuin ansaitsisin.
Kyllä, minä olen katsellut itseäni, niin kuin enkelit katsovat,
yksinäistä, eksynyttä.

--------------------------------------------------

Ehkä jonain päivänä lapsi katsoessaan minuun,
näkee sen lapsen joka joskus olin.
Ja minusta tuntuu kuin olisin saanut jotakin anteeksi.

----------------------------------------------------
Arvaa, jos voit.
Valitse, jos uskallat.
------------------------------------------------------

 
älä itke, jos elämä pettääkin,
jos on piikkejä ruusujen alla.
älä itke, jos ruusunen kuoleekin,
kun siihen koskevi halla.
älä itke, jos ystävä pettääkin,
johon aina niin varmasti luotit.
vaan itke, jos petit sä ystävän
ja surua hänelle tuotit.
 
\
Alkuperäinen kirjoittaja 25.02.2005 klo 23:22 kumi kirjoitti:
älä itke, jos elämä pettääkin,
jos on piikkejä ruusujen alla.
älä itke, jos ruusunen kuoleekin,
kun siihen koskevi halla.
älä itke, jos ystävä pettääkin,
johon aina niin varmasti luotit.
vaan itke, jos petit sä ystävän
ja surua hänelle tuotit.
Kaunis :'(
 
Oli hiljentynyt sairaala yöhön, eräässä lastenhuoneessa valvotaan.
Yölamppu vain hiljaa valaisee pojan tukkaa kiharaa.

Joku seisoo vuoteensa vierellä, joku kättänsä puristaa..
he tuona hetkenä tuntevat, kuolema ovella kolkuttaa.

Rakas, kuiskaa poika hiljaa, ole luonani hetki tuo,
kun kuolema niittää viljaa ja siirryn mä jumalan luo.

Ja tyttö puhkeaa kyyneliin, syynä tuska jäätävä tuo...
niin poskelle kalpealle, hän suukon viimeisen suo.

Pojan rintaa vasten painuu, tytön tummatukkainen pää.
olet ollut sä mulle ainut rakas, tyttö tuskissaan nyyhkyttää.

Yö sairaalan vaihtuu aamuun valkeaan, on niitetty kallista viljaa,
nyt aittahan taivahan.

Vuoteen luona itkevän kuulen tytön, hiljaa nyyhkyttäen,
toistaa huulet: rakas taivaassa tavataan, eihän ero ole koskaan viimeinen.
 
\
Alkuperäinen kirjoittaja 25.02.2005 klo 23:32 kumi kirjoitti:
Oli hiljentynyt sairaala yöhön, eräässä lastenhuoneessa valvotaan.
Yölamppu vain hiljaa valaisee pojan tukkaa kiharaa.

Joku seisoo vuoteensa vierellä, joku kättänsä puristaa..
he tuona hetkenä tuntevat, kuolema ovella kolkuttaa.

Rakas, kuiskaa poika hiljaa, ole luonani hetki tuo,
kun kuolema niittää viljaa ja siirryn mä jumalan luo.

Ja tyttö puhkeaa kyyneliin, syynä tuska jäätävä tuo...
niin poskelle kalpealle, hän suukon viimeisen suo.

Pojan rintaa vasten painuu, tytön tummatukkainen pää.
olet ollut sä mulle ainut rakas, tyttö tuskissaan nyyhkyttää.

Yö sairaalan vaihtuu aamuun valkeaan, on niitetty kallista viljaa,
nyt aittahan taivahan.

Vuoteen luona itkevän kuulen tytön, hiljaa nyyhkyttäen,
toistaa huulet: rakas taivaassa tavataan, eihän ero ole koskaan viimeinen.
:(
 
Äiti, kertoisitko,

Olen kuusivuotias ihminen jo,
niin että äiti kertoisitko,
mistä meidät lapset on tehty?

Olen tarhan tädiltäkin kysynyt,
hän on vain minulle hymyillyt,
ja talkkarikin on hämmästynyt.

He sanovat: odotahan nyt!

Naapurin pihalla kerrottiin,
että pienet lapset on tehty niin,
että vettä ja jauhoja sotkettiin
ja taikina lapseksi muovailtiin,
sen jälkeen uunissa paistettiin.
Äiti, tehdäänkö lapsia niin?

Äiti, voiko tälläistä pientä lasta
tehdä lehmän pienestä vasikasta,
jos karvat vain ottaisi pois?
Ei antaisi lupaa ammumaan,
pyytäisi pottaan pissaamaan
ja kahdella jalalla kulkemaan?

Äiti, voiko pelto tai kasvimaa
ihmisen taimia kasvattaa,
kuten porkkanaa, heinää tai muuta?
Miten taimet vauvaakin pienemmät,
pellon mullassa pärjäävät,
kun siellä on madot ja jyrsijät
sekä sateet ja tuulet myrskyisät?

Jos minut on tehty sairaalassa
tai tehtaassa lapsia valmistavassa,
niin mistä rakennusaineen saivat?
Mistä lämmön laittoivat ruumiiseen,
miten jalkani saivat liikkeeseen,
mistä huono olo kun tuhmasti teen,
mistä itku kun sattuu varpaaseen?

Lapseni,

Pieni olet vielä ymmärtämään
mutta väärin teen jos ääneti jään,
joten rakennusaineesta kerron.

Se on ainetta kultaakin kalliimpaa,
sitä ei rahalla ostaa saa,
ei kasvata meret, ei metsät, ei maa
silti jokainen voi sitä omistaa.

Taivaan isämme kultaisin,
meille kaikille lahjoitti paketin,
joka sisältää rakennusaineen.
Käyttöohje on yksinkertainen:

Käytä ainetta reilusti tuhlaillen,
sitä säilytä lämmöllä sydämen,
koska se on vihalle allerginen.

Se on rakennustarvikepakkaus,
jonka päällä on teksti: Rakkaus

Tästä sinutkin, lapseni, tehtiin.
Siitä miljoonat lapset on valmistettu,
siitä kaikki kaunis on rakennettu,
siitä onni on koteihin asennettu,
sen avulla paha on karkoitettu.

-Martti Puomisanta-

Kertakaikkisen ihana! =)
 
\
Alkuperäinen kirjoittaja 25.02.2005 klo 23:32 kumi kirjoitti:
Oli hiljentynyt sairaala yöhön, eräässä lastenhuoneessa valvotaan.
Yölamppu vain hiljaa valaisee pojan tukkaa kiharaa.

Joku seisoo vuoteensa vierellä, joku kättänsä puristaa..
he tuona hetkenä tuntevat, kuolema ovella kolkuttaa.

Rakas, kuiskaa poika hiljaa, ole luonani hetki tuo,
kun kuolema niittää viljaa ja siirryn mä jumalan luo.

Ja tyttö puhkeaa kyyneliin, syynä tuska jäätävä tuo...
niin poskelle kalpealle, hän suukon viimeisen suo.

Pojan rintaa vasten painuu, tytön tummatukkainen pää.
olet ollut sä mulle ainut rakas, tyttö tuskissaan nyyhkyttää.

Yö sairaalan vaihtuu aamuun valkeaan, on niitetty kallista viljaa,
nyt aittahan taivahan.

Vuoteen luona itkevän kuulen tytön, hiljaa nyyhkyttäen,
toistaa huulet: rakas taivaassa tavataan, eihän ero ole koskaan viimeinen.
Tästä pääsi jo itku :'( :'( ...mutta kiitän kuitenkin, sillä tämä on erittäin herkkä ja kaunis, vaikkakin surullinen! Pistää miettimään mikä on hyvä asia...

 
Yö on aamua viisaampi, sillä on mukanaan päivän koko kirjo.
Mutta on hyvä, että aamun saapuessa emme tiedä, mitä päivällä on varastossaan meitä varten. Liian moni askel jäisi ottamatta, liian moni unelma kantamatta, jos karu totuus paljastuisi jo aamuauringon aukaistessa silmänsä. Sillä kaikki päivät eivät ole kultaa, elämä viskoo ja me otamme vastaan, mitä saamme.
:wave:

Ja nostoa samalla, vaikka runo ei näin yöllä enää oikein kuljekaan ;)
 
\
Alkuperäinen kirjoittaja 25.02.2005 klo 23:50 Tammikuu kirjoitti:
Yö on aamua viisaampi, sillä on mukanaan päivän koko kirjo.
Mutta on hyvä, että aamun saapuessa emme tiedä, mitä päivällä on varastossaan meitä varten. Liian moni askel jäisi ottamatta, liian moni unelma kantamatta, jos karu totuus paljastuisi jo aamuauringon aukaistessa silmänsä. Sillä kaikki päivät eivät ole kultaa, elämä viskoo ja me otamme vastaan, mitä saamme.
:wave:

Ja nostoa samalla, vaikka runo ei näin yöllä enää oikein kuljekaan ;)
Tämä oli yhtä viisas kuin rakas kaimani...öitä :hug:
 
\
Alkuperäinen kirjoittaja 25.02.2005 klo 23:52 Meduusa kirjoitti:
\
Alkuperäinen kirjoittaja 25.02.2005 klo 23:50 Tammikuu kirjoitti:
Yö on aamua viisaampi, sillä on mukanaan päivän koko kirjo.
Mutta on hyvä, että aamun saapuessa emme tiedä, mitä päivällä on varastossaan meitä varten. Liian moni askel jäisi ottamatta, liian moni unelma kantamatta, jos karu totuus paljastuisi jo aamuauringon aukaistessa silmänsä. Sillä kaikki päivät eivät ole kultaa, elämä viskoo ja me otamme vastaan, mitä saamme.
:wave:

Ja nostoa samalla, vaikka runo ei näin yöllä enää oikein kuljekaan ;)
Tämä oli yhtä viisas kuin rakas kaimani...öitä :hug:

Kiitos, ja hyvää yötä sinnekin :heart: =)
Ja hauskaa hiihtolomaa muuten, meillä se tosiaan on liki vietetty. Vaikka arkea jo kaipaankin, meni taas rytmit pyllylleen :ashamed: :whistle:

Kenties "kohtaillaan" ens viikolla, vai ootteko lähdössä reissuun?

 
\
Alkuperäinen kirjoittaja 25.02.2005 klo 23:54 Tammikuu kirjoitti:
\
Alkuperäinen kirjoittaja 25.02.2005 klo 23:52 Meduusa kirjoitti:
\
Alkuperäinen kirjoittaja 25.02.2005 klo 23:50 Tammikuu kirjoitti:
Yö on aamua viisaampi, sillä on mukanaan päivän koko kirjo.
Mutta on hyvä, että aamun saapuessa emme tiedä, mitä päivällä on varastossaan meitä varten. Liian moni askel jäisi ottamatta, liian moni unelma kantamatta, jos karu totuus paljastuisi jo aamuauringon aukaistessa silmänsä. Sillä kaikki päivät eivät ole kultaa, elämä viskoo ja me otamme vastaan, mitä saamme.
:wave:

Ja nostoa samalla, vaikka runo ei näin yöllä enää oikein kuljekaan ;)
Tämä oli yhtä viisas kuin rakas kaimani...öitä :hug:

Kiitos, ja hyvää yötä sinnekin :heart: =)
Ja hauskaa hiihtolomaa muuten, meillä se tosiaan on liki vietetty. Vaikka arkea jo kaipaankin, meni taas rytmit pyllylleen :ashamed: :whistle:

Kenties "kohtaillaan" ens viikolla, vai ootteko lähdössä reissuun?
Pyllylleen ne mänöö täälläkin taatusti mutta se kuuluu loman luonteeseen B) . Ei lähetä reissuun ei, vasta perj.lähdemme sukuloimaan eli kyllä me kohtaillaan :heart:
 
\
Alkuperäinen kirjoittaja 25.02.2005 klo 23:56 Meduusa kirjoitti:
\
Alkuperäinen kirjoittaja 25.02.2005 klo 23:54 Tammikuu kirjoitti:
\
Alkuperäinen kirjoittaja 25.02.2005 klo 23:52 Meduusa kirjoitti:
\
Alkuperäinen kirjoittaja 25.02.2005 klo 23:50 Tammikuu kirjoitti:
Yö on aamua viisaampi, sillä on mukanaan päivän koko kirjo.
Mutta on hyvä, että aamun saapuessa emme tiedä, mitä päivällä on varastossaan meitä varten. Liian moni askel jäisi ottamatta, liian moni unelma kantamatta, jos karu totuus paljastuisi jo aamuauringon aukaistessa silmänsä. Sillä kaikki päivät eivät ole kultaa, elämä viskoo ja me otamme vastaan, mitä saamme.
:wave:

Ja nostoa samalla, vaikka runo ei näin yöllä enää oikein kuljekaan ;)
Tämä oli yhtä viisas kuin rakas kaimani...öitä :hug:

Kiitos, ja hyvää yötä sinnekin :heart: =)
Ja hauskaa hiihtolomaa muuten, meillä se tosiaan on liki vietetty. Vaikka arkea jo kaipaankin, meni taas rytmit pyllylleen :ashamed: :whistle:

Kenties "kohtaillaan" ens viikolla, vai ootteko lähdössä reissuun?
Pyllylleen ne mänöö täälläkin taatusti mutta se kuuluu loman luonteeseen B) . Ei lähetä reissuun ei, vasta perj.lähdemme sukuloimaan eli kyllä me kohtaillaan :heart:

Niinpä, lomalla saa hiukan poiketa rutiinista :) Noin aikataulujen suhteen nimenomaan. Hyvä, kohtaamisiin siis, nuku hyvin ja näe kauniita unosia :hug:
 
[[/quote]


Niinpä, lomalla saa hiukan poiketa rutiinista :) Noin aikataulujen suhteen nimenomaan. Hyvä, kohtaamisiin siis, nuku hyvin ja näe kauniita unosia :hug:
[/quote]

Kiitos :heart: ...ja nuku siekin hyvin, muistathan varmasti sen ohjeen vielä, tästä hymiöstä sen varmalla muistat ----> :whistle: :D
 
Sinä nauroit,
kun kerroin pitäväni sateesta.
Sinä nauroit,
kun kerroin pelkääväni ukkosta.
Sinä nauroit,
kun kerroin nukkuvani nallen kanssa.
Sinä nauroit,
kun kerroin olevani romanttinen.
Viattomuuden loiste silmissäni, ehkä ripaus
rakkauttakin.

Mutta silti nauroit, kuinka voit sen jälkeen kuvitella
minun vastaavan kyllä?

:ashamed:
 
Keijunmekko
risto rasan ihana runo:

Olen iloisella päällä,
voimistelen lattialla
ennen nukkumaan menoa.
Vuoteessa kerron sinulle
miten elämme;
jos riitelemme, niin vähän vain,
ettei kasva torahampaat.
 

Yhteistyössä