Kirjoita runo, kiitos =)!

\
Alkuperäinen kirjoittaja 07.04.2007 klo 00:05 Meduusa kirjoitti:
\
Alkuperäinen kirjoittaja 06.04.2007 klo 23:57 Tammikuu kirjoitti:
\
Alkuperäinen kirjoittaja 06.04.2007 klo 23:54 Meduusa kirjoitti:
\
Alkuperäinen kirjoittaja 06.04.2007 klo 23:29 Tammikuu kirjoitti:
\
Alkuperäinen kirjoittaja 06.04.2007 klo 22:27 Meduusa kirjoitti:
Kiitos teille kaikille jotka olette tänne kirjoitelleet :heart: =) Tulipa lämpöinen olo kun lueskelin uusia runoja täältä pitkästä aikaa :heart: Joku oli penkonut tämän ylös viime vuodelta, tosi kiva juttu! Kiitos!

Terve, leidi. Minäkin olen muistanut teikäläistä, vaikka se ei ole missään näkynytkään, paitsi noissa hatarissa runoissani :ashamed: Mutta niitä hyviä tyyppejä kantaa sydämessään, vaikka arjen tiimellyksessä ne yhteydenotot tahtoo jäädä.

Lämpöistä pääsiäistä, Meduusa :flower: :heart: =) :wave:
No kuule arki on sitä samaa kaikilla...en ole minäkään enää oikein nettikamujani muistanut viesteillä yms. Jokaisella on siinä omassa elämässään niin paljon, ettei kaikkea pysty "sumplimaan". Olen huoleti! Minun sydämessäni on myös niin monta ihmistä, että eivät kyllä sieltä mihinkään karkaa :heart: Aika on vaan niin kummallinen käsite.

Mukavaa Pääsiäistä Sinullekin, ihanainen :hug: :heart:

Kiitos =)

Nimeonomaan, aika on ihme juttu. Se kiitää, vaikka joskus se tuntuukin seisovan paikoillaan.... Ja minä EN IKINÄ ole oikein ollut kellon/ajan ja organisoinnin kanssa hyvä pataa, se aika tahtoo multa luistaa johonkin rakoseen. Tässä talossa kai noihin vanhan lautalattian nostalgisiin rakosiin :whistle: :D

Mutta muistetaan, ja pidetään yhteyksiä, kun keritään/jaksetaan. Sydänhän onneksi pysyy matkassa mukana meillä.

:hug: :wave:
Jaahas, tässäkin löytyi taas yhtäläisyys meillä :D siis tuo AIKA, se on tosiaan jännä että mihin hiivattiin se aina häviää kun esim. tässä koneella istuu tai selvittää pyykkivuorta ja siinä samalla mankeloi ja pistää uutta pyykkiä koneeseen :eek: Tuli nimittäin tänään hiukka kiirus kun oli sovittu kyläilyaika :whistle: jäi hommat siis kesken :D Ja tuo organisointi, mitä se on, meillä se on miehen heiniä :D Ei mulla ole AIKAA organisoida B)

Kai se on pötkittävä nukkumaan kun tuo kello vaan tikittää :eek: enkä edes tajunnut että se on noin paljon, tässä se taas nähtiin mun pikivisiitti :p B)

Halit ja hyvänyöntoivotukset Sinulle :hug:
ps. olethan sie muistanut ottaa huulet huomioon kun asetut tyynylles??? :whistle: ;) :D Oli ihan pakko taas!

Juu, huuletkin kulkee matkassa, ja on sopivasti tyynyllä B) Vai mitä huulia :whistle: :p sinä meinaat :xmas: (kaikkea sentään tyynylle ;))

Kauniita unia, suklaamunan kuvia :) :wave:
 
Tällänen tuli mieleen tänään

Miksi , miksi menneisyys ei päästä otteestaan,
välillä antaa hengittää, kunnes taas pitää kiinni niin lujaa, että meinaan tukehtua, muistoista, siitä kaikesta minkä se toinen koki, minkä minä joudun näissä kengissä kärsimään, vai olinko se minä, en halua tunnistaa itseäni nyt niistä asioista , niistä tunteista , pahasta olosta, haluan muistaa ihanat asiat, sen iloisen minän , sen joka jaksoi hymyillä ja olla minä, miksi minä katoan pois, palaanko takaisin, palaan, tiedän , olenhan tullut takaisin ennenkin.Uskon, luulen , tiedän , niin ympyrä sulkeutuu jälleen, palaset loksahtaa paikoilleen, keräilen niitä, hajoan, korjaan , kärsin, tulen ehjäksi pitkän taistelun jälkeen, ehkä.

:/
 
Kohta on lukukausi kohti loppua,
kesäloma alkaa ei tuttua hoppua.

Haikeuskin hieman rinnassa kaihertaa,
esikoinen kun viimeistä vuotta ahertaa.

Yläasteelle myös yksi siirtyy,
hetket nää muistoihin piirtyy.

Alkaa elämässä syksyllä aivan uusi luku,
tuota lapsien kasvua katselee myös suku.

Kuin eilenhän vasta kaikki lattialla leikki,
nyt tytöistä isommalla jo kasvoilla meikki.

Mutta kulkee aika ja me virran mukana,
äidin tehtävähän on aina ollakin tukena.

Mutta ajatukset nämä mielestä häädän,
ja illan alkuun kera iltapalan mä säädän.

Sillä iloiset on mietteet ja odotetaan kesää,
vielä monta vuotta pidetään yhdessä pesää.

 
samettiruusu
Kokeilenpa vauveli sylis, että irtoaisko jotain :)


Hyvää päivää
hymyn häivää

pienen posken sametissa
nukkaposken uumenissa
hymy herää elämään
suukko kuormaa keräämään

hali hali halitusta
eikä yhtään valitusta


 
heidi

Jos tässä paikassa
ei ymmärretä kyyneliä,
mihin menen itkemään?
Jos tässä paikassa
sieluni ei pääse lentoon,
mihin menen lentämään?
Jos tässä paikassa
ei voi esittää kysymyksiään,
mihin menen etsimään?
Jos tässä paikassa
ei kuulla tunteitani,
mihin menen kertomaan?
Jos tässä paikassa
minua ei ymmärretä
sellaisena kuin olen,
mihin voin mennä olemaan?
Jos tässä paikassa
en voi yrittää oppia ja kasvaa
missä olen oma itseni?
Jos tässä paikassa
ei ymmärretä kyyneliäni,
mihin voin mennä itkemään?


(William J. Crokett)
************************
TIE

KUINKA MINUT SÄ LÖYSIT, OMA LAPSENI PIEN,
KUINKA JUURI MUN LUOKSENI ETSIT SÄ TIEN?

MAAILMAN TIET OVAT HAARAISET, RISTEÄÄ POLUT,
MEITÄ YHDISTÄÄ AIKA JA YHDISTÄÄ SOLUT.

KUINKA OUTO ON AIKA, TUO PÄIVIEN JUOKSU,
KUINKA TUTTU JA RAKAS SUN IHOSI TUOKSU!

SINUN TUOKSUSI VIESTI ON AIKOJEN TAKAA,
SINUN SUKUSI KUISKAUS, HILJAINEN, VAKAA.

SE, KUISKAUS ON SILMIES POHJALLA PALO,
KUIN TÄHTIEN KIRKKAASTI VILKKUVA VALO.

SE KAIPAAKO KAUAS, MISSÄ TÄHTÖSET HOHTAA,
ESIÄIDIT, ESI-ISÄTKIN UNESSA KOHTAA?

SINÄ PIENI JA HAURAS, MITEN TIESIT SÄ TULLA,
ONKO MATKASTAS MUISTIKUVIA SULLA?

MEILTÄ AIKUISILTA ON UNHOSSA REITTI,
TÄMÄN ELÄMÄN OPIT SEN TIELTÄNSÄ HEITTI.

NUKU, LAPSENI, RAUHASSA - MINÄ LIIKAA KAI KYSYIN.
VAUVANA ITSEKIN ÄIDILLE VAITI MÄ PYSYIN.
-Lauri Lehtinen-
***********************************

Sinä olet taivaasta tullut,
siksi on siunaus myötä.
Siksi kasvosi pienet
valaisevat elämän yötä.

Kun olen uupunut matkaan,
jotenkin autat,sinä pieni.
Muutama kukkanan puhkee
viereen louhikkotieni.

Taivas ja enkelten loisto
silmies sinessä hohtaa.
Jotain herkkää ja pyhää
sieluni sinussa kohtaa.

Olet vain avuton lapsi
siksi on lähellä taivas
tyyniä vesiä pitkin
käyköön elämän laivas.

-Liisa ylönen-
*******************
Erityislasten vanhemmille
Eilen Herralle enkelit tuumivat näin:
"On aika syntymän uuden.
Hyvin paljon rakkautta tarvitsee
Tämä Lapsi Salaisuuden.

Hänen kasvunsa ei liene nopeaa,
ei hän saavuta tähtiä siellä.
Paljon hellyyttä kaipaa hän ihmisiltä,
joita kohtaa hän elämän tiellä.

Ehkei koskaan hän nauraa ja leikkiä voi,
ei sanoja mietteilleen löydä,
kovin monissa paikoissa sopeudu ei,
hän saa vammaisen nimellä käydä.

Siispä huolella kotinsa valitkaamme
-hän saakoon elämää täyttä.
Herra etsi vanhemmat, joita voit
tähän erikoistehtävään käyttää.

Heti tehtävän arvoa huomaa he ei,
ja niin ehkä onkin hyvä,
mutta lahjana lapsosen mukana on
luja usko ja rakkaus syvä.

Pian alkavat varmaan he ymmärtää,
minkä aarteen suuren he saikaan,
saavat iloita heikosta, hennosta,
Salaisuuden Lapsesta Taivaan."
***********************
Aurinko kurkkaa aaltojen takaa unisen palmun latvukseen.
Pikkuinen tyttö sängyssä makaa, nukahtaa lauluun hiljalleen.
Tytön on helppo vaipua uneen, äiti kun tukkaa koskettaa.
Vilpoiseen paitaan kietoutuneen tytön se unten maille saa.
Mainingit rauhoittuu.
Taivaalle ryömii kuu.
Unessa unten mailla on lunta aurinko vaikka lämmittää.
Siellä on sadun valtakunta, siellä on suukonlämmin sää.
Tyttöni unten maille jo juokse, seikkailut siellä odottaa.
Hetkessä lennät tuttujen luokse, siellä on aivan ihanaa.
Mainingit rauhoittuu.
Taivaalle ryömii kuu.
*********************
 
heidi
Jos en olisi syntynyt,
enkä olisi tässä,
olisinko tyhjä paikka
pilkkopimeässä?

Olisinko tuuli,
tai häivähdys hento,
perhosen kepeä
siivenlento?

Jos en olisi syntynyt,
enkä olisi täällä,
olisinko kaipaus
sydämesi päällä?

Jos en olisi syntynyt,
olisinko missä,
yksinäinen pisara
meren syvyyksissä?

Jos en olisi syntynyt,
olisinko tähti,
joka kauas kodistaan
luo ystävän lähti?

Olisinko hellyys,
kuin pehmeää lunta,
sydämesi
ihanaa unta?

**
Taivaan isä, enkelisi
voitko lähettää
sinne, missä joku lapsi
pelkää pimeää.

Taivaan isä, enkeliä
tänään tarvitsen.
Kiitos, että lähelläni
hän on suojellen.

Taivaan isä, enkelisi
vierellemme jää.
Kiitos etten koskaan kulje
ilman ystävää.

**

Keijukaiset

Ihmeen kauniita kukkia kasvaa
metsän toisella puolella.
Niitä siniset keijukaiset
hoitavat hiljaa ja huolella.

Aina kun sinun mielessäsi
on suru ja murhe musta,
sinisten keijujen kukkaset
tuoksuvat lohdutusta.

Tuuli tuo melkein huomaamatta
tuoksua metsän takaa.
Silloin voit hellään syliin mennä
ja pahan mielen jakaa.

**





 
Heidi
Mitä tapahtuu
kun päivä hämärtyy ja tulee ilta,
menevätkö silmät kiinni kukkasilta.
Ja meneekö aurinko nukkumaan
kuu kun tulee valvomaan
Entä pilvet - nukuttaako niitä
Vai eikö niille unihiekka riitä.

Mitä jos yöllä sataa lunta
voiko lumihiutale saada lentäessään unta?
Entä jos sataa kaatamalla
voiko vesipisaraäiti sanoa naamalla vakavalla:
"Nyt pisarat lepäämään-kuka on käskenyt hyppimään".

Miksi menninkäiset heräävät vasta kun on yö
ja lepakoillakin taitaa olla yötyö.
Miksei pöllöäiti laita poikasiaan yön ajaksi nukkumaan
eihän käkikään opeta poikasiaan silloin kukkumaan.

Yleensä tuuli tyyntyy illalla-
Onko nukkumaanmenoaika tuulen lisäksi mustikalla, puolukalla, hillalla.
Nukkuvatko puut kun kuiskailevat lehdet
ja voiko nukkumatti nukuttaa taivaan tähdet.

Kaikkea ei tiedä kukaan
mutta unimaahan pääsee mukaan
kun silmät ummistaa pään tyynyyn kallistaa
miettii asioita mukavia
vaikkapa leikkiviä oravia.
 
Gee
kummirunot
 
Pieni ystävä
odottaa syliä,
lämmintä mieltä.
Suostuisitko
kummiksi,
pitämään pienokaisen
poissa huonolta tieltä?

***

Kummia odottaa nyt
perheemme vastasyntynyt.
Vaippaa ei ole
ihan pakko vaihtaa,
mutta lapsellisuuksia
et saisi kaihtaa.
Lopulta muksu kun teininä
luokses kurvaa, olisi hienoa,
jos hän yhä sinulta saisi
tukea ja turvaa.

***

Kävi mielessä juttu
jo aamulla varhain.
Sinusta tulisi
kummeista parhain.
Jos päätät pikkuihmisestä
huolta kantaa,
ehtisitkö tänään
vastauksesi antaa?
 
Armiliina
27.8.2007 Isille.

Kun nukuit ikiuneen
nousi maanataiaamun aurinko,
valaisi kasvosi
sairaalan säleverhojen takaa.

Jotta varmasti näkisin
sen ilon,
sen kirkkauden,
joka taivaassa odottaa meitäkin.




 
Sitten kun en enää muista nimeäni,
sitten kun tämä päivä on sekoittunut eiliseen,
sitten kun aikuiset lapseni ovat kasvaneet muistoissani pieniksi jälleen,
sitten kun en ole enää tuottava yksilö,
kohdelkaa minua silloinkin ihmisenä.
Välittäkää minusta,
antakaa rakkautta,
koskettakaa hellästi.
Kello hidastaa, eräänä päivänä se pysähtyy kokonaan,
mutta siihen on vielä aikaa.
Antakaa minulle arvokas vanhuus.



(tekijää en tiedä, luin tekstin eräältä ilmoitustaululta vanhustenkodissa)
 

Yhteistyössä