omasta tuotannosta muutama runonen
Ikävä,
tiesin ettet unohtaisi.
Kuljet perässäni askel askeleelta
ja pian saavutat minut.
Kiedot minut harmaaseen verkkoosi,
riepottelet ja kiusaat minua.
Päästäisit jo irti.
En jaksa enään!
Jäät kauemmaksi
ja yritän juosta etumatkaa.
Kompastun.
Saat minut kiinni.
Huudan apua,
mutta kukaan ei kuule,
kukaan ei näe,
minun on niin paha olla.
Itken.
Tuskissani kiepun,
sydämmeni palaa,
sielussa vain ikävä
ikävä
ikävä...
*************************
taivas salamoi
repeää
jyrähtää uhkaavasti
tuuli paiskoo jäätäviä viiltoja kasvoihini
meri velloo yönmustia aaltoja
metsä itkee katkerasti
puut taipuvat nöyränä
eläimet ovat vaiti
pidättävät hengitystä
koko luonto valittaa
minä
istun kylmillä rantakivillä
odotan viimeistä hengenvetoa
näyttäköön maailma voimansa minulle
satakoon päin kasvojani
kastelkoon meri minut
hukuttakoon minut
tuulkoon tuuli
että korvissani soi
valittakoon metsä kilpaa minun kanssani
minä olen menettänyt rakkaimpani
eikä millään muulla ole mitään merkitystä
tahdon vain pois
************************
Istun nuotiolla pimenevässä illassa.
Pää alas vaipuneena, hiljaa miettien.
Katson liekkien leikkiä.
Tähdet tuikkivat yön tummalla taivaalla
ja tuuli kuiskailee puiden latvoissa.
On niin hiljaista, liian hiljaista.
Olen odottanut sinua kauan.
Olen rukoillut, toivonut ja odottanut,
että sinä tulisit ja leikkisit ympärilläni
kuin nuo liekit nuotiossa.
Silmäsi loistaisivat kuin nuo taivaantähtöset.
Miksi sinua ei anneta minulle?
Uskon, että osaisin olla hyvä ja rakastava äiti!
Pää alas vaipuneena, hiljaa miettien
minä liekkien leikkiä katsomaan jäin.
Hiljaa hiipui nuotion tuli,
tuli pimeys,
tuli kylmyys.
Minä vain istuin,
silmät kyynelistä täynnä
ja kuulin kun tuuli hiljaa kuiskasi:
"Rukoile!"
*************************
Kun aurinko on laskenut mailleen,
tummat yöpilvet peittäneet taivaan
ja usva verhonnut maan.
Hiivin minä parvekkeelle
ja sytytän tupakan.
Puhallan savurenkaan viestiksi yöhön;
kertokoon se tämän riipaisevan tuskan,
syvällä jylläävän ahdistuksen,
joka solussa tuntuvan pahan olon,
kertokoon se kaiken sen
mitä en osaa sanoin kertoa.
Puhallan taivaalle toisen savurenkaan;
kertokoon se heikon ja värisevän uskoni,
kertokoon se minun hauraan luottamukseni
ja kertokoon se myös minun pienestä unelmastani,
toiveestani...
Pelkään, että unelmani hajoavat kuin nuo savurenkaat
savuna ilmaan...
***************************'
Kuljin siipirikkona pitkin kuraisia ojia, kivikkoisia teitä.
Koin myrskyiset säät ja räntäsateet.
Alkoivat hiipumaan toivo ja askeleet.
Pysähdyin odottamaan kuolemaa...
Siipirikkoa pakkanen raiskas.
Viima puhalsi sielun syvimpiin sopukoihin.
Ei tullut kuolema, vaikka niin toivoi siipirikko.
Tuli kevät!
Aurinko pilkisti pitkän pimeän jälkeen.
Siipirikko jäseniään oikoi.
Halasi päästä lentämään.
Makasi vielä kuitenkin...
Pettynyt oli kuolemalle...
Tuli valo ja virkisti mielen!
Tuli kesä!
Tuli kirkkaus ja pelasti siipiriikon.
**********************
Hän on kuin heinänkorsi,
hauras, hento ja vailla suojaa.
Älä kävele hänen ohitseen huomaamatta häntä.
Älä astu hänen päälleen, hän hajoaa.
Pysähdy!
Pidä hänelle tuulensuojaa, jotta hän pysyisi pystyssä.
Hän tarvitsee hoivaa ja ravintoa.
Hän tarvitsee juuri sinut siihen viereen tukemaan.
Pysy siinä ja keinukaa yhdessä tuulen mukaan
*********************
Kohdussani
Olemme saaneet kokea mahdottomuuden,
on Isä antanut meille elämän alun uuden.
Itken,
mutta lähinnä ilosta.
Pelkään,
että menetän sinut,
sillä olen menettänyt ennenkin.
Iloitsen,
koska olet kohdussani
ja toivoahan aina on!
Odotan sinua!
Rakkaudella Äiti
******************
Mieheni.
Rakkaimpani.
Tiedätkö kuinka paljon rakastan sinua!?
Tiedätkö kuinka paljon kaipaan sinua?
Kaipaan suunnattomasti sinun kosketustasi, ääntäsi ja kysymystä; mitä mun rakkaalle kuuluu?
Ihoani kihelmöi kun katson sinua.
Kaipauksen kyyneleet kirvelevät silmiäni ja
sydämeni on pakahtua kun ajattelen sinua.
Sisälläni vellovat kylmät ja kuumat aallot.
Sieluni huutaa sinua.
Minun on kylmä ja lämmin samaan aikaan.
Onko meidän rakkaus vielä tallella?
Onko sinun rakkautesi minua kohtaan vielä samaa kuin ennen?
Minä olen tyhjä ja samalla täysi.
Tahtoisin huutaa tämän olotilan ulos, mutta sanoja ei ole.
Toisaalta, olen niin täysi tätä tunnetta, että voisin huutaa maanäärin tämän kamalan olon.
Tiedätkö, että sinun välinpitämättömyys repii sisimpäni auki, ei anna rauhaa.
Tiedätkö, että rakkaus ei elä, jos ei saa vasta rakkautta.
Pelkään, että meidän rakkautemme kuolee,
hiljaa hiipuu pois.
Niin käy myös meille, jos emme rakasta toisiamme.
'*************'''''
toisella kerralla lissäää....