Kirjallisuus-tietovisa

Tässä hauska, ironinen tunnistettava, ei tosin kovin yleinen:

A single flow'r he sent me, since we met,
All tenderly his messenger he chose;
Deep-hearted, pure, with scented dew still wet --
One perfect rose.

I knew the language of the floweret;
"My fragile leaves," it said, "his heart enclose."
Love long has taken for his amulet
One perfect rose.

Why is it no one ever sent me yet
One perfect limousine, do you suppose?
Ah no, it's always just my luck to get
One perfect rose.

Dorothy Parker: One perfect rose.

Mä rakastan runoutta!

 

Kun runolinjalle lähdettiin niin:

"Once upon a midnight dreary, while I pondered, weak and weary,
Over many a quaint and curious volume of forgotten lore
While I nodded, nearly napping, suddenly there came a tapping,
As of some one gently rapping, rapping at my chamber door.
"'Tis some visiter," I muttered, "tapping at my chamber door...
Only this and nothing more."

Ja toinen heti perään (tätä rakastan yli kaiken):

"She walks in beauty like the night, of cloudless climes and starry skies
And all that's best of dark and bright, meet in her aspect and her eyes.
Thus mellow'd to that tender light, which heaven to gaudy day denies."

 

Runoudessa, etenkään englanninkielisessä, en pärjää, joten pitää laittaa oma pätkä:

Tämä on näytelmän ensimmäiset repliikit,


"Mitä nyt, suloinen Elise? Miksi menette noin surullisen näköiseksi, vaikka olette luvannut minulle rakkautenne?

 

Runoudessa, etenkään englanninkielisessä, en pärjää, joten pitää laittaa oma pätkä:

Tämä on näytelmän ensimmäiset repliikit,


"Mitä nyt, suloinen Elise? Miksi menette noin surullisen näköiseksi, vaikka olette luvannut minulle rakkautenne?

Ei oo totta! Mun pitäis tietää tää mutta en millään muista! :headwall:

 

Ei oo totta! Mun pitäis tietää tää mutta en millään muista! :headwall:

Laitanko lisää vai raaputatko vielä hetken päätäsi? Kohta menen surauttamaan kasviskeiton. Olen menossa muuten päivystysluonteiseen yövuoroon, joten jaksan tätä ketjua huomisaamuun klo seitsemään

 

Ei oo totta! Mun pitäis tietää tää mutta en millään muista! :headwall:

Laitanko lisää vai raaputatko vielä hetken päätäsi? Kohta menen surauttamaan kasviskeiton. Olen menossa muuten päivystysluonteiseen yövuoroon, joten jaksan tätä ketjua huomisaamuun klo seitsemään

Laita lisää kun pyörii ihan kielen päällä tuo ja jää häiritsemään muuten.

 

Laita lisää kun pyörii ihan kielen päällä tuo ja jää häiritsemään muuten.

"Näen teidän huokaavan keksen kaiken suuren ilon. Sanokaa, joko kadutte, että olette tehhnyt minut onnelliseksi? Joko teitä kaduttaa lupauksenne, jonka minun rakkauteni houkutteli teidät antamaan?"


(no tuo ei välttämättä vielä valaissut lisää, kun oli ns saman jauhantaa )

Mutta siihen vastataan sitten:

" Ei suinkaan, en voi katua mitään, mitä teen teidän vuoksenne, Valere."

 

Laita lisää kun pyörii ihan kielen päällä tuo ja jää häiritsemään muuten.

"Näen teidän huokaavan keksen kaiken suuren ilon. Sanokaa, joko kadutte, että olette tehhnyt minut onnelliseksi? Joko teitä kaduttaa lupauksenne, jonka minun rakkauteni houkutteli teidät antamaan?"


(no tuo ei välttämättä vielä valaissut lisää, kun oli ns saman jauhantaa )

Mutta siihen vastataan sitten:

" Ei suinkaan, en voi katua mitään, mitä teen teidän vuoksenne, Valere."

Molierea!!!!

 

Molierea!!!!

Joo, vieläkö muistat näytelmän nimen?

 

Molierea!!!!

Joo, vieläkö muistat näytelmän nimen?

Ei se Saituri ole? Luulosairas ei ainakaan..

 

Ei se Saituri ole? Luulosairas ei ainakaan..

Kyllä se Saituri on.
:flower:

 

Ja toinen heti perään (tätä rakastan yli kaiken):

"She walks in beauty like the night, of cloudless climes and starry skies
And all that's best of dark and bright, meet in her aspect and her eyes.
Thus mellow'd to that tender light, which heaven to gaudy day denies."

Byron :heart: :heart:

 

Ja toinen heti perään (tätä rakastan yli kaiken):

"She walks in beauty like the night, of cloudless climes and starry skies
And all that's best of dark and bright, meet in her aspect and her eyes.
Thus mellow'd to that tender light, which heaven to gaudy day denies."

Byron :heart: :heart:

Oletteko lukeneet näitä runoja vain alkukielellä? Minun enkkuni ei riitä oikein runouteen. Proosa menee vielä, mutta näytelmissä jo alkaa takuta, esim Dickens ja Austen, Thackeray menee, mutta Shakespeare ei enää taivu :ashamed:

 

Ja toinen heti perään (tätä rakastan yli kaiken):

"She walks in beauty like the night, of cloudless climes and starry skies
And all that's best of dark and bright, meet in her aspect and her eyes.
Thus mellow'd to that tender light, which heaven to gaudy day denies."

Byron :heart: :heart:

Oletteko lukeneet näitä runoja vain alkukielellä? Minun enkkuni ei riitä oikein runouteen. Proosa menee vielä, mutta näytelmissä jo alkaa takuta, esim Dickens ja Austen, Thackeray menee, mutta Shakespeare ei enää taivu :ashamed:

Kyllä, Byron :heart: :heart: :heart:

Ja olen lukenu vaan alkuperäkielellä eli enkuksi. Shakespearen tunnetuimmat näytelmätki on hyllyssä. Ei mulla noita teoksia suomeksi edes ole. Toi Danten Jumalainen Komediaki on enkuksi, tein löydön kerran kirjakaupan alelaarista, kympillä sain

Sen vaan sanon että ei noi näytelmät niin vaikeita oo lukea (Shakespearekaan) mutta toi Scottin Rob Roy on melkosen tanakkaa tavaraa... se on ku tiiliskivi ku sitä rupee lukemaan.

 

Mä olen aikanani lukenut aika paljon alkukielellä (monet on yhtä hankalia vanhoina suomennoksina ). En aikoihin kyllä. Tuo Byronin siteerattu ihanuus on kyllä poltettu sisimpääni, sen muistaa ulkoa ja se on todella vaikuttava.

Mutta ettei mene ihan britti-ihmettelyksi, niin tässä kotimainen herkkupala, eka säe:

Minä kuljen elämääni
kuin pälvivää merta ylittäisin, tiiran lailla,

liitäen, lekutellen, välillä syöksyen märkiin huoneisiin,
siihenkin, jossa lakanat aalloiksi, ja rakkaus, eräs.

***

Huh, kylmät väreet ihan menee, etenkin kun jatkaa lukemista :heart:

 

Sen vaan sanon että ei noi näytelmät niin vaikeita oo lukea (Shakespearekaan) mutta toi Scottin Rob Roy on melkosen tanakkaa tavaraa... se on ku tiiliskivi ku sitä rupee lukemaan.

Minun pitää lukea ääneen, että pääsen sisälle Pitääkin ottaa kirja uudelleen hyllystä.

 

Lilii: en oo koskaan lukenu niitä suomeksi kun jotenki tuntuu että ne menettää niin paljon käännöksessä. Se tunnelma ainaki mulla katoaa monesti.

Ja munkin on pakko laittaa suomalaista runoutta tähän, tämän osaan ulkoa ja tämä on todella kaunis ja herkkä:

"Ihanat vaaleat pilvet liukuvat taivaalla,
Hiljaa ja lumoavasti laulaa ulappa.
Aaltojen hyväilyistä hiekka on väsynyt.
Tulisit aivan hiljaa,
Tulisit juuri nyt." :heart:

 

Entäs sitten: tuo ihana vanha klassikko, Saima Harmajaa siis. Sykähdyttävä runo tuo, vaikka välillä Harmaja on mun mielestä liiankin... "kuolemassa" noissa runoissaan. Tuo on kuitenkin kaunis.

Mun edellä laittama olikin uutta runoa (tai no, aika nuori ja yhä elävä tekijä ). Tunnistaako kukaan?

 

"Ma muistan - ja se muisto nyt mun murtaa -
kuvanne hyvän, rakkaan, isällisen,
kun eloss' ennen opetitte mulle

inehmon kulun kuolemattomuuteen.
Ma kuinka teitä tuosta kiitän, soipa
on kieleltäin, niin kauan kuin ma elän."

Eino Leinon suomennos.

Tunnistaako kukaan?

 

Mä olen aikanani lukenut aika paljon alkukielellä (monet on yhtä hankalia vanhoina suomennoksina ). En aikoihin kyllä. Tuo Byronin siteerattu ihanuus on kyllä poltettu sisimpääni, sen muistaa ulkoa ja se on todella vaikuttava.

Mutta ettei mene ihan britti-ihmettelyksi, niin tässä kotimainen herkkupala, eka säe:

Minä kuljen elämääni
kuin pälvivää merta ylittäisin, tiiran lailla,

liitäen, lekutellen, välillä syöksyen märkiin huoneisiin,
siihenkin, jossa lakanat aalloiksi, ja rakkaus, eräs.

***

Huh, kylmät väreet ihan menee, etenkin kun jatkaa lukemista :heart:

Kontion Tomia...

Ei oikein aukene minulle, mutta piti kuitenkin lukea.

 

Lilii: en oo koskaan lukenu niitä suomeksi kun jotenki tuntuu että ne menettää niin paljon käännöksessä. Se tunnelma ainaki mulla katoaa monesti.

Ja munkin on pakko laittaa suomalaista runoutta tähän, tämän osaan ulkoa ja tämä on todella kaunis ja herkkä:

"Ihanat vaaleat pilvet liukuvat taivaalla,
Hiljaa ja lumoavasti laulaa ulappa.
Aaltojen hyväilyistä hiekka on väsynyt.
Tulisit aivan hiljaa,
Tulisit juuri nyt." :heart:

Tää vois olla Tikka tai Porio?

 

Lilii: en oo koskaan lukenu niitä suomeksi kun jotenki tuntuu että ne menettää niin paljon käännöksessä. Se tunnelma ainaki mulla katoaa monesti.

Ja munkin on pakko laittaa suomalaista runoutta tähän, tämän osaan ulkoa ja tämä on todella kaunis ja herkkä:

"Ihanat vaaleat pilvet liukuvat taivaalla,
Hiljaa ja lumoavasti laulaa ulappa.
Aaltojen hyväilyistä hiekka on väsynyt.
Tulisit aivan hiljaa,
Tulisit juuri nyt." :heart:

Tää vois olla Tikka tai Porio?

Saima Harmajaa, klassikko

http://kaksplus.fi/keskustelu/t1146486 Tässäkin ketjussa on paljon kaikkea kivaa.

 

Mä olen aikanani lukenut aika paljon alkukielellä (monet on yhtä hankalia vanhoina suomennoksina ). En aikoihin kyllä. Tuo Byronin siteerattu ihanuus on kyllä poltettu sisimpääni, sen muistaa ulkoa ja se on todella vaikuttava.

Mutta ettei mene ihan britti-ihmettelyksi, niin tässä kotimainen herkkupala, eka säe:

Minä kuljen elämääni
kuin pälvivää merta ylittäisin, tiiran lailla,

liitäen, lekutellen, välillä syöksyen märkiin huoneisiin,
siihenkin, jossa lakanat aalloiksi, ja rakkaus, eräs.

***

Huh, kylmät väreet ihan menee, etenkin kun jatkaa lukemista :heart:

Kontion Tomia...

Ei oikein aukene minulle, mutta piti kuitenkin lukea.

Joo. Mä tykkäsin, etenkin tästä Taivaan latvassa -kokoelmasta (1998).

 

"Once upon a midnight dreary, while I pondered, weak and weary,
Over many a quaint and curious volume of forgotten lore
While I nodded, nearly napping, suddenly there came a tapping,
As of some one gently rapping, rapping at my chamber door.
"'Tis some visiter," I muttered, "tapping at my chamber door...
Only this and nothing more."

Lienee hra Poen mainio Korppi.

 

Tässä hauska, ironinen tunnistettava, ei tosin kovin yleinen:

A single flow'r he sent me, since we met,
All tenderly his messenger he chose;
Deep-hearted, pure, with scented dew still wet --
One perfect rose.

I knew the language of the floweret;
"My fragile leaves," it said, "his heart enclose."
Love long has taken for his amulet
One perfect rose.

Why is it no one ever sent me yet
One perfect limousine, do you suppose?
Ah no, it's always just my luck to get
One perfect rose.

Dorothy Parker: One perfect rose.

Mä rakastan runoutta!

Sepäs se!