Ei saa mennä jäälle, sanottiin, aina sanottiin. Jää voi pettää, räsähtää rikki, voi mennä jään läpi ja hukkua. Niin sanottiin aina, siksi piti mennä. Muutakaan paikkaa ei ollut. Turvallista sileää pintaa. Luistimen terä veti jäähän rosoreunaisia haavoja, joista tihkui kylmää sinistä verta. Tuli hyvä olo, kun sitä kosketti kielenkärjellä, tiesi, että kuolema oli lähellä, ulottuvilla, eikä kieli tarttunut, eikä nahka revennyt, kuorinut kieltä kuin kuumaa makkaraa, jota jäittenlähdön aikaan paistettiin koko kylän syödä....