Kirjallisuus-tietovisa

Avalonin usvat, Marion Zimmer Bradley
Tykkäsin teininä ihan älyttömästi!

Tulihan se vihdoinkin sieltä!!!

 

Aino Räsäsen Helena-sarjan alku! On, onhan?!

Onpa hyvinkin! Työvoitosta kukkakimppu :flower:

Soita minulle, Helena, julkaistu 1945, varmaankin ensimmäisiä tyylilajinsa edustajia.

Hoh - ja jeeeeee! En oo lukenut noita, mutta muistan elävästi mummon kirjahyllystä Onko noi yhtään samankaltaisia kuin Niskavuoret? Tai Hilja Valtosen kirjat? Kannattaisikohan siis lukea?

 

Toimittajan selitys

Kertomus siitä, kuinka käsillä olevat kirjailijan muistiinpanot ja luonnokset joutuivat haltuuni, jääköön mahdolliseen myöhempään yhteyteen. Haltuunoton hetkellä olivat työpöydän reunalla siististi päällekkäin, kuin valmiina pakattavaksi:
a) 3 sinikantista ruudullista vihkoa, koko A6
b) nippu koneella kirjoitettua Linen Bank-paperia
c) 1 A6-kokoinen ruudullinen vihko sekä nippu lyijykynällä kirjoitettua Linen Bankia.

Sinikantisen vihkot tunnistin kuin vanhat ystävät. ---

Nostan. 80-luvun kotimainen klassikko tai kulttikirjan tapainen. Nostakaa muutkin, jos on arvaamattomia vielä!

Pikkuisen lisää, pliis?

Kantapöydässämme Tukholmassa Tenstan ostoskeskuksen pubissa näin sellaisen usein - tavallista pitemmän vaitiolon päätteeksi - sukeltavan esiin kirjailijan lompakon välistä ja sinistä tussia kirjoittavan Pilot Fineliner -kynän piirtävän jonkun niistä muistiinpanoista, jotka muodostavat osan 1 pääosan: huuhdahduksia, paikoin tekisin mieleni sanoa älähdyksiä, jotka hyppelevät kuin seismografin neula heijastaen tapahtumien dramaattista kulkua (joskin kireydessään ehkä oktaavin verran tapahtumia ylempää).

 

3) Matti
Istun pihakeinussa omenapuiden alla ja liu'utan paljaita jalkoja nurmikolla. On elokuinen iltapäivä, sauna lämpiämässä. Kohta he tulevat autosta, ja menemme yhdessä löylyyn. Ennen sitä ruokin hänet, joka minulle kaikkensa antoi.

Tää kuulostaa jotenkin tutulta. Onko tässä kirjassa eri luvut kerrottu eri ihmisen näkökulmasta niin että luvun alussa aina lukee henkilö jonka näkökulmasta kerrotaan? Ja niitä henkilöitä oli muutama, muistaakseni enemmän kuin kaksi joka tapauksessa?

Hei vai onko tämä Juoksuhaudantie?

 

Tässäpä taas uusia:

1) Äiti ei kertonut että he olivat tulossa. Jälkeenpäin hän sanoi ettei hän halunnut minun vaikuttavan hermostuneelta. Minua se hämmästytti, sillä luulin että hän tuntee minut hyvin. Vieraat ihmiset olisivat pitäneet minua tyynenä.

2) Alussa oli kirkasvetinen järvi ja synkkä yö liikkui veden päällä. Ensimmäisenä aamuna vedestä nuosi tähtitaivas ja vaarojen ympärille loputon suomaa. Toisena aamuna vedestä nousi kirkas valo, joka maalasi pakkaspäivän pilvet vihreiksi, mäntymetsän punaiseksi ja lumen siniseksi. Kolmantena aamuna järvestä sinkosi nälkiintynyt poro, neljäntenä sääskiparvi, joka ukkospilven tavoin peitti auringon.

 

3.

XXX XXX:
Psykologinen arvio

Katkelma osasta Teini-ikä:
Kolmentoista vuoden iässä tutkimuksemme kohde, XXX XXX, alkoi vaikuttaa älykkäämmältä kuin yksikään ihminen sitten Wolfgang Amadeus Mozartin.

Vihje tästä: irlantilainen kirjailija.

Taitaa olla vielä arvaamatta tämä. Toinen vihje: yksi osa sarjasta, jossa päähenkilönä on poika.

 

Naputtelen tähän yhden vielä arvaamatta tai tunnistamatta jääneen nyt pitempänä, sekä pari uutta:

1) Pakkanen polttaa. Kuu polttaa ja talviaurinko. Väinön viikate viiltää taivaan halki kuin paljaan rinnan. Ajomiehen, minun nuoruuteni Kuoleman, reenjalakset kirskuvat nännien jäkälissä. On kiire. Sukkanauhojen soljet kiristävät säärtä, räystäspuikot puhkaisevat silmät ja ripsiin jäätyvät kyynelet. Vilulintu, suoja kasvamassa höyhenteni alle, lämpö. Nokka nuotillani: minä, Heleena Leena Karttunen, Hele.

Onko tää Pepi Reinikaisen Hullu, ihana lintu, metsäkyyhky? (Tai joku tuontapainen nimi sillä oli...?)

 

Ja uutta arvotusta:

"Armon vuonna 1845, yltäkylläisyyden ja rauhan vallitessa, aikana jolloin kaikki nerouden, kauneuden ja onnen lahjat tuntuivat virtaavan yli Ranskanmaan, eli muuan nuori ja kaunis nainen, joka herätti yleistä ihastusta kaikkialla missä hän vain näyttäytyi."

 

Aino Räsäsen Helena-sarjan alku! On, onhan?!

Onpa hyvinkin! Työvoitosta kukkakimppu :flower:

Soita minulle, Helena, julkaistu 1945, varmaankin ensimmäisiä tyylilajinsa edustajia.

Hoh - ja jeeeeee! En oo lukenut noita, mutta muistan elävästi mummon kirjahyllystä Onko noi yhtään samankaltaisia kuin Niskavuoret? Tai Hilja Valtosen kirjat? Kannattaisikohan siis lukea?

Huomenta! Räsäsen Helenat vertautuvat minusta helpommin Valtoseen kui wuolijokeen. Minä kyllä viihdyin Räsäsen parissa, joten kannattaa ainakin vilkaista =)

 

3.

XXX XXX:
Psykologinen arvio

Katkelma osasta Teini-ikä:
Kolmentoista vuoden iässä tutkimuksemme kohde, XXX XXX, alkoi vaikuttaa älykkäämmältä kuin yksikään ihminen sitten Wolfgang Amadeus Mozartin.

Vihje tästä: irlantilainen kirjailija.

Taitaa olla vielä arvaamatta tämä. Toinen vihje: yksi osa sarjasta, jossa päähenkilönä on poika.

Haa, nyt vinkit riittävät veikkaamiseen: Eoin Colfen Artemis Fowl -sarja?

En ole lukenut sarjaa, olen silloin tällöin pähkäillyt pitäisikö. Siis tunnen vain nuo nimet. Toinen mikä tulisi mieleen ei sovi tuohon irlantilaisuuteen -- Adrian Mole, sillä Townsend ei ole irlantilainen.

 

3) Matti
Istun pihakeinussa omenapuiden alla ja liu'utan paljaita jalkoja nurmikolla. On elokuinen iltapäivä, sauna lämpiämässä. Kohta he tulevat autosta, ja menemme yhdessä löylyyn. Ennen sitä ruokin hänet, joka minulle kaikkensa antoi.

Tää kuulostaa jotenkin tutulta. Onko tässä kirjassa eri luvut kerrottu eri ihmisen näkökulmasta niin että luvun alussa aina lukee henkilö jonka näkökulmasta kerrotaan? Ja niitä henkilöitä oli muutama, muistaakseni enemmän kuin kaksi joka tapauksessa?

Hei vai onko tämä Juoksuhaudantie?

On se Juoksuhaudantie :flower:

 

Naputtelen tähän yhden vielä arvaamatta tai tunnistamatta jääneen nyt pitempänä, sekä pari uutta:

1) Pakkanen polttaa. Kuu polttaa ja talviaurinko. Väinön viikate viiltää taivaan halki kuin paljaan rinnan. Ajomiehen, minun nuoruuteni Kuoleman, reenjalakset kirskuvat nännien jäkälissä. On kiire. Sukkanauhojen soljet kiristävät säärtä, räystäspuikot puhkaisevat silmät ja ripsiin jäätyvät kyynelet. Vilulintu, suoja kasvamassa höyhenteni alle, lämpö. Nokka nuotillani: minä, Heleena Leena Karttunen, Hele.

Onko tää Pepi Reinikaisen Hullu, ihana lintu, metsäkyyhky? (Tai joku tuontapainen nimi sillä oli...?)

Ei ole se

 

3.

XXX XXX:
Psykologinen arvio

Katkelma osasta Teini-ikä:
Kolmentoista vuoden iässä tutkimuksemme kohde, XXX XXX, alkoi vaikuttaa älykkäämmältä kuin yksikään ihminen sitten Wolfgang Amadeus Mozartin.

Vihje tästä: irlantilainen kirjailija.

Taitaa olla vielä arvaamatta tämä. Toinen vihje: yksi osa sarjasta, jossa päähenkilönä on poika.

Haa, nyt vinkit riittävät veikkaamiseen: Eoin Colfen Artemis Fowl -sarja?

En ole lukenut sarjaa, olen silloin tällöin pähkäillyt pitäisikö. Siis tunnen vain nuo nimet. Toinen mikä tulisi mieleen ei sovi tuohon irlantilaisuuteen -- Adrian Mole, sillä Townsend ei ole irlantilainen.

Artemis Fowl on oikein. :flower:
Se kirjailija on siis Eoin Colfer.

 

Tässäpä taas uusia:

1) Äiti ei kertonut että he olivat tulossa. Jälkeenpäin hän sanoi ettei hän halunnut minun vaikuttavan hermostuneelta. Minua se hämmästytti, sillä luulin että hän tuntee minut hyvin. Vieraat ihmiset olisivat pitäneet minua tyynenä.

2) Alussa oli kirkasvetinen järvi ja synkkä yö liikkui veden päällä. Ensimmäisenä aamuna vedestä nuosi tähtitaivas ja vaarojen ympärille loputon suomaa. Toisena aamuna vedestä nousi kirkas valo, joka maalasi pakkaspäivän pilvet vihreiksi, mäntymetsän punaiseksi ja lumen siniseksi. Kolmantena aamuna järvestä sinkosi nälkiintynyt poro, neljäntenä sääskiparvi, joka ukkospilven tavoin peitti auringon.

Vihjeitä: 1) liittyy maalaustaiteeseen, mutta on silti romaani. Tästä on tehty myös elokuva.
2) kirjailija on suomalainen nainen.

 

1
Svetlana

Joskus Svetlana ajattelee, miten kaikki olisi voinut olla toisin.
Jos Serjoza olisi lähtenyt muiden mukana armeijaan, jos pojan kurkku ei olisi tullut kipeäksi, jos poika ei olisi enää ollut oppilas vaan sotilas ja tullut ensimmäisille lomilleen miehistyneenä, rohkeampana, vaativampana.

Olisiko millään Serjoza? Koulussa joskus luettiin sen niminen kirja, mutta äkkipäätä en muista kirjoittajaa.

Ei ole. Ja eka vinkki: Kotimainen.

Toka vinkki: naiskirjailija.

Kolmas vinkki: esikoisteos v. 2008

Vikat vinkit tähän, skarppina nyt Sai HS kirjallisuuspalkinnon JA oli Finlandia-ehdokas 2008.

 

Tässäpä taas uusia:

1) Äiti ei kertonut että he olivat tulossa. Jälkeenpäin hän sanoi ettei hän halunnut minun vaikuttavan hermostuneelta. Minua se hämmästytti, sillä luulin että hän tuntee minut hyvin. Vieraat ihmiset olisivat pitäneet minua tyynenä.

2) Alussa oli kirkasvetinen järvi ja synkkä yö liikkui veden päällä. Ensimmäisenä aamuna vedestä nuosi tähtitaivas ja vaarojen ympärille loputon suomaa. Toisena aamuna vedestä nousi kirkas valo, joka maalasi pakkaspäivän pilvet vihreiksi, mäntymetsän punaiseksi ja lumen siniseksi. Kolmantena aamuna järvestä sinkosi nälkiintynyt poro, neljäntenä sääskiparvi, joka ukkospilven tavoin peitti auringon.

Vihjeitä: 1) liittyy maalaustaiteeseen, mutta on silti romaani. Tästä on tehty myös elokuva.
2) kirjailija on suomalainen nainen.

Ykkönen on Tyttö ja helmikorvakoru, en muista kirjailijaa.

 

Serjoza-teos on sitten varmaankin se Katri Lipsonin Kosmonautti. En ole itse lukenut, mutta mielenkiintoiselta vaikuttaa.

 

Tässäpä taas uusia:

1) Äiti ei kertonut että he olivat tulossa. Jälkeenpäin hän sanoi ettei hän halunnut minun vaikuttavan hermostuneelta. Minua se hämmästytti, sillä luulin että hän tuntee minut hyvin. Vieraat ihmiset olisivat pitäneet minua tyynenä.

2) Alussa oli kirkasvetinen järvi ja synkkä yö liikkui veden päällä. Ensimmäisenä aamuna vedestä nuosi tähtitaivas ja vaarojen ympärille loputon suomaa. Toisena aamuna vedestä nousi kirkas valo, joka maalasi pakkaspäivän pilvet vihreiksi, mäntymetsän punaiseksi ja lumen siniseksi. Kolmantena aamuna järvestä sinkosi nälkiintynyt poro, neljäntenä sääskiparvi, joka ukkospilven tavoin peitti auringon.

Vihjeitä: 1) liittyy maalaustaiteeseen, mutta on silti romaani. Tästä on tehty myös elokuva.
2) kirjailija on suomalainen nainen.

Ykkönen on Tyttö ja helmikorvakoru, en muista kirjailijaa.

Oikein. :flower:

Kirjailija on Tracy Chevalier.

 

Serjoza-teos on sitten varmaankin se Katri Lipsonin Kosmonautti. En ole itse lukenut, mutta mielenkiintoiselta vaikuttaa.

:flower: Aika kauan pitikin puristaa.

 

Sitten kohinaa kultaiselta 90-luvulta:

"Lumi alkoi sulaa vuorilla ja Bunny oli ollut kuolleena monta viikkoa ennen kuin aloimme ymmärtää tilanteemme vakavuuden. Hänhän oli kuolleena kymmenen päivää ennen kuin hänet löydettiin. Se oli Vermontin historian suurimpia ihmisjahteja - osavaltion poliisi, FBI, jopa armeijan helikopteri; college oli suljettu, Hampdenin väritehdas oli kiinni, ihmisiä tuli New Hampshiresta, New Yorkin osavaltion pohjoisosista, jopa Bostonista asti."

 

Toivottavasti ei ole ollut jo (en sattuneesta syystä jaksa ihan koko ketjua selata läpi):

Kehrääjä lensi läpi pimeyden ja törmäsi lyhtyyn. Sen ruumis napsahteli ja hyöri lasilla, ja isä nosti valon kasvojensa eteen. Siipien hätäinen varjo lepatti hänen poskillaan. "Elä kato", isä sanoi ja musersi kehrääjän lasia vasten. Mutta kyllä Anna oli ne ehtinyt nähdä. Mustat siipisilmät, jotka katsoivat tyhjinä pimeyteen.

Eipä ole kukaan halunnut edes yrittää arvata tätä.

 

Serjoza-teos on sitten varmaankin se Katri Lipsonin Kosmonautti. En ole itse lukenut, mutta mielenkiintoiselta vaikuttaa.

:flower: Aika kauan pitikin puristaa.

Joo, ei oo hirveen helppoo arvata teoksia joita ei oo lukenut.

 

Toivottavasti ei ole ollut jo (en sattuneesta syystä jaksa ihan koko ketjua selata läpi):

Kehrääjä lensi läpi pimeyden ja törmäsi lyhtyyn. Sen ruumis napsahteli ja hyöri lasilla, ja isä nosti valon kasvojensa eteen. Siipien hätäinen varjo lepatti hänen poskillaan. "Elä kato", isä sanoi ja musersi kehrääjän lasia vasten. Mutta kyllä Anna oli ne ehtinyt nähdä. Mustat siipisilmät, jotka katsoivat tyhjinä pimeyteen.

Eipä ole kukaan halunnut edes yrittää arvata tätä.

Antaisitko lisävinkkiä kirjailijasta tms?

 

Oikein. :flower:

Kirjailija on Tracy Chevalier.

Ok! Pidin tuosta kovasti, ei mahtunut mihinkään valmiiseen kategoriaan.

 

Toivottavasti ei ole ollut jo (en sattuneesta syystä jaksa ihan koko ketjua selata läpi):

Kehrääjä lensi läpi pimeyden ja törmäsi lyhtyyn. Sen ruumis napsahteli ja hyöri lasilla, ja isä nosti valon kasvojensa eteen. Siipien hätäinen varjo lepatti hänen poskillaan. "Elä kato", isä sanoi ja musersi kehrääjän lasia vasten. Mutta kyllä Anna oli ne ehtinyt nähdä. Mustat siipisilmät, jotka katsoivat tyhjinä pimeyteen.

Eipä ole kukaan halunnut edes yrittää arvata tätä.

Antaisitko lisävinkkiä kirjailijasta tms?

Erään lähihistoriaan liityvän kirjasarjan alku.