Ketään hoidoissa PKKS:ssä!!!

Jospa minä nyt kerkeisisin kirjotella

Pahoittelut jauhopeukalolle, onneksi mieli on jo nyt parempi! Ja tosiaan ens kerralla kaikki on viisaampia, jolloin lopputulos ON positiivinen, eikös niin Hyvää rentouttavaa kesää sinulle!! Ja onnea uuden työn metsästykseen!

carpalolle myös toivotan oikein hyvää kesää! Tuo on kyllä totta että ei tarttee kesällä ajatella ja säätää polikäyntejä, voi olla vaan Ja kesä on lyhyt aika (valitettavasti).

Kati- Tsempit skopiaan! Onko teillä muuten kaikki jutut tutkittu?

Mandeilalle ovistuulia ~~

Rowan Thänks tiedoista! Eihän ollu munat jo karanneet? Sujuko pistokset hyvin?

Rosetta :wave:

soja Kuulostaa aika hurjalta tuo pistosmäärä mitä oot joutunu sillon pistämään, ja sekin että lennosta vaihtuu hoito.. Oliko se eka clomi-inssi kierto, josta sitte hypättiinki IVF:ään?

Femarit sai saman aikaan kuin clomitki, taaaaaaas paljo folleja, mutta limis oli ihan ok, kait (5mm). Lääkäri ehotti että vois tyhjentää niitä pois :O Nyt sitte menopuria pari pistosta ja uus käynti. Ja en hoksannu kysellä tuosta tyhjennysjutusta, shiiit. Kellään kokemuksia moisesta?

 

Rowan79 Miulle on muutama vuos sitten tehty tuo laparoskopia umpparin takia. Nyt sit uudestaan ens viikolla. Ne vissiin poistaa kiinnikkeitä ja kattoo, että onko munanjohtimet auki. Torstaina meen haastattelukäynnille saikulle, niin saa kuulla enemmän, että mitä ne sit oikeestaan tekee. Ei oo aiemmin tehty tuota hysteroskopiaa, en ollu ennen kuullukkaan tollasesta...

Melargia Kiitos! Molemmilta on tutkittu perusverikokeet ja mieheltä simpat, eipä oikein muuta.

 

Melargia, siehän oot "munivaa" sorttia . Miulla tosiaan femareilla lähti vain kaksi follia kasvamaan ja eilisessä ultrassa niistäkin vain toinen oli jatkanut kunnolla kasvuaan. Ei oo moisista tyhjennyksistä tietoa, mutta kaipa sie sit kuulet ensi käynnillä, jos ne meinaa tehdä. Oisko se, että ne kerää ylimääräisiä punktoimalla pois? En tiiä. Menopurin pistelyt meni muuten ihan hyvin, mutta se liuotinampulli meni avatessa helposti säpäleiksi siitä yläosasta (miun menopurit oli Yliopiston Apteekin paketissa). Sitten sai olla tarkkana, ettei sinne nesteeseen mee mitään siruja... Pregnyl-ampullit aukee paljon siistimmin. Tsemppii siulle pistelyihin ja toivottavasti tuo tilanne nyt päätyy siihen, että lopultakin pääsisitte inssiin! =)

Kati, en miekään tarkemmin tiiä tuosta hysteroskopiasta, oon vaan termin kuullut, että vissiin joku kohtuontelon tähystys.

Joo ei ollu munat karanneet, vaikka olin koko viikonlopun ihan kauheessa stressissä tuosta. Oireet voi kuulemma johtua menopurista. Toinen folli oli jääny pienemmäksi (en saanu tarkkaa kokoa) ja toinen oli 19,5 mm. Hienosti siellä oikeesti osataan rauhotella tämmöstä hermoheikkoa potilasta . Sain käskyn hakea Pregnyliä apteekista ja eilen illalla piti vielä testata ovista. Jos se ois ollu plussa (ei ollu) ei Pregnyliä olis pitäny pistää ja inssi ois tänään. Nega oli kumminkin, joten tuikkasin piikin ja eilisten suunnitelmien mukaan inssi ois sit huomenna. Eilen illalla kumminkin alkoi kovat juilinnat ja tänä aamunakin heräsin siihen jo klo 5. Pitää soittaa polille ja varata se inssiaika, niin samalla mainita noista juilinnoista. En sit tiiä, että miten paljon näihin oman kehon signaaleihin näissä lääkkeellisissä kierroissa kannattaa luottaa..?

 

^ tuohon vielä nyt lisäys, että huomenna inseminaatioon. Toivottavasti nyt ajoitus onnistuu tällä kertaa.

 

Huhuu, onko kaikki lähteneet jo pääsiäisenviettoon? Mie jatkan yksinpuhelua

Oikeesti, eipä juuri naurata nyt, inssin jälkeen. Simpat oli huonot, lääkäri arvioi 5% onnistumismahdollisuutta, eli eipä juuri sillä hurrata. Suositteli, että jos nyt ei tärppää, niin ei tehtäis enää sitä neljättä inssiä vaan huilattas kunnolla ja syksyllä sitten aloitettais koeputkihommat. Mulla onkin nyt pari päivää ollu tosi huono olo fyysisestikin, Pregnyl voi kuulemma sitä aiheuttaa. Munasolu(t) oli jo irronneet, mutta lääkärin mukaan ajoitus oli kuitenki vielä hyvä, kohdun limakalvo näytti niinkuin tässä tilanteessa parasta onkin. Mie oon nyt jotenkin niin murheellinen. Pitäis ajatella positiivisesti, että meillä on mahdollisuus onnistua sit koeputkihoitojen kautta, mutta nyt en jotenkin vielä jaksa ajatella niin. Ja sinne syksyyn on niin kamalan pitkä aika... Kuulemma siinä kuitenkin voidaan samalla tehdä tarkempaa diagnoosiakin tilanteesta, se lienee positiivista. Itsekin olin jo vähän miettinyt, että jaksanko enää 4. inssirumbaa tähän putkeen jos tää ei onnistu. Onneksi lääkäri ohjasi päätöstä oikeaan suuntaan. Nyt kuitenkin luget menemään tästä illasta alkaen ja katsotaan 2 viikon päästä, vaikkei toiveita juuri olekaan. Eli kai se silti on nyt pp 0, vaikkei ihan siltä tunnu. Ehkä mie tästä piristyn kun vähän aikaa murjotan. Jokos sie Melargia kävit uudelleen tarkistamassa tilanteen? Miten kävi?

 

Liityn Rowan sinun kanssa murheellisten kerhoon :headwall:
Harmi tulos teillä :| Ei sinne syksyyn oo pitkä aika! Pitää elää kesä ensin ja kesä on kiva ja harmittavan lyhyt aika! Itse mieluummin odotan syksyä kesän yli, kuin että joutuisin kevättä odottamaan talven yli.. Tsemppiä! Vaikka ei oo suuria toiveita teillä, niin kumminki on edes se pieni toivo.

Mitenkäs Mandeilan tilanne? Kerro sinä ees jotain hyviä uutisia!

Ja sitten omat uutiset: hoito piti keskeyttää. Menopur sai sit ihan tosissaan munarakkulat kasvamaan.. Toisella puolella neljä ja toisella viis, että joo, taidan olla kunnon kana! Kun maanantaina tilanne oli vielä paljo rauhallisempi (ainakin sen lapun mukaan 1+3). Paska juttu, mutta minkäs tälle voi : / Ei sit se tyhjennys hommakaan ois onnistunu, kun jos ois toiselta puolelta tyhjennetty niin toiselle ois jääny vielä niin paljo. Sano E. että ei voi ottaa sellasta riskiä, että ois kolmoset (tai enemmän) tulossa, ei syntyis terveinä ja siinä olis minunki elämä pilattu. Mutta pitkään se mietti mitä tehä ja minusta ihan ok ratkasu, en voi kieltää että ei harmittais, mutta parempi näin. Ens kierrossa vika yritys OI + inssi, jos ei onnistu, niin syksyllä suoraan IVF. Kumit käytössä jäämme odottamaan tätiä

Toivotan hyvää pääsiäistä kaikille!! :wave:

 

Melargia :hug: Voi hitsinhitsi tuota teidänkin tilannetta. Hyvä kuitenkin, että jäi semmoinen olo, että oikea ratkaisu tehtiin, vaikka tietysti se harmittaa. Siitä mie oon kanssa tässä omassa tilanteessa tyytyväinen, että E. vähän niinkuin ohjaili päätöstä oikeaan suuntaan, ettei näillä prosenteilla enää lähdettäis piinaamaan itteemme neljänteen inssiin. Nyt eikun vaan vielä onnea kauheasti sitten teille viimeiseen OI+IUI -yritykseen, olishan se kiva, että pääsisitte edes yrittämään! Meitä taitaa tällä palstalla sitten olla useampikin mahdollinen P-KKS:n IVF-aloittaja/jatkaja tulevana syksynä. Toivotaan tietty, että sie Melargia et oo sit siinä, vaan viimeinen inssiyritys onnistuisi!

 

Sanos elä muuta Mutta näillä yli-innokkailla munasarjoilla melko varmaan syksyllä polilla ollaan..

Minusta oli jotenkin niin lohdullista tai silleen, kun E. sano, että menis minunki elämä pilalle, ettei ota sitä riskiä. Hassua. Positiivista kuulama, on se että minun munasarjat reagoi hyvin lääkkeisiin

Mutta huomenna alkaa piiiiitkä työrupeama, johon saa energiansa laittaa, joku hyvä puoli töistä

Kyllä me tästä selvitään, eikös nii?

 

Täällä ois kans yks murheellisten kerhoon. :headwall:
Toiveikkaana testasin just ovista uudelleen -ei vieläkään. Edellinenkin ovis sattui viikonlopulle ja missattiin inssi. Nyt meni jo toinen ja seuraava ovis on loman aikana. Olen jo valmis perumaan lennot inssin takia... En jaksa odottaa syksyyn. En vaan pysty. Pää leviää.

Melargia & Rowan :hug::hug: Miten tää voikin olla pettymystä pettymysten perään?!?!

Kiukuttaa niin paljon, että en jaksa...

Jospa lukisin vähän keskenmenosaappaita ja painuisin petiin...

Ja anteeksi tämä nega taas. Ei nyt vaan saa raavittua mitään iloista kasaan.

 

Melargia, joo mie oon kyllä huomannu, että E. osaa jotenki hyvin rauhoittaa vaikka ois kuinka hermona kun menee sinne (ja mie oon aika monesti ollu ). Niin ja eikös lääkärin tehtävä oo kuitenki ajatella potilaan parasta ja miettiä hoitoa sen mukaan . Tuo miullekin kuule tuli mieleen, että teillä on varmaan sit aika hyvät lähtökohdat mahdolliseen koeputkihoitoon, kun siun munasarjat reagoi tuollee lääkkeisiin. Jaksamista työrupeamaan! Miulla oli just maanantaina viimeinen työpäivä eikä jatkosta tietoa. Toivottavasti tulee kesällä jotain. Vaikka nyt tekee pieni huili kyllä tooosi hyvää. Ja jep, josko me nyt tästä selvittäis! :heart:

Mandeila, :hug:. Voi että kun nyt meitä koetellaan! Kuitenkin vähän niinku samassa veneessä ollaan. Miten voi ollakin noin, että aina menee ajoitus tuolleen? Olikos siulla hormonit kuitenkin käytössä? Kun niillä voi yrittää aikaistaa ovista. Hitsit miten on taas, miulla on joka inssissä munarakkula jo puhjennut, ovis on semmoista nopeeta sorttia ja siulla ilmeisesti päinvastoin. Joo se syksy kyllä tuntuu kauheen kaukaiselta, kun hyvä kun kevätkään on vielä kunnolla alkanut. Se vaan on hyvä asia, että se kesä yleensä menee nopeesti vaikka mikä ois. Ja hei, tänä vuonna meitä ei sit harmita kesän loppuminen ollenkaan niinkuin yleensä! Minnes te olitte lomalle lähdössä? Paha sanoa, pitäiskö loma perua vai ei, mutta onhan se niinkin, että pienellä irtiotolla vois olla positiivisiakin vaikutuksia jos siellä muissa maisemissa saisi ajatuksia tästä hetkeksi pois. Mutta eihän noita hoitoja tietysti haluaisi pitkittää. Jaksamista!

Luget lähti menemään illalla. Viimeksi miulla niiden aikana tuli kauhee väsymys ja alakulo, toivottavasti nyt ei, kun muutenkaan tässä niin helppoo oo. Vielä on vähän huono olokin ja tänään oltais lähdössä Etelä-Suomeen ystäväpariskunnan luo. E. muuten eilen mietti miun kohdalla myös noroviruksen tmv. mahdollisuutta kun valitin pahaa oloa. Mutta ei tää enää niin paha oo. Mietin tuota lähtöä vaan siksi, kun en tietenkään haluais tartuttaa ketään, jos tää jotain tarttuvaa tautia on, kun siellä ystävillä on 8 kk ikäinen tyttökin. Mut sit taas tekis niin hyvää päästä vähäks aikaa täältä ja oon oottanu reissua jo pitkään. No katotaan miltä tuntuu nyt aamun mittaan.

Jos reissuun lähdetään enkä enää tässä kirjoittele, niin aurinkoista pääsiäistä teille kaikille ihanille! :heart:

 

Melargia, oletpas sinä tosiaan munivaa sorttia! Eiköhän se syksyllä viimeistään tärppää, kun on noinkin hyvät lähtökohdat.

Kiitos Rowan ja tsemppiä lugeiluun! Menkää vaan reissuun -voihan tuo huono-olo olla jo psyykkistäkin. Ehkä olo helpottuu, kun pääsee muihin kuvioihin ja rakkaiden ihmisten luo. Mä ainakin aion ottaa pitkästä viikonlopusta kaiken irti ja mökkeillä rakkaiden kanssa ja yrittää unohtaa koko oviksen!! Mikä ei tule olemaan helppoa, koska seurueessa on toinenkin hoidoissa käyvä sekä kolme, jotka ovat tähän asti vaan tehneet lapsia silloin, kun on siltä tuntunut... Tiedän jo, mistä keskustellaan ekan viinipullon jälkeen, vaikka nyt haluaisinkin vältellä aihetta.

Oviplussaa ei tullut vielä tänäänkään. Mulla on yleensä ollut tosi säännöllinen kierto ja sitämyöten oviskin tullut ihan supersäännöllisesti. Nyt sitten alkanut heittelemään tämän kevään aikana, kun hoitoihin on päästy, vaikka en mitään hormoneja napsikaan. Outoa! Kai sitä on liian jännittynyt tai jotain...

Ehkä tää on nyt niin raskasta senkin takia, kun tajusin, että yrittämistä on takana täydet 23 kk eli ens kuussa 2v. Toiset on tehneet siinä ajassa jo kaksi (kuten rakas ystäväni). :stick: (mä oon niin aina halunnut käyttää tota hymiötä)

Rowan, meillä on menolippu Splittiin, mutta ei vielä paluulippua, kun ajatus oli sieltä ajella jonnekintoiseen kaupunkiin/maahan. Laskeskelin tuossa, että jos paluupäivää aikaistaisi... Nyt on kyllä vähän turhan aikaista vielä laskeskella, mutta kun olisi pakko se paluulippu varata, kun lentojen hinnat nousee koko ajan, kun matkapäivä lähenee... Eilen just juteltiin kotona, että loma vois tehdä hyvää ja jos ovis sattuis sillä reissulla... Voitais nimetä lapsi kuin Beckhamit ainakin!

Aurinkoista pääsiäistä!! Yritetään kaikki levätä ja rentoutua!! Kyllä tämä vielä tästä... Syksyllä sitten hehkutellaan porukalla vauvamassujamme..

 

No voi höh, kun hävis Mandeilan ovis : / Tää on niin tätä. Ei sais ihtesä ihmeitä oottaa (minun mies aattelee noin), mutta pakko se on vähä haaveilla ja uskoa että onnistuu. Minullehan kävi vähän samalla lailla, aukkarikierrossa oli tarkotus tehä inssi ilman lääkkeitä, mutta en saanu ovista testeillä kiinni, nii ei sit onnistunu. Viikon testailin ja sit luovutin, kun hoitaja sanoi ettei viikkoa enempää kannata testata.

Pahoittelut vuosipäivästä :hug: Ne ottaa mielen päälle, kun iskee se todellisuus vasten kasvoja

Mutta teidän loma kuulostaa tosi mahtavalle! Jos se kuitenkin ois hyvä juttu lähtee, niin ees vähäksi aikaa unohtuis tämä "painajainen"?

Niin me hehkutetaanki syksyllä meidän arvokkaita ja kalliita masujamme :heart:

Rowan Minä voisin vaan kesän vetää lonkkaa Ei nappais, mutta meinasinki tehä silleen vähän vähemmän töitä, mutta toisaalta jos syksyllä olis sitte, jos sinne hoitoon joudutaan, niin sen ajan pois töistä..
Minä oon kyllä kans sellanen jännittäjä, hyvä ettei kädet tutise ja kainalot oo märät, ku polille menee Se odottaminen on pahin, sitte se häviää se jännitys ku oma vuoro tulee. P.T. aina kyselee juttuja, niin siihen häviää jännitys
Hyvää reissua sinulle ja toivottavasti se huono olo on vaan lääkkeistä johtuvaa!

 

Ihan ensiksi pahoittelut kaikille, joilla tää kierto tuotti pettymyksiä! :hug: Syksyyn odotteleminen tuntuu varmasti tosi pitkällä, mutta totta on sekin, että rentoutuminen ja kesästä nauttiminen tekee varmasti hyvää! Paitsi että keho on varmasti kovilla näiden hoitojen aikana kun pumpataan täyteen kaiken maailman hormoneja, on tämä todella raskasta myös psyykkisesti, ja parisuhteelle. Ehkä sitä kesän levänneenä jaksaa sitten taas paremmin!

Ja muille isot tsempit! Kunpa tosiaan saataisiin tänne plussia!

ON: En tosiaan ollu ehtiny kirjottelemaan, mutta viikko sitten torstaina, sillon ruuhkapäivänä, käytiin ultrassa. En saanu Esan mutinoista juurikaan selvää, luuli kai Esa että ollaan pidempäänkin jo oltu hoidoissa, kun määräsi vaan lääkkeitä, eikä selittänyt niiden käytöstä. Itse piti huomauttaa, ettei mulla ole vielä reseptejäkään niihin! Onneksi Päivi tuli sitten hätiin

Ilmeisesti mulla kuitenkin kaikki ihan hyvin... Limakalvo oli hyvä, 9 mm, toisella puolella oli johtofolli 13,4 mm, ja sitten Esa sanoi, että: "Ja täällä on toinen". Oliko mulla siis kaks follia mahd. puhkeamassa? Meidän käynti meni nii nopsaa, että enpä saanut kysyttyä, tarviiko tässä ruveta kaksosraskautta pelkäämään... Mutta luulis että nuo lääkärit tietää mitä tekee. Eli mun piti sitten jatkaa vielä menopurin pistelyä, lauantaina pregnyl, su ja ma heiluteltiin peittoja lääkärin määräyksestä, loppukierron tukena luget ja nyt vain odotellaan .

Osaatteko kokeneemmat sanoa, että irrottaako pregnyl aina ja varmasti sen munasolun?

 

Moikka kaikille! Mites on pääsiäinen sujunut?

Mandeila, juu teki ihan hyvää päästä pois täältä pariksi päiväksi. Mie lepäsin oikeestaan koko ajan ja kun nuo meidän ystävätkin tietää tämän meidän tilanteen, niin ei tarvinnu esittää mitään vaan sai olla paha mielikin kun siltä tuntui. Pieni 8kk-ikäinen tyttönen oli hyvää terapiaa siinä mielessä, että se sai valloittavalla hymyllään aina niin hyvälle mielelle ja touhuilinkin sen kanssa aika paljon. Sydän läikähti paikoiltaan, kun toinen kömpi miun syliä kohtikin niin luottavaisena. Mutta olihan siinä se kääntöpuolensakin: välillä tuntui ihan tuskalliselta kun katteli niiden touhuja tai piteli pientä sylissä. Miks ei miulle suoda samaa onnea..? Mikähän siinä oviksessa muuten, kun miullakin on kierto ollu suht säännöllinen, mut just nyt hoitojen aikana on alkanu enemmän heittelemään (esim. 22-päiväinen kierto)? Oisko sit jollain stressillä vaikutusta tai jotain..? Jokos varasitte paluuliput? Kyllä se reissu varmasti hyvää tekis!

Melargia, mullekin kelpais kunnon loma kesän aikana . Mutta toivon silti, että ois töitäkin, että ois tuota rahaa sit vähän paremmin. Tosin opiskelujuttuja varmaan kesälläkin pitää tehdä vähäsen. Ja syksyllä kun hoito alkaa, ei ois tosiaan pahitteeks olla vapaalla töistä, saa nähdä miten käy. Tuleeko töitä vai ei. Opinnot on joka tapauksessa syksylläkin menossa, että rankaks voi käydä jos siihen vielä työt päälle tulee. Mutta kun ei se hoitokaan ilmaista oo...

Pikkunen, hienoltahan tuo teidän tilanne kuulostaa, nyt vaan peukut pystyyn =)! Jep, kyllähän niitä munarakkuloita voi kehittyä samassa kierrossa kaksi tai useampiakin, varsinkin kun on lääkkeet mukana. Melargiallahan on käynyt niin, että niitä on kehittynyt jo liikaa ja siksi on inssit peruuntuneet. Meistä jokainen reagoi noihin hoitoihin omalla tavallaan ja kyllä kai se samallakin ihmisellä voi eri kierroissa vaihdella. Pregnylin kyllä pitäis irrottaa se munasolu, mut en ihan 100% varma oo, että ihanko aina. Kyllä E. ainakin miulle sanoi, että kun sen on pistänyt, ei tarvii LH-testiä enää tehdä, kun se piikki irrottaa munasolun joka tapauksessa.

ON: Täällä ollaan oltu reissusta huolimatta taas vähän pohjamudissa. En sit tiiä tekeekö luget taas temppujaan. Mulle vaan on niin iso pettymys tää, ettei "kevyillä" hoidoilla onnistuttu. Vaikkei tämä kierto todellakaan enää miltään kevyeltä ole tuntunutkaan (femar + menopur + pregnyl + luget). Pitää vaan saada pää käännetty siihen moodiin, ettei inssit ollu meitä varten ja onneksi päästään syksyllä ivf:ään. Huomannette, ettei mulla oo todellakaan mitään odotuksia enää tämän kierron onnistumisen suhteen . Siksi noiden lugejen tunkeminenkin tuntuu vaan niin turhalta. Aattelin pirauttaa Päivi L:lle ja käydä uudelleen juttusilla. Pitää päästä täältä kuopasta ennen kesää, että vois kevyemmin mielin sit kesällä olla ja kerätä voimia syksyyn. Kesällä pidän itsestäni ja parisuhteesta huolta, sen päätin eilen parkumissession jälkeen. Paino on tippunut nyt alkuvuodesta 10 kg (BMI silti vielä 28) ja kesällä tarkotus pudottaa vielä n. 7 kg. Jos onnistuu, kun jätski on miun heikkous. Ja mies on vähän liian hyvä grillaushommissa!

 

Wau Rowan, sulla on painonpudotus onnistunut todella mallikkaasti! :flower:

ON: En tiä mitä pitäs ajatella, kun ei ole juuri mitään oireita mihinkään suuntaan. Tai sitten en vaan osaa tarkkailla kehoani riittävän hyvin... Dpo 7 oli kaikenlaisia nippailuita, hartiapistostakin, mutta enää ei mitään, liekö sitten hyvä vai huono merkki? Ja vielä ku oon kuullu, et monille tullu lääkkeistä vaikka mitä oireita, musta tuntuu, että olo on ehkä jopa parempi kun yleensä? Heti tulee sellanen tunne, et ei ne lääkkeet sit vaikuttanutkaan muhun, kun ei tuu mitään oireitakaan... :ashamed:

 

Voi Pikkune, ite olisin niin onnessani jos olis vaan kaks follia kehittymässä, se ois tässä vaiheessa suuri saavutus minulle! Vaihdetaanko oloja? Minulle suurin oire lääkkeistä on ollu se juiliminen munasarjoissa ja se onkin sitte tienny että ei lupaa hyvää. Tosin eipä oo kokemusta kuin clomeista, femareista ja menopurista. Tuliko sinulla mitään tuntemuksia menopurin pistämisen jälkeen? Itsellä pari tuntia ekan pistoksen jälkeen tuntui ku olis munasarjat tulessa..
Minua meinaa taas turhauttaa se ku on vähä väliä näitä kaikenmaailan juilimisia ja kohta boobiesosasto on kipeä ja pitää vaan "kärsiä" ne, kun tietää että ne ei merkihe mitään ja ovat vaan riesana.
Don't give up yet!! Oon kehittäny itelle teorian tuosta lääkkeiden toimivuudesta, jos ei olis mitään tuntoja tuolla muniksissa, niin ne toimii niinkuin pitää, mut jos on paljo juilimista niin se ei lupaa hyvää. Ja tämä vois päteä myös muihin, sovitaanko näin Millon sinulla on testipäivä?

Rowan Sinulla on hyvä ystävä
Onko teillä sitte nyt varsinaisesti syy miehessä? Vai ootteko te virallisesti selittämättömiä?
Kyllä se itselläkin alkaa olla ajatus jo syksyssä, ei oo kovin luottoo että onnistus seuraavakaan lääkekokeilu. Meinasinkin että jos taas näyttää että useampi on tulossa, niin sanon jo siinä vaiheessa että kiitos ja moi, eikä harkitakaan mitään tyhjennyksiä. Vaikka harmittaahan tämä pirusti, kun jotenkin on minullakin ollut luottoa että inssit vaan riittäis. Todellakin voidaan sanoa että päästään IVF:ään, vaikka julmalta kuulostais :| Ite oon aatellu silleen, että ollaan onnekkaita kun ollaan päästy hoitoihin, kun kaikilla ei ole mahdollista saada lapsia millään muotoa (esim. miesparit). Vaikka eihän se onneksta oo kun on tässä tilanteessa, mutta tämä on vaan tämmöstä minun ajattelutapaa
Onnea painonpudotuksesta! Ja hyvä päätös =) Ei se jätski aina pahasta oo

Taidan lähteä harrastamaan pihan kuoputusterapiaa ja sitte töihin! Aurinkoista pyhäpäivää!

 

Melargia, kun pystyiski vaihtamaan kehoja, oloja tai ominaisuuksia, silleen et aina vois tääl kysellä: "Olisko jollain ylimääräisiä folleja" Tai "Tääl ois limikses muutama ylimääräinen milli, haluaako joku?" Sit vois aina tasata ja kaikilla olis hyvä olo. Harmi kun se ei ihan noin toimi. Enkä tiedä olisko sulle hyötyä vaihtaa meidän tilanteeseen, samassa veneessähän tässä kuljetaan, ei ole tälläkään ololla lasta aikaiseksi saatu Mutta ymmärrän sinua kyllä, on varmasti tosi turhauttavaa ja ihan fyysisestikin tukalaa, kun tulee paljon folleja. Kunpa siulle saataisiin oikeat lääkkeet oikeilla annostuksilla :hug:

Mulla juilimiset oli lähinnä dpo 5-7, ja sillon oli tuo hartiapistoskin, heti tietty pelkäsin, et noni, taas kohdunulkonen, mut ei, kyllä se ohi meni.

Mä lähinnä pelkään, että en osaa tulkita kehoani oikein. Kun oli kohdunulkoinen, en tienny siitä mitään, ainoastaan ihan pieni pisara vaaleanpunaista verta pyyhittäessä antoi aihetta huolestua, mutta mitään kipuja, hartiapistosta tai muuta en huomannut. Lääkäri ihmettelikin mun vatsaa painellessaan, kun en huuda tuskasta, kun näki ultralla kuinka vatsaontelossa on runsaasti verta. Samaten tuon keskenmenon kanssa, lapsi oli 3 viikkoa mun sisällä kuolleena, enkä mä huomannut mitään, kunnes neuvolassa vaan ei löydetty sydänääniä! Mä en käsitä miten mä voin olla noin "tunnoton".

Sitten toisaalta sillon kun mulla on oikein ollut kipeitä juilintoja ja oon kaksin kerroin ollu ja pidelly mahaani kun sattuu, hädissään menty lääkäriin että mitä siellä nyt oikeen on, ni sit lääkäri ultraa ja sanoo: "Täällä on varmaan just tapahtunu ovulaatio". Tai sitten on ollu jotain kystia.

Että ota tästä nyt selvää... : /

 

pikkunen, kiitos kukkasista! Kyllä se varmasti menee niin, että toiset reagoi hormoneihin voimakkaammin kuin toiset. Ei kaikille tuu oireita niistä. Mie toivon, että tulis vähemmän. Miulle on kaikista näistä tullut ainakin fyysisiä oireita (huonoa oloa, huimausta, väsymystä, joistain mahakipuja) ja ois kivempi olla ilman. Ja sit myös psyykkisiä ainakin lugeista selkeitä masennuksenkaltaisia oireita. Sehän tästä niin rankkaa osaltaan tekee, kun koko ajan seuraa ja tarkkailee omaa kroppaansa, että mitä siellä tapahtuu vai tapahtuuko mitään. Kun sen sais jotenkin pois, mutta mahdotontahan se on. Jos ei ole mitään oireita, niin sit pelkää ettei homma pelaa ja jos on oireita, niin ei sekään oo kiva. Siinäkin mielessä mie ootan kesää, että jää kaikki ylimääräiset hormonit pois siksi aikaa ja saa olla ihan rauhassa vaan oman kroppansa kanssa . Siun kannattaa vaikka seuraavalla kerralla vähän lääkärin kanssa jutella näistä ja kysellä, niin jospa se rauhottais mieltä? :hug: Tuo oiskin muuten aika mahtava systeemi, että voitais täällä jaella toisillemme tarvittaessa ylimääräisiä munasoluja ja millejä limakalvoon!

Melargia, siinä paperissa, joka saatiin tähän kiertoon mukaan (Ovulaatio Induktio ja Inseminaatio) lukee diagnoosina unexplained. Eli kai me sit virallisesti ollaan selittämättömiä(?) Mie kyllä vähän ihmettelin sitä, luulin jotenkin, että se virallinen syy on simpoissa. Mut en sit tiiä millä perusteella ne noita diagnooseja tekee. Jospa siellä vielä mietitään tätä miunkin osuutta eikä siksi oo tuon tarkempaa diagnoosia laitettu. Mie niin toivon, että te nyt siihen inssiin vielä pääsisitte! Mutta jos se ei onnistu, niin sitten se inssi ei vaan ollu teitä(kään) varten :hug:. Pakko sanoa, että ei nuo inssitkään niin kevyitä oo mitä etukäteen aattelin. Henkisesti ne on ollu mulle tosi rankkoja kokemuksia ja varsinkin tää viimeinen kun oli nuo kunnon hormonicocktailit mukana. Oonkin nyt ihan tyytyväinen siihen, ettei me siihen neljänteen enää mennä. Joo on tää aikamoista pallottelua sillä, että ollaanko me tässä nyt onnekkaita vai ei. Ehkäpä silläkin on ero, että kuka niin tulee sanomaan. Jos miulle tulis joku, jolla on kaksi lasta helposti saatuna, sanomaan, että "oo onnellinen, että pääsette hoitoihin", niin saattais käämit palaa, mutta kun sen ajattelee itse tai joku teistä kanssasisarista sen sanoo, niin sitten sen voi ajatellakin positiivisesti =). Muniksien juilimisesta vielä, mie jo kauhulla ootan, että mitä se sitten on kun/jos niitä munarakkuloita kehittyy monta, kun miulla juilii jo aina yksi tai kaksikin ihan reippaasti. Inssin yhteydessä aika tarkkaan syynättiin ultrassa, että kaikki ok, kun mainitsin edellisillan kovista kivuista. Mut toisaalta ne mahakivut sillon saattoi olla muutakin. Joo yritetään olla tarkkailematta itteemme liikoja, vaikka se vaikeaa onkin.

 

Mietiskelisin tossa, että ehkäpä tämä oireettomuus tosiaan hyvä asia... Kun yleensähän mulla on kierroissa vaikka mitä oireita ja kipuja, ja sitten siellä onkin joku kysta/kystia, tai jotain muuta häikkää... Ni jospa tämä nyt vain olisi merkkiä siitä, että nämä lääkkeet minun kohdallani toimivat, korjaavat "vikojani" ja siksi olen nyt oireeton, kun kaikki toimii niin kuin pitääkin. Huoh, yritän nyt olla stressaamatta, ei tässä voi kuin odotella...

 

Vihdoin sain aikaseksi kirjailla teille tänne. Ihanaa että joku on saanut hyviä tuloksia! Itselläkin taas ystäväpiirissä pari uutta raskautta, ja miks tuntuu että kaikki muut tulee suunnilleen parissa kuukaudessa ehkäsyn lopettamisesta!!
Me siis päästin ensiajalle huhtikuun puolivälin paikkeilla, jolloin mulla oli just menkat alkamassa. Hirveetä vauhtia tää lähti meneen, olin juuri siinä munatorvien (?) aukiolotutkimuksessa, ja siellä kaikki hyvin. Eivät meinanneet tosin saada sitä putkea sisään ja vaihtoivat järeämpiin, ja ai vitsi se oli epämukavaa. Joku mutka siellä suulla oli, mikä saattaa vaikeuttaa myös siittiöiden pääsyä.
E. ehdotti jo ensiviikolle inseminaatiota. Mulla ei ole mitään lääkkeitä ehdoteltu, mitä ihmettelen?
E. kertoo tosi vähän mistään mitään, kaikkea pitäisi älytä kysyä. Onko se aina tuolla noin? Meidän muissa tuloksissa ei myöskään mitään erikoista, miehellä simpoissa jotain pientä, jonka ei pitäsi haitata. No, ehkä kokeillaa kerran se, ja sit jos ei onnaa, niin kesällä jatketaan luomusti ja seison vaikka päällään aina yhdynnän jälkeen..
Ainiin, mulle ei oikein valjennut, miten inseminaatio tapahtuu. Siis laitetaanko sinne taas se putki samallatavalla kuin tuossa varjoainekuvassa, vai miten ne siittiöt sinne pistetään? TArviiko saikkua sen jälkeen? Mullakin alkaa työt mennä jo nyt vaikeeks, kun on ollut Tikkamäellä ramppautumisen lisäksi kauheesti muutakin ylimäärästä.
No, ehkä tää tästä. Tsemppiä kaikille!

 

Täällä dpo 11, ja hailakka positiivinen !

Kokemuksesta tiedän, että kaikkea voi vielä sattua, eikä tämä ole vielä lupaus siitä, että lapsen elävänä syliin saisimme, mutta... Tänään olen onnellinen

Minulla siis lukee paperissa diagnoosin kohdalla: Female factor only, eli ovuloimattomuus nyt ainakin. Hoitona meillä oli clomifen+menopur+pregnyl+lugesteron.

Paljon tsemppiä ja onnea kaikille! Ja kiitos siitä vertaistuesta, mitä täällä olen teiltä saanut, se on ollut todella arvokasta! Kunpa saisin teidät perässäni vedettyä tuonne toiselle puolelle...

 

Pikkunen WAUTSIWAU, onnea!! :flower: Varmasti noilla päivillä on vielä hailakka, mutta kyllä se siitä vahvistuu. Onpas kiva saada plussauutisia tähän ketjuun! :heart: Nyt sitten vaan rentoudut ja vietät mukavan kesän, kaikki menee varmasti hienosti!

jonskuti, ei miullakaan ollut ekassa inssissä mitään lääkityksiä. Kai se on sitten ihan yleinen käytäntö, jos kuitenkin kierto suht normaali ja ovulaatio tulee itsestäänkin. Tokassa oli sit jo vähän jelppiä ja kolmannessa jo kunnon cocktailit. Lääkäreistä, miulla on ollut melkein joka kerta E. Yhden kerran on ollut A. ja M. kumpikin. Kyllä miekin alussa olin vähän hämmentynyt kun ei E. oikein mitään kertonut, vaan piti itse kysyä. Nyt oon oikeestaan jo tottunut siihen ja ainakin miun kohdalla kun kyselen, niin kyllä se sit aika perusteellisesti selittää. Kahdessa viimeisessä ultrassa on näyttänyt sitä ruutua mullekin ja selittänyt miltä siellä näyttää ja mitä on tapahtunut. Itelle on tullut jotenkin luottamus häneen, kai se johtuu siitä kun on melkein aina minnuu tuolla hoitanut. Mutta kyllä mie tykkäsin A:sta ja M:stakin. Mie oon luonteeltani sellainen, että otan itse asioista selvää ja varsinkin tässä asiassa oon ettinyt paljon tietoa. Sit on helpompi polillakin kysellä, kun pikkuisen tietää mikä on homman nimi. Saitteko te ensikäynnillä mukaan sen Hedelmöityshoidot-vihkosen? Siinä on inseminaatiokin selitetty ihan hyvin, se on kyllä tosi nopea toimenpide. Ensin mies vie spermanäytteen polille (väh. 2 h ennen toimenpidettä). Sitten itse toimenpiteessä ensin ultralla katsotaan tilanne ja sitten pestyt siittiöt "ruiskutetaan" katetrin avulla suoraan kohtuonteloon. Kahdella ekalla kerralla ei sattunut, mutta viimeksi vähän kirpaisi kun mulla oli kohdunkaula (?) jotenkin huonossa asennossa (?) ja sitä piti vähän oikaista. Mutta ei sekään paha ollut eikä tullu kuin pikainen tuntemus. Mullakin aukkari sattui, inssi oli kyllä ihan peace of cake siihen verrattuna . Ei siihen saikkua tarvii, tosin miulla on kaksi kertaa sattunut vapaapäivä olemaan just inssipäivänä. Hirmuisesti tsemppiä inssiin, jos siihen nyt menette! =)

 

Onnea Pikkune!! :flower: Ja tervemenoa sille toiselle puolelle, josko me joskus täältä tullaan :wave:

 

Pikkunen Hurjasti onnea!

Täällä leikkauksesta hyvää vauhtia toipumassa. Skopia meni hyvin ja lopputuloskin toivotun mukainen eli kiinnikkeitä saatiin poistettua ja munanjohtimet ovat auki! Nyt sit Terolutin voimin yrittämään raskautta. Jos ei syksyyn mennessä onnistu, niin sitten fertipolille yhteyttä. Sellasta kysyisin teiltä muilta, että mitä ovistestejä työ käytätte? Mie ostin joskus kuukausia sitten Mammaksilta liuska ovistestejä, mutta onkohan ne sit millasia...

Huomenna taas paluu arkeen :/

 

Turhan aikaisin iloitsin... Perjantaina viiva oli haaleampi, ja lauantaista eteenpäin pelkkää negaa... En tiedä mikä lie kemiallinen, oliko kiinnittymisyritystä, vai mitä... Vai pregnylin temppuja? Toisaalta olin jo muutamalta päivältä ennen haamua testaillut puhtaita negoja...

Ja nyt tuntuu... Tyhjältä? Odotin tältä ensimmäiseltä lääkkeelliseltä kierrolta ihan liian paljon... No, yhden päivän ajan saimme olla onnellisia.

Miten eteenpäin? Käytiin miehen kanssa kyllä vakavasti keskustelua siitä, että mitä jos lääkkeetkään ei meidän kohdalla auta, ja kuinka monta kertaa tällaista oikeasti voi jaksaa. Koskaan ei voi tietää, olisiko se juuri se seuraava kierto, josta raskautuisimme, vai olisiko se vasta viiden vuoden päästä, vai ei ikinä. Niin kovasti lasta toivomme. Mutta haluan myös elämämme takaisin. En jaksa tätä yrittämistä, pettymistä, elämistä kuukausi kerrallaan... Sovimme, että ainakin seuraavan kierron vielä yritämme, sittenhän tulee polin kesätauko, ja tulen silloin teidän laihdutusketjuun mukaan jos ei tärppää. Syksyllä toivottavasti levänneenä jaksaa taas.

Missä vaiheessa polille pitäs soitella? Ajattelin nyt lopettaa nuo luget, jos se vuoto sitten alkaisi...