Pakko avautua (taas), anteeksi. On se tämäkin...Sain eilen jotenkin keräiltyä itseäni kasaan ja olin jo paremmalla mielellä, mutta sitten menin sukulaisten luokse kylään. Paikalla oli myös lapsiperheitä. Neiti 4 v. istuu viereeni ja kysyy: ai et sä haluu lapsia vai? Hämmentyneenä ja vaivaantuneena vastaan, että haluan. Tähän neiti 4 v. vastaa: no mee lääkäriin, sieltä niitä lapsia saa. ai etkö tienny, että sieltä niitä saa? En tiennyt itkisinkö vai nauraisinko...tilanne vaati hieman itsehillintää. Lasten suusta kuulee totuuden...vai miten se meni :headwall:? Toisinaan on kyllä sellainen olo, että koko maailma irvuilee itselle ja tälle tilanteelle. Tästä ei voi kai enää muuta kuin sisuuntua :kieh:.
Tapaamisesta: samoilla linjoilla olen, kuin Garfield. Kiireistä on, mutta toisaalta kasvotusten rennosti tapaaminen houkuttelis.
Tapaamisesta: samoilla linjoilla olen, kuin Garfield. Kiireistä on, mutta toisaalta kasvotusten rennosti tapaaminen houkuttelis.