Huh, huh! Kasvaakohan mulle juuret tuonne meidän sohvaan tän kahden viikon aikana. Yleensä en ole mikään himo penkkiurheilija, mutta nyt nuo olympialaiset on jotenkin vaan tempaisseet mukaansa. Tykkään seurata sellaisia lajeja, joita ei yleensä telkussa näytetä. Tänään on tulossa half-pipeä ja eilen katsoin curlingia. Taitoluistelu on tietysti miusta ihan ykköstä. Olen tykännyt siitä pikku-tytöstä asti. En yleensä valvo puolta yötä pidempään, vaan pistän sitten nauhalle kun en jaksa katsoa. Ja pitäähän sitä selvitä normaaleihin arkiaskareisiin olympialaisista huolimatta. Joku unitutkija olikin jo ehtinyt huolestua suomalaisten nukkumisesta, tai sen vähyydestä kisojen aikana. Tuskinpa se kax viikkoa aina neljän vuoden välein kenenkään elämää ihan raiteiltaan suistaa. Ja eihän ne kisatkaan aina ole "kaukaisilla mantereilla".
Tuosta lapsettomuudesta syyllistämisestä tuli mieleen, että ei se varmaan ole kokonaan meidän omaa keksintöä. Kyllähän sitä viestiä joka "tuutista" tulee ja voi aistia sellaista asennetta, ettei naiseutta arvosteta ilman äitiyttä. Pakostakin varmaan moni meistä onkin miettinyt, että mitkä ne "oikeutetut" perustelut on haluta sitä vauvaa. Aikaisemmin mie koin huonommuuden tunnetta, kun ymmärtämättömät ihmiset saattoivat tivata multa jotain perusteluja hoitoihin hakautumisesta tai siitä, miksi haluaa vauvaa. Kerrankin työkaverini kysyi multa että, miksi juuri NYT halutaan lasta? Ei suoraan sanonut, mutta tarkoitti siis sitä, että ollaan kumpikin melko "varttuneita" ihmisiä ja olis ne lapset pitänyt tehdä nuorempana. Niin, olis pitänyt tehdä...niinkuin se oliskin niin helppoa. Multa jäi suu auki, enkä osannut sanoa mitään. Huultani vaan purin, kun itku meinas tulla. Nyt mie suorastaan suutun vastaavista kommenteista, enkä rupea kenellekkään tiliä tekemään. Mitä se kellekkään kuuluu ja eihän normaalistikkaan kenenkään tarvitse selitellä sitä, miksi haluaa lapsia. Ei edes niiden äitien, joiden olis todellakin parempi olla saamatta lapsia. Tarkoitan päihdeäitejä ja sellaisia, joiden omat asiat pitäisi saada kuntoon ennenkuin lapsesta voi ottaa vastuuta.
Okei. Nyt taas takaisin urheilun pariin. Palataan.
Tuosta lapsettomuudesta syyllistämisestä tuli mieleen, että ei se varmaan ole kokonaan meidän omaa keksintöä. Kyllähän sitä viestiä joka "tuutista" tulee ja voi aistia sellaista asennetta, ettei naiseutta arvosteta ilman äitiyttä. Pakostakin varmaan moni meistä onkin miettinyt, että mitkä ne "oikeutetut" perustelut on haluta sitä vauvaa. Aikaisemmin mie koin huonommuuden tunnetta, kun ymmärtämättömät ihmiset saattoivat tivata multa jotain perusteluja hoitoihin hakautumisesta tai siitä, miksi haluaa vauvaa. Kerrankin työkaverini kysyi multa että, miksi juuri NYT halutaan lasta? Ei suoraan sanonut, mutta tarkoitti siis sitä, että ollaan kumpikin melko "varttuneita" ihmisiä ja olis ne lapset pitänyt tehdä nuorempana. Niin, olis pitänyt tehdä...niinkuin se oliskin niin helppoa. Multa jäi suu auki, enkä osannut sanoa mitään. Huultani vaan purin, kun itku meinas tulla. Nyt mie suorastaan suutun vastaavista kommenteista, enkä rupea kenellekkään tiliä tekemään. Mitä se kellekkään kuuluu ja eihän normaalistikkaan kenenkään tarvitse selitellä sitä, miksi haluaa lapsia. Ei edes niiden äitien, joiden olis todellakin parempi olla saamatta lapsia. Tarkoitan päihdeäitejä ja sellaisia, joiden omat asiat pitäisi saada kuntoon ennenkuin lapsesta voi ottaa vastuuta.
Okei. Nyt taas takaisin urheilun pariin. Palataan.