Ketään hoidoissa PKKS:ssä!!!

moikka naiset!
Hyvää viikkoa kaille.

Jousi, soja ja muutkin, Tuohon tapaamisasiaan, niin minustakin on sanomatta selvää että kaikki jää meidän väliseksi, pidän sitä itsestään selvänä. Mistäpä sitä tietää vaikka oltais jostain jo tutut, ei vaan tiedetä sitä vielä. Sen oon huomannu, et tää Pohjois-Karjala on yllättävän pieni paikka..Jousi, kiva, pääset ihan just lomalle

Kipinäkenkä, älä ihmeessä peru vielä lääkäriaikaa, varsinkin jos tuo vuoto on välillä ja välillä ei. On se niin hankalaa, kun usein nuo vuodot tulee just silloin kuin ei toivo, ja sit kun niitä oottaa niin eipä näy..

Soja: niin, olihan se kiva tutustua ennakkoon, tuota yksäripuolta en oo täällä puolella käyttäny ollenkaan. Ootteko muut? ja mitä mieltä muutenkin? Olishan se luotettavampaa sopia tapaamispaikka yms, niin ettei se näy kaikille palstan lukijoille ja satunnaisille vierailijoille.

ON: palaan töihin tänään, yövuorolla alkas. Fyysisesti olo on jo niin hyvä, etten koe tätä sairaslomailua nyt ratkaisuna tilanteeseen. Psyykkisestä olosta nyt en sano ihan samaa..Tää viikko on vuorojen puolesta normaalia kevyempi, yön jälkeen torstaina sit ilta ja pe aamu, viikonloppu vapaa. Käyn tosiaan torstai aamuna juttelemassa päivin kanssa. Kyllähän tässä välillä on ihan normaalisti, mutta ei tämä surumielisyys häviä minnekään. Se seuraa vaikka mihin menis. Ajattelin käydä tänään vähän liikkumassa, sekin vähän piristäisi toivottavasti. Aika auttaa, niin kai, mutta umpikujalta tämä surullisuus tuntuu silti. Päivä kerrallaan on mentävä. Ai niin HCG oli laskenu niinkuin piti, tänään se oli 11, vime maanataina oli vielä 134. Et sikäli hyvä. Ja vuotohan tässä alko, kauheilla kivuolla höystettynä torstaina, josko se vaikka loppuis kohta.. Jos nyt vaikka sais levätä näistä kivuista edes hetken! Elokuun puolivälissä terolutit sitten, ja zumet aikanaan..
Jeps taidan lähteä ulkoilemaan.

 

Aurin-ko jaksuja sulle, tosiaan tollasella kevyellä viikolla voi olla ihan hyvä aloittaa ja varmasti Päivin luona käyntikin on nyt hyvässä paikassa. Ei tää surumielisyys täälläkään noin vaan helpota, ja tosi vaikee on näköjään antaa itselleen aikaa "parantua" henkisesti. Fyysisesti olo on kyllä selvästi kohentunut.

Mie laitan siulle Aurin-ko nyt viestiä tonne yksäri puolelle. sinne pääsee kun on kirjautuneena sisään niin tuolta sivun ylälaidasta vasemmalta missä siun oma käyttäjätunnus lukee. Kun kirje kuori on harmaana ei ole uutta postia ja kun se on keltainen, siellö on postia. Itse kans välillä sekoilen sen kanssa, mutta kyl se jotenkin toimii. ja kun haluat jollekulle laittaa postia, voit klikata tuossa palstan vasemmasta reunasta nimen alta kirjekuoresta.

Ja luulenpa että tosiaan kun tavataan, niin ei ois mikään ihme jos satuttaiskin olee tuttuja tai ainakin tutun tuttuja on tää maailma oikeesti niin pieni

soja

 

tulin päivittelemään kuulumisiani:
toistaiseksi (toivottavasti lopullisesti) sanon tälle osastolle kiitos ja kumarrus. Näillä näkymin meidän perheeseen tulee vauva joskus helmikuun loppupuolella. Polikäynnillä yllätykseksemme löytynyt ovis tuotti tulosta ja raskausviikkoja on nyt 6 + muutama (en oikein vielä osaa laskea noita viikkoja). Ihan vielä ei uskalleta kauheasti hurrata, koska neuvolassa tehdyssä varhaisultrassa ei vielä sikiö näyttänyt elonmerkkejä. Tosin, viikkoja oli silloin vasta 5+5 ja ymmärtääkseni silloin ei vielä tavallisesti sykettä havaitakaan. Raskaus oli kuitenkin kohdunsisäinen ja kaikki vaikutti "käsikopelolla" olevan kunnossa. Uusi ultra on parin viikon päästä ja sinne nyt vielä jännitämme ja toki muutenkin kun alkuraskauden keskenmenot on niin harmittavan yleisiä. Itse emme oikein vielä osaa olla onnellisia kun aika ennen tätä on sisältänyt niin paljon surua ja pettymystä, että pelko varjostaa edelleen sitä onnea, jota haluaisimme uskaltaa iloita.

Kiitos teille kaikille vertaistuesta ja kaikista vinkeistä. Toivon todella, että tavataan pian tuolla odotuspuolella ja mikäjottei vaikka sitten helmikuun lopulla siellä synnytysosastolla

 

Aurinko: Hyvä, että pääset aloittamaan työt vähän kevyemmin =)
Miekään en ole tuota yskäripuolta käyttänyt kertaakaan. Minustakin tapaamispaikan voisi tarkemmin sopia esim. sähköpostin välityksellä. Taidankin kokeilla tässä iltapäivällä laittaa, vaikka sojalle yskäriä =)

Vanhanaikainen: Se taisikin olla sitten ensimmäinen plussaus tähän ketjuun . Kovasti onnea ja toivottavasti seuraavassa ultrassa sydän sykkii jo hurjaa vauhtia =)

 

Vanhanaikaiselle kovasti onnea plussasta ja jatkoon

Omaa napaa: Kp1! Alkoihan ne sitten ja kunnolla lorottaakin. Ja vaikka näitä niin kovasti odotti, niin jo ärsyttää. Vatsakivut :/ Ei se auta kuin kärvistellä särkylääkkeen voimin.

 

vanhanaikainen:Onnea plussasta ja hyvää jatkoa!

Pitääkö mun hyväksyä omista tiedoista "salli muiden nähdä sähköpostiosoite" että pystyn lähettämän/vastaanottamaan yksäriä? Tapaamispaikka/aika olisi tosiaan kyllä hyvä sopia keskenään.

auringolle: Paljon jaksuja. Suru ei häviä koskaan, siihen vain ajanmyötä turtuu. Kuin myös useisiin pettymyksiin kerta toisensa jälkeen. Me kaikki ollaan pirun vahvoja ja viellä vahvemmiksi tulemme. Hullua kyllä, mutta lapsettomuus jollain tapaa kasvattaa. Itse ainaskin olen huomannut tämän yli vuoden hoidoissa käyneenä miten mua ei voikaan loukata ihan kuka tahansa vaan että pidän puoleni paremmin kuin ennen. Johtuen siitä, kun lapsettomuus satuttaa jo niin paljon..

Aurinkoista päivää.

 

Kipinäkenkä: Hyvä, että menkat vihdoin alkoi niin päset clomeja kokeilemaan =).

Jousi: Ei varmaankaan tarvitse. Itseasiassa miepä voisin kokeilla sullekin laittaa yskäriä. Sojalle jo laitoin. =)

 

rosetta ja aurin-ko: kiitos viestit saatu, kunhan saadaan kaikkien tapaamiseen tulevien sähköpostit kasaan ,voidaan sit jatkaa siihen liittyviä asioita sähköpostilla. muuten sit jatketaan ilojen ja surujen jakamista täällä =)

vanhanaikainen :flower: ONNEA :flower:

 

vanhanaikainen: Todella paljon onnea plussasta ja hyvää jatkoa. Voi hyvin ja nauti olostasi.

Moikka moi vaan kaikille!
Ompa ihanaa, kun täälläki plussaillaan. Oon tosiaan ollu reissussa nyt niin kauan, että oon ihan pudonnu kärryiltä kokonaan. Elikkäs voisin nyt näillä näkymin sitten paikalle tulla siihen tapaamiseen..kenelle miun nyt kanzii sähköpostiosote antaa, jos sillä nyt sit toimitaan?

OMAA: Sain puoleks vuodeks työpaikan...ihanaa lähtee vähä kotioloista pois ja saa paljon muuta puuhaa ja mietittävää. Poikaki pääsee päiväkotiin kavereiden kanssa puuhastelemaan (ja saamaan kaikki maailman taudit).
Mä sanoin mun "ukolle" et kannattaiskohan meidän ovisaikaan heilutella peittoa enemmän...jos se vaix tärppäis. Se oli ihan innoissaan ja kyseli millon se aika nyt sit on. En viitsi ruveta tikuttaa joka kuukausi,(vaikka aiemmin niin aattelin) vaan (kun mulla on kaikki ok) siinä puuhastellaan, kun mulla on aiemminki ovis ollu...! Aivan todella selkee selostus, mutta.....
Ja siitä lapin reissusta...aivan todella ihanaa oli. Välillä oli ikävä poikaa ja kotiin, mutta ei pahmmin kuitenkaan. nautittiin ihan täysillä. Siellä saatiinki tieto, että kaveripariskunta on saanu tyttövauvan. Niin upea uutinen...mutta kuitenkin veti mieleni matalaks joksikin aikaa.

Kaikille tsemppiä omissa yrityksissään ja yritän nyt taas paremmin seurailla tilanteita....

 

Mammuliinos, moi pitkästä aikaa! Kiva kun teillä on ollu hieno reissu. Varmasti ansaittu! Ja onnea tuosta työuutisesta! Hienoa, mukava kuulla positiivisa uutisia. Täällä on tosiaan ollu aika vilkasta keskustelua, lukase ihmeessä taaksepäin jos ehdit..Eihän nuo kaikki jutut kylläkään niin postiivisia oo ollu mutta kuitenkin. Sen verran mietittiin että laitetaan toisillemme yksäriä, jossa voi esittäytyä ihan nimellä ja sit laitettiin nuo sähköpostiosotteet. Et sitten tarkemmin siitä tapaamisesta juteltais vaan sähköpostin välityksellä, onhan se jotenkin turvallisempaakin. Että tämmösiä ainakin.

Rosetta, liittyykö se sun syksyllä alkava työprojekti muuten tuohon tulevaan mediatriin? Tuli vain mieleen, kun se on joka puolella tällä haavaa aika kuuma peruna. Hyvin on tuo marjapakastin toiminu muuten

Vanhanaikainen, ONNEA ja kaikkea hyvää jatkoon!

Niin puoleen ja toiseen on taidettu laittaa noita osoitetietoja yksärinä, kohta varmaan kaikilla alkais olla sähköpostiosoitteet tallessa. Maailma on pienen pieni paikka, ollaan Rosetan kanssa tavattu joku vuosi sitten, ohimennen. Mutta jälleen kerran voin päivitellä miten tämä sukunimi paljastaa minut joka paikassa.. Mutta tosiaan se luottamuksellisuus näissä kaikissa meidän jutuissahan on ehdoton. Ja kaikki varmasti haluaa siihen sitoutua.

ON: Äsken tulin ensimmäistä kertaa pitkään aikaan iloiselle mielelle. Kuunteli radiota, aurinko paistaa, ja pystyn jo liikkumaan ja tekemään, kivutkin tuosta leikkauksesta ja sen jälkeisestä vuodosta on lähes poissa. Voi että miten kaipaan sitä hyvää oloa, niin fyysisesti kuin psyykkisesti mitä välillä on ollut. Se pieni tunne, kun hymyilyttää ja asiat tuntuu hyvältä ja jaksaa toivoa ja uskoa tulevaan. Että olisin taas oma itseni. Ihan kuin nyt alkaisi heräillä se taistelija, joka ei anna periksi. Ei se antanut Tukholman maratonin 42 pitkän ja helteisen kilometrin aikanakaan silloin. Voi kun saisin itseni ylös ihan kunnolla. Kumma olo, tosaalta jo parempi, mutta itku on niin herkässä, vähänkin jos eksyy miettimään miten tuossa äskeisessä olisikaan voinut tapahtua, onnistuminen oli niin lähellä, toisaalta myös pahempi "tuho" oli niin lähellä. Onneksi mies jaksaa tukea ja tämä taival tuntuu taittuvan sitä tiukemmin yhdessä mitä pidemmän aikaa kuljetaan. Meillä on ollu muillakin elämänalueilla vastoinkäymisiä jo jonkin aikaa, tuntuu ettei mikään onni ole ollu puolella sitten viime loppukesän jälkeen. Odotellaan että se kääntyy.

Talojutuista, niin omaa on katseltu jo puolitoista vuotta, mut mieluista ei oo sattunu, tai jos on niin on niin mielettömän hintaisia, ettei voi ajatella. Nyt vaikuttaisi siltä että tontin saaminen tuosta mukavalta uudelta asuinalueelta on hyvin lähellä Päästäisiin toukokuussa ensi keväänä tekemään meille unelmien kotia, ihan semmoista tavallista, mutta unelma se silti on. Minähän en luovuta.

Auringonsäteitä kaikkien päivään ja lämpimiä ajatuksia. Ja anteeksi taas rönsyily :flower:

 

Kiitos rosetta ja aurinko viesteistä, vastattu molemmille.

Miksei me voitais yksärien kautta lyödä paikka/aika lukkoon?
Aikaa miettiä asioita.

 

tulipa taas mieleen.. väsyttää, mut yövuoron jälkeen tähän aikaan on turha yrittää nukkua..

Millanen musiikki on teidän mieleen? Tykkään ihan erityisesti Stellasta jos yks pitää nimetä. Se vaan kolahtaa. Ja ne sanat ja kaikki. Tähän kaikkeen mitä me nyt eletään, ne sopii niin hyvin. Kaikki kolme levyä on hyviä, mut suosittelen erityisesti tuota pelkääjän paikalla -06 vuodelta. Siitä kappale numero 6, nimeltään 25. Eipä se sanoihin ole lisättävää.

Esittäytymisistä, niin kovin samantapaisia nimiä meillä, kaks ja kaks. Tai siis kaimoja me ollaan jousen kanssa

Onkos meillä nyt käsitystä siitä missä me halutaan tavata? Ja tietty olis hyvä olla joku sää varaus. Jousi, et oo ainut jolla on aikaa miettiä asioita, ilmottaudun kans miettijäksi.

Kilpirauhasasiaa, onkos niistä ollukaan täällä tarkemmin puhetta. Mimmosia arvoja teillä on ollu TSH ja T4V? onko ollu mitään puhetta polilla, mikä olis tavoitearvo niissä? Tiedän siis mitkä on tavotearvot muuten, mut kun puhutaan raskaaksi tulemisesta.. Ei oo tullu otettua itse puheeksi edes. Mulla oli ed arvot josku 2005 otettu ja nyt sairaalareissulla pyysin uudet. TSH oli ainakin 2.94.

Jee, vuotokin taitaa loppua. Jo se riittäis. Ja hurraa, tänään en oo ottanu kun yhen panadolin. Tästä se lähtee. Pahoittelen, juttu on taas aika sekalaista..

 

Mammulinos: Tosi mahtavaa, että olet töitä saanut =) ja varmasti ihana Lapin reissu ollut.
Minun Veljen perheeseen syntyy vauva loppukuusta, toisaalta ihan mukavaa toisaalta ei. Kauhulla odotan jo ristiäisiä, meillä kun varmaan niihin aikoihin just eka ivf-hoito menossa. Ens viikolla tiedetään milloin vauveli syntyy, suunniteltu sektio on tulossa niin tiedetään päivä etukäteen.

Tapaamiseen taitaa olla tulossa näillä näkymin: Minä, Jousi, Aurinko ja soja.
Tosi mukavaa jos sinäkin pääset mukaan.

Jousi: Niin sama kai se periaattessa on sovitaanko yskäreillä vai s.postilla =)

Aurinko: Juu, Mediatriin tosiaan liittyy se työjuttu. Taitaa tosin olla susi jo syntyessään tuo ohjelma . tai ainakin se puoli mikä meille tulee käyttöön. Mukavaa, että voit jo paremmin ja löydät pieniä ilon aiheitakin, pakko se on vaan yrittää uskoa tulevaan ja että aurinko paistaisi vielä risukasaankin.
Miekin tykkään Stellasta ainakin niistä biiseistä mitkä on kuullut. Muutenkin tykkään suomalaisesta musikiista. Oon tosin aika huono musiikin kuuntelija, töissä tulee lähinnä radiota kuunneltua, mutta muuten jää aika vähiin.

Mulla on TSH ollut koholla jo useamman vuoden 4-5 välillä on ollut. T4V on ollut normaalilla tasolla niin eipä siihen ole mitenkään puututtu . Ei siis ole lääkitystä tai mitään, vaikka itse kun olen asiaa tutkiskellut niin pitäisi varmaan olla, mutta minkäs teet. Ekalla polikäynnillä tiukkasin lääkäriltä, että eikö TSH pitäisi olla alle 3 jos yrittää raskautua, mutta siihen sanoi vaan ettei pelkkää TSH:ta voi tuijottaa vaan pitää katsoa TSH ja T4V:n suhdetta tms. eli se siitä sitten. Mun äidillä on kilpirauhasen vajaa toiminta, se tosin tuli raskaaksi silloin kun arvot oli pilvissä, vaikka ei oisi saanut. Joutuivat sitten keskeyttämään sen .

 

Laitoin eilen illalla sojalle ja mammuliinokselle viestiä.

Sillä vain pähkäilin yksärien kautta viestittelyä, kun olisi helpompaa tätä kautta. Enemmän tulee tällä palstalla oltua ja sähköpostin lukeminen ainakin mulla tahtoo jäädä. En ole kovin aktiivinen kirjoittelija siellä. Mutta toki voimme laitella sähköpostia toisillemme, ja varmaan tapaamisen jälkeen tullaan kirjoittelemaan "yksityisesti" toisillemme.

Musiikin suhteen olen "kaikki ruokainen". Suomalainen enemmän mieleen. Stella (myös), irina, jne...
Mites jos nähdään siellä linnunlahdella ja mietitään valmiiksi joku sisäpaikka jos sää ei suosi?
Huhtikuussa-09 otettiin verikokeet ja mulla on TSH=0.53. FSH mulla koholla verrattuna vuoden taikaisiin tuloksiin, se on 9.3. Pysyy onneksi viitearvojen sisällä.

Nytten on jouduttava! Palailen, päivän jatkoja.

 

moi!
laitoin juuri tapaamiseen liittyen kaikille "ydinjoukolle" sähköpostia. Oisko vielä muita tulossa kun mie, rosetta, aurin-ko ja jousi80? miten mammuliinos?kipinäkenkä?

Jousi80 voidaan ihan hyvin jatkaa asiasta sopimista yksäreilläkin, miulle käy miten vaan, käytän molempia yhtälailla.

Pystyykö tuolla laittaa kerralla kaikille saman viestin, vai joutuuko sen sit aina 3 kertaa kirjottaa?

jaa, meen taas

 

Jousi: Mie en tiedä millaiset FSH, prolaktiini tai LH arvot mulla on, en vaan yksinkertaisesti ole muistanut kysyä. Mutta kaitpa ne on sitten ihan normaalit kun ei ole kukaan mitään niistä sanonut. .

Soja: yskäri puolella ei varmaan voi laittaa kuin yhdelle viestiä kerrallaan, mutta hyvin näyttää sähköpostillakin yhteydenpito toimivan =).

Eilen oli ihananlämmin päivä B). Takapihalla köllöteltiin Rasmun kanssa aurinkoa ottamassa ja lueskelin samalla kirjaa. Rasmu tosin viihtyi paremmin varjon puolella .
Myöhemmin käytin vielä pojua venerannassa uimassa, siellä oli joku pystykorvakin yhtäaikaa. Rasmus ei tosin oikein tykännyt siitä kun se oli uros. Rasmuksesta tytöt on hirmuisen ihania, mutta uroksista ei juurikaan välitä.

 

Nyt on aloitettu ne violetit napit Olivatpa "nättejä", ihan kuin karkin ois heittänyt kitaan!

Mekin käytiin eilen Rosetan tavoin rannalla, koiraa uittamassa. Tällä kertaa saatiinkin olla ihan rauhassa, ei ollut muita koiria. Meidän uroskaan kun ei kauheesti muista uroksista tykkäile... Ransu on kyllä aivan mahdottoman innokas uimari, sitä ei meinaa saada vedestä pois. Ite kykin rannalla näiden menkkojen takia ja kyllästyttyäni sanoin miehelle että alkakaahan tulla jo pois sieltä, lähetään... Ransu tuli aluksi miehen edellä, niiiiiiin hidasta vauhtia että juuri ja juuri liikkui Piti sitten jo miehelle kiljua että tuu sie ensin, ei se sinne yksin jää. Juu ei jää... Siellä tökötti vedessä vaikka oltiin jo rannalla ja remmin kanssa se piti sitten pois hakee.

Ransu hyppi pentuna veneestä uimaan airojen liikkeen takia ja vähän kyllä hirvitti, kun oltiin Pyhäjärvellä suht kaukana rannasta että kuinka me saadaan se takas veneeseen ilman että ollaan koko lauma järvessä. Noh, ei se auttanut kuin soutaa rantaan ja poimia sieltä puolen vuoden ikäinen pennunretale kyytiin

Joklu kyseli musiikkimausta... Miulla on hyvin sekalainen Tällä hetkellä kuuntelen paljon Volbeatia, Lady Gagaa ja sitten uppoo monet listahitit oikein hyvin. Ja vaikka olen Nightwish-kaupungista, niin se ei minuun uppoo.

MIulta on kerran otettu tuo FSH ja se oli jotain kakkosen pintaan. Pesu-neuvolan hoitaja sanoi siitä sen verran vaan että se on ihan normaali.

 

kipinäkenkä kiva että teillä jotain nyt tapahtuu, tässähän melkein kaikilla on kesätauko menossa...

Rosetta mukavalta kuullostaa tuo siunkin päiväsi!

omaa pitkästä aikaa: Olen nyt ollut reilun viikon sairaslomalla ja nukkunut ja urheillut ja syönyt. Pikkusen tehny kotitöitä, periaatteella että yksi työ/päivä. Olotila aika tasainen. ei iloinen, mutta ei surullinenkaan. ei oikein minkäänlainen. Mies kyllä eilen sanoi että ulkoisesti olen vaikuttanut nyt ihan hyvin jaksavalta. Eilen ekan kerran hetkeksi unohdin että olen sairaslomalla, tuntui että olisin lomalla =) siitähän se sitten ahdistus alkoi, ja yön vatvoin asioita mielessäni ja murehdin että en taida kuitenkaan koskaan piristyä :headwall:

No, ehkä siihen että mietin asioita vaikutti myös se,että äitin kanssa eilen juttelin hoidoista ja adoptiosta ja sitten meillä kävi ystäväpariskunta jotka saa ens viikolla viimestään vauvan ja heillekin kerrottiin omista kuvioistamme. Asiat oli oikein mukavia ja myönteisiä, mutta tietty ne sit pyöri mielessä.

Niin ja sitten vielä koirakuumekin taas iskee, kun kaikilla ystävillä on koiria ja eilisilläkin vierailla oli kaks mukana.... ois se niin kiva sellanen karvakorva...

Me muuten on vasta nyt kerrottu sekä miun että miehen vanhemmille, ettei ilmeisesti biolapsia saada ja hoidot alkaa olla hoidettu. Miehelle se kertominen oli aika raskasta, mutta tais kuitenkin kaikkiaan helpottaa aika paljon kun kerrottiin. Miusta ainakin oli hyvä että kerrottiin. Siinäpähän pikku hiljaa voivat ajatukseen totutella....

Nyt pitää ruveta selvittelee mistä (eli siis vanhemmiltani) saadaan auto lainaan, mies soitti, että auto hajosi :/ sekin on semmonen S...T..nan riesa %¤#& :headwall: Mie vaan ajelen pyörällä ja siinä ei oo koskaan mitään vikaa.... "koputtaa puuhun"

mukavaa viikonjatkoa kaikille

soja :wave:

 

Kipinäkenkä: Hyvä juttu, että olet päässyt clomit aloittamaan. Nyt ´vaan kovasti peukkuja, että bongaat oviksen ja tuottaisivat tulosta muutenkin . Teillähän on oikea vesipeto siellä.

Soja: Mullekin oli helpotus, kun sain vanhemmille kerrottua tilanteesta. Kun ne kuitenkin selkeästi mielessään jo mietti että onkohan meillä jotain ongelmia lapsen saamisessa, kun ei vauva uutisia kuulu . Nyt sitten tietävät niin ei tarvitse miettiä. Miehen porukat ei tiedä, kun minusta se on miehen asia kertoa heille, vähän luulen että nekin jo arvaa jotain.

Mie kannatan ehdottomasti koiran ottamista . Mulle on ainakin Rasmusta hirmuisasti iloa. Ompahan edes joku paijattava ja syliteltävä =). Mie oonkin kyllä aina ollut ihan höperönä koiriin, en osaa yhtään kuvitella elämää ilman koiria.

 

niin koirat on ihania =)

me koitetaan vielä malttaa olla ottamatta vähän aikaa ja nautiskellaan kaksin olon vapaudesta :heart: ja onhan meillä noi kissat =)

 

soja: En muistanutkaan, että teillähän oli kissoja.

Iskä laittoi äsken viestiä. Oli tutkinut netistä, että foolihappoa ja muita vitaamiineja kannattaisi syödä. Ehkäisee kuulema kehityshäiriöitä ja keskenmenoja . Voi hitsit on se hassu, sitä ainakin näköjään kiinnostaa tää projekti( Toisin, kun mun äitiä). Laitoin siihen sitten että vitamiineja on syöty jo pari vuotta, mutta eiköhän se IVF-hoidolla tärppää jossain vaiheessa ainakin toivotaan niin.

 

Kiva kuulla rosetta että isäsi suhtautuu noin hienosti teidän "projektiin" =)

noista FSH, LH sun muista arvoista en minäkään tarkemmin osaa sanoa. ne kai olleet kutakuinkin kunnossa, välillä niistä jaksoin kyselläkin, nyt ei enää kiinnosta. Estrogeenihän miulla ollu ihan nollassa käytännössä, eikä sitäkään oo nyt kai pariin vuoteen (?) kohta katottu. Tuskimpa tilanne on miksikään muuttunut.

Mites oot aurin-ko jaksanut?

itselläni pari melkosen paskaa yötä takana, tää päivä menny ihan pyllylleen, en jaksanu aamulla lähtee lenkille ja salille (olin suunnitellu). kävin vaan kaupassa ja leivoin viemisiä illaksi kavereille. Kohta sit kampaajalle, että jäi tältä päivältä reenit :headwall: ja jos menee tänään myöhäks, jäänee myös huomiset reenit.... No, muuten kyllä tulossa kiva viikonloppu, huomenna ois tarkotus lähteä kalastamaan ja sunnuntaina katsomaan pesistä =) ja saatan saada sunnuntaina uuden fillarin

Mukavaa viikonloppua kaikille!

 

hienoa, tää hävitti koko pitkän tekstin!

 

sateista lauantaita..

Yritin kirjotella tänne eilen kaks kertaa, molemmilla kerroilla tekstit hävis, joten luovutin hetkellisesti.

Soja, voinpa aavistella miltä susta tuntuu, kun on paha olla itsensä kanssa välillä. Otathan nyt aikaa niin paljon kun tarviit. Miten siun sairasloma jatkuu? *hali* Toivosin vaan niin siun puolesta että sulla olis helpompi olla. Ainakin sulla kuulostaa olevan kiva viikonloppu tulossa.

Jousi, teilläkin toiminnan viikonloppu tulossa, nauti olostasi

Rosetta, ihana tuo siun isän kommentti! Tosi söpöä, ja hyväähän sillä tosiaan tarkoitettiin. Ootteko muuten käyttäny mit vitamiineja? Mulla on tuota Ladyvita plussaa ollu vaikka eihän se ees mulle oo, vaan paketissa lukee odottaville ja imettäville.. Siks se on musta hyvä kun A-vitamiinia ei oo, ja sit kuitenkin siinä on rautaa, foolihappoa ja kalsiumia ja D:tä. Kyllähän tuo hemoglobiini keikkuin alle 110 silloin leikkauksen jälkeen.

Täällä mennään vuoristorataa. No kai sekin on positiivista, attei pelkkää alamäkeä. Kai. Fyysinen olo leikkauksen jälkeen on ihan hyvä, munasarjat tosin aloitti kipuilemisen taas. Tää vaikuttaa siltä tavanomaiselta, vielä ainakin. Mut jos fyysinen olotila on hyvä niin psyykkinen olotila ei sitä ole. Torsatina oli ihan hyvä päivä, kun kävin juttelemassa. Ja joskus aiemmin viikollakin tuli häivähdys entistä minää, sitä sisupussia joka EI LUOVUTA. Tuntuu että se sisuuntumisen tunne, taistelu autais just nt, mutta voi voi kun sitä on vaikea välillä löytää itsestään. Sitten kun vielä nyt oon muutaman päivän yksinään, kun mies on reissussa. Taas se sama juttu, että on ihan liikaa aikaa murehtia. Välillä se tunne iskee, ja lyö laudalta kaiken muun. Musertaa. Mietittiin, onko se masennusta vai mitä. Niin tulin siihen tulokseen, että se on surua ja pelkoa sekaisin. Luovuttaa en halua, ei siitä ole kyse. Meile oikea asia on jatkaa vielä hoitoja, ehdottomasti. Tuntuu vaan että tämä kesätauko ei helpota ollenkaan (eikä tässä nyt mitään taukoa oo ollu, vaan ongelmia). KAikkein eniten nyt piristäisi kun saisi uuden mahdollisuuden. JA sen sitten ehkä kun poli aukeaa, jos ei taas joku kysta estä siirtoa. Ei olis ensimmäinen kerta.Kesä on, ja yleensä rakastan kesää, nautin siitä, mutta kun ei kevät eikä kesä ole tuntunut oikein millekään.. Odotan vaan syksyä.

No, anteeksi synkistely. Katsotaan sanooko kolmas kerta toden tämän viestin suhteen. Kuuntelen radiota ja kohta puen lenkkarit jalkaa ja lähden ensimmäiselle juoksulenkille pitkään aikaan. Voi kun tulisi se tunne niin kuin joskus, kun juoksee tuolla metsässä tai missävaan, kuunnelllen kivaa musiikkia, mieli on niin kevyt ja askel lentää. Hyvä olo edes vähäksi aikaa...

Niin ja sitähän mun piti kirjottaen miettiä, että tuntuu että kavereistakin niin vähän on enää kenen kanssa pidetään yhteyttä. Eikö ne kestä mun surua, vai olenko niin kauhea ihminen nykyään. Vai onko elämä niin erilaista ettei oikein ole yhteisiä asioita. Kaipaisin juttuseuraa, lenkkiseuraa, ihan sitä tavallista. Pitää olla muitakin tuo ihan mies, jonka kanssa olla välillä. Mutta onhan tämä netti paljon enemmän kuin ei mitään.

:heart: teille kaikille. :flower:

 

Mie oon syönyt Omega3:sta, jossa myös foolihappoa ja lisäksi Multitabseja. Välillä söin jotain odottaville tarkoitettuja vitskuja, mutta vaihdoin ne tavallisiin. Viikonloppu meni ihan kivasti, käytiin veljen perheen luona saunomassa. Muuten oltiin viikonloppu anoppilassa. Mun äiti oli jossain reissussa niin ei päästy siellä kyläilemään, samoin yksi mun ystävä.
Mullakin on aika vähissä semmoiset ystävät , joita näkisi useammin, veljen perheen kanssa ollaan ehkä eniten tekemisissä, vaikka elämän tilanne onkin erilainen. Meillä ei ole muuten yhtään lapsetonta ystävää, kaikilla alkaa olla jo lapsia enemmän tai vähemmän.
Kultiin ikäviä uutisia viikonloppuna, yksi meidän ystävä on vakavasti sairas :'(. Todennäköisyys parantua on hyvä, mutta hirvittävän rankka vuosi on heille tulossa. Saivat esikoisen ihan tässä äskettäin ja nyt tuli tuommoinen pommi niskaan. Tosi paha mieli tuli heidän puolestaan .
Ja pisti muutenkin ajatteleemaan...