Heippa arvon leidit! Lueskelin tuossa pinoa parin viikon ajalta, kun en ole viime aikoina oikein jaksanut edes palstaa seurata. Sumuttelu veti mielen ja ruumiinkin routarajan alapuolelle.
Rowanille toivotan piiiitkää kuminauhaa sumuttelujen suhteen, toivottavasti oireet pysyvät kurissa. Pinnan kiristely toki kuulostaa sivuoireelta, ainakin jos se kestää ja kestää...pelkän hikoilun nyt vielä sietäisi =)
Allekirjoitan ja tunnustan myöskin ahdistuksen naamakirjan jälkikasvuhehkutuksesta. Työpaikallakin on välillä yhtä tuskaa, kun tuntuu etteivät kollegat puhu muusta kuin, mitä se pikku mussukka eilen teki ja tänä aamuna jne. Välillä tekisi mieli kiukuta niille, että kylläpä on onni, kun minun ei tarvitse nyt eikä ikinä tapella lapsen kanssa aamuisin syömisestä tai pukemisesta. Plaaah.
Toivotaan että pääset
Melargia inssiin ja kaikki menee hyvin. Polin aikataulujen kanssa on kyllä välillä haasteita, kun elämässä on muitakin muuttujia, jotka aina pitäisi huomioida. En tiedä, mikä siulla vuodossa kummastuttaa, mutta voin lohduttaa, että itse vuodin 35 päivää putkeen ja nyt kuitenkin näyttää kaikki olevan ok ja hoito pääsee etenemään ihan normaalisti. Tää ihmiskroppa kun osaa olla niin omituinen joskus.
Kati, onnea piinailuun! Luge-annos taitaa olla kovin yksilöllinen, ja vaihdella jopa hoitojen välillä. Minulla on ollut eri hoidoissa mm. 2 kpl kerran päivässä, 2 kpl kahdesti päivässä, 3 kpl kahdesti päivässä
Tytylle myöskin piinailutsemppiä! Jospa ne jomottelut lupaisivat nyt hyvää =)
Pahoittelut, jos en muistanut kaikille kommentoida, näin vauhdissa kelkkaan hyppääminen on vähän tämmöistä
Enivei, tsemppiä jokaiselle, olipa tilanteesi mikä tahansa. Koitan saada kelkan kiinni =)
Vertaistuen arvoa ei voi kyllä liikaa kiitellä, näissä oloissa ja tunnelmissa ei kukaan osaa niin hyvin tsempata tai lohduttaa, kuin saman itsekin kokenut.
Tästä mieleeni pulpahtikin, että onko täällä ollut suunnitelmia tapaamisista esim. kahvittelun merkeissä? Palstatuki on vailla vertaansa, mutta välillä olisi mukava huastella ihan nokitustenkin näistä mielessä myllertävistä jutuista.
Omanapa: Sumuttelu sai taas tämän superreagoijan hulluuden partaalle :headwall: 9 päivää meni ihan hyvin, mutta sitten alkoi taukoamaton kuumien ja jäätävien aaltojen sarja, unetkin ovat jääneet melko vähiin niiden ansiosta. Ja tunnetustihan väsynyt ihminen ei ole mikään ilopilleri, ja sen on taas saanut, ikävä kyllä, siippakin kokea. Täytyy koettaa hyvittää ne kiukuttelut jotenkin...
Eilen oli 0-ultra, jonne menin kauhunsekaisin tuntein. Tihkutteluvuoto päättyi vasta pari päivää sitten, olin niin varma, että kaikki ei todellakaan ole ok. Mutta kaikki olikin sitten hyvin, ja pääsin jo eilen aloittamaan Puregonin pistelyn. Annos on suurempi, kuin ekassa ICSIssa, joten hiukan pelottaa, miten tukalaksi olo vielä käykään. Edellisessä hoidossa toinen munasarja reagoi hiukan liikaa, ja olo oli todella hankala, kävelin suunnilleen kaksinkerroin ja punktio oli tappavan tuskallinen. Puhelin noista eilen lääkärille, joka lupasi tulevaan punktioon semmoiset kipulääkecocktailit, että ei taatusti koske
Oli kyllä ihanan helpottunut ja hyvä olo, kun sieltä lähdin.
Onko teille muuten määrätty Lugesteronin sijasta Progesteroni-emätinpuikkoja (kirjoitettu just noin reseptiin)? Ne kuulemma ovat Yliopiston apteekin oma valmiste. Lugethan sisältävät 100 mg progesteronia, noissa on 300 mg, eli ei sit kai tarvitse tunkea kourallista kerralla :kieh: Taidan käväistä tänään hakemassa, jotta pääsen tutustumaan tarkemmin.
