Ketä ihmistä kaipaat

yhtä entistä heilaa

 

pappaa :heart:

 

....juu, elävien lisäksi myös monia, monia jo kuolleita....ajatuksissa ollaan!

 

kaipaan entistä avomiestäni

 

Isääni ja mummiani

 

Kaipaan joskus erästä ihmistä, joka on koskettanut sisintäni kaikkein eniten (jos lapsiani ei lasketa) tai en kaipaa varsinaisesti, mutta haikailen joskus.
Muutenkin kaipaan joitakin ihmisiä, jotka elämä on kuljettanut kauemmaksi luotani.
Joskus kaipaan sitäkin ihmistä, joka itse olin kauan sitten.

Sitten on heitä, jotka olen menettänyt kuolemalle, joita kaipaan myös.
Isää, isovanhempia joskus, rakasta ystävää :'(

 

äitiä..

 

Täytyy sanoa, että en ketään.

Omaa lasta kaipaisin. :attn:

 

lapsuusystävääni Saria, nuoruuden ystävääni Krisseä ja ensirakkauttani Jaria

 

Ensirakkauttani, sitä ihmistä nimen omaan.. olis ollu se oikea mulle.. :'( Kumpa hänet vielä näkisin.. (peukut pystyyn että tuee käymään kuten on luvannut) :heart:

 

Ajoittain kaipaan nuoruuden ystävääni kokemaan nykytapahtumia kanssani.

 

Kaipaus ja ikävä on syvä, vaikka rakkaan mummuni kuolemasta tuleekin syksyllä jo 10vuotta. Elämäni tärkein aikuinen :heart:

Ja tällä hetkellä ikävä on miestäni. Viimeksi nähty sunnuntaina ja
huomeniltana kotiutuu.

 

mun mummia, mä oisin nii toivonu se ois ehtiny nähä mun lapset ja mikä must tuli isona =) oli nii rakas ja oisin tän onnen halunnu sen kanssa jakaa...

 

Pappaa, jolta puuttui sormia ku se oli puuseppä. Mä olin pieni kun se kuoli. Mulla ei ole siitä muuta muistikuvaa, kuin että kun me mentiin mummolaan, se odotti, että mä tulisin ja se piti mua sylissä. Musta tuntui, että mä olen sille joku erityinen.

 

Isääni,joka lähti syövän uuvuttamana joulun aikoihin-05.Mutta sen jälkeen tapahtuneet myönteiset muutokset ovat saaneet sopeutumaan tilanteeseen ja uskomaan,että isä siellä jossain ohjailee..

 

en voi sanoa vuosienkin jälkeen, mutta yhä, reilun vuoden jälkeen ystävääni joka kuoli syöpään.

 

Mieheni isää, kolmea isovanhempaa ja ennenkaikkea lapsuusnaapurin mummoa :heart:
Ja nyt kaikkein eniten miestäni joka tulee kotiin sunnuntaina. :heart:

 

Äitiä, joka kuoli hoitovirheeseen 40vuotiaana ja yhtä suurat rakkautta joskus, vaikka mulla on hyvä ja rakas mies enkä pis vaihtais.

 

Isääni joka kuoli oman käden kautta vuonna 2000 :'( :heart:

 

Isääni joka kuoli reilu vuosi sitten.<3
ja lapseni isää (elossa ja ex).

 

isäni äitiä kaipasin todella pari viikkoa sitten kun menimme naimisiin. siis piti vielä lisätä että kaipaan häntä muutenkin mutta oli vain niin haikea olo kun hän ei päässyt häihin.

 

.....Jostain tutusta tuoksusta tai musiikista tulee yhtäkkiä mieleen iloisia, lämpimiä läikähdyksiä ajatuksiin ja niistä taas joku tärkeä ihminen
putkahtaa ajatuksiin....

 

Isääni, joka kuoli pari vuotta sitten äkilliseen sydäninfarktiin 53 vuotiaana. Vieläkin välillä tulee aivan kauhee ikävä.

 

Sanantonta rakkautta.

 

Paria ystävää vuosien takaa :heart: