Ketä ihmistä kaipaat

entistä avomiestä :'( :'( :'( Kun ois saanu pitää pitempää

 

:heart: mummia, nukkui pois 1999 :'(

 

Isääni tulen kaipaamaan ikuisesti :'(

 

suuri rakkaus joka muutti toiselle puolelle maapalloa

 

Ystävääni, joka kuoli äkillisesti jouluna.

 

Mun ihanaista mammaa, joka kuoli viime syksynä syöpään samana päivänä, kun plussasin kuopuksesta. En ihan ehtinyt kertomaan.

 

Isääni, ihan hirveesti :'(

 

Äitiäni.En ikinä voinut kuvitella miten tyhjää elämä on ilman äitiä.Kaipaan ihan valtavasti.

 

vaaria joka kuoli marraskuussa 2003.
hänen kuolemansa jälkeen koko suku on ollut toistensa kimpussa ja kestämistä on ollut ensimmäisen isovanhemman menetyksen mukana tuoman surun lisäksi myös riitelemisessä (johon en itse ole osallistunut,olen saanut niinkin hienon osan kun välikätenä toimimisen :headwall: )

 

ensirakkautta. vaikka onnellisesti aviossa, toisinaa kaipaa sitä ihmistä ja varsinkin tunnetta siitä että kaikki uutta ja jännää ja elämä edessä... välillä haen esim. findistä hänen nronsa vaikkei ole edes aikomusta soittaa.tämä ihminen oli totaalinen renttu ja yhä vieläkin saan häneltä silloin tällöin kirjeen. mutta vaikka kipeää tekee, pakko polttaa ne vastaamatta tai edes avaamatta, koska tulevaisuus hänen kanssaan on mahdoton, enkä uskalla ottaa riskiä että jäisin häneen kiinni uudestaan....
toinen ihminen on hyvä ystäväni joka kuoli ihan tarpeettomasti auto-onnettomuudessa jouluna. tämä ihminen oli varmasti maailman kilteimpiä ja ihanimpia ihmisiä ketä tiedän..

 

Nuoruuden suurinta lähes sanatonta rakkautta, joka joskus herkkänä hetkenä vieläkin viskaa ajatukset toiseen ulottuvuuteen ja saa hyvän hyrinän aikaan.

 

äitiäni joka kuoli 12vuotta sitten ja isääni joka kuoli 2v sitten.

 

Au pair-vuotenani tapaamaani miekkosta. Sen hetken Suuri Ihastus. Tällä järjellä tuskin olisi, mutta kaipaus jäi.

 

isää..kuoli -92 sillon ku olin 10v.. :/ ja pappaa joka kuoli 3v sitten..

 

Ystävääni, jonka kuolemasta on kaksi vuotta. Kaipaus on kova aamusta iltaan. Niin monta asiaa jäi selvittämättä ja kokematta yhdessä.

 

mummoani... :'( :heart:

 

Mummoa ja isää toisinaan. :heart:

 

mummoa, kuoli 6 vuotta sitten ja äitiäni terveenä.

 

Juhaa ensi rakkautta aikaa on 31 vuotta .

 

Serkkuani, kuoli 7 vuotta sitten leukemiaan :'( Juuri eilen käytiin mun vanheman siskon kanssa haudalla, kun olis täyttänyt 27 vuotta...

Mummoa, joka kuoli jouluna 2004 :'( Oli mulle tosi tärkee ihminen...

 

Isääni joka kuoli oman käden kautta vuonna 2000 :'( :heart:

Mulla sama ikävä, tosin isä teki ratkasunsa -97.

 

kahta vaariani.Sitten kaipaan erästä vanhaa ystävääni joka sanaa sanomatta jätti ystävyytemme eikä halunnut enään olla kansani tekemisissäni.häntä kaipaan kovasti, oli niin ihana ihminen muuten.

 

Monia vanhoja ystäviä nuoruusvuosilta, muutama heistä jo kuollut.Rakkain ystäväni ,kun olimme teini iässä,kuoli auto onnettomuudessa ja häntä olen ikävöinyt usein.Vain muistot ja valokuvat enää jäljellä

 

Kaikkia niitä joille on jotain jäänyt sanomatta tai tekemättä, tietoisesti tai tietämättä ..... pienistä hetkistä pitäisi saada kiinni nyt myöhemminkin. Hymyjä, halauksia ja hyviä sanoja!

 

Kaipaan entisiä kavereitani yläaste ajoilta.

Samoin.