~ Keskenmenon jälkeen plussanneet ~ *talvella 2012-2013*

No onpas iitulla ollut taas inhottavaa!

En vieläkään saa sivuja toimimaan, nyt sattui avaamaan sivut.

ON edelleen yksissä nahoissa. Nt-ultra on maanantaina ja pe-lot-taa niin maan turkasesti. Olo on ollut jo viikkoja todella hyvä, mitä nyt kohtu on kipeä. Kkm siis pörrää päässä. Tämä raskaus on viimeinen raskauteni, kävi miten kävi. En aio ottaa riskiä kymmenennestä keskenmenosta. Ja kuitenkin niin kovasti toivomme takapenkillistä mukuloita (josta siis puuttuu yksi).

12+1

 

tillukas tsemppiä maanantaihin, toivotaan että tekin olisitte saaneet jo osanne huonosta onnesta!

(.) oltiin monta tuntia pulkkamäessä, johon sisältyy aika monta ylös kiipeämistä ja mäkin laskin liukurilla siinä toivossa, että tärinä laukaisisi supparit, mut ei ;-) ihan sama pysykööt sisällä, naurattaa vaan kun mut laitettiin sairaslomalle istumistyöstä supistusten takia ja nyt kun niitä toivoo, niin ei. Hassua

 

iitu85 hienoa, että selvisit säikähdyksellä! Inhottava tilanne ja nyt todella toivotaan, että vuotelu rauhoittuu ja np-ultrassa saatte sitten positiivisia uutisia. En osaa tuosta liikkumattomuudesta mitään sanoa, mutta tuolla maaliskuisten pinossa, jossa myös kirjoittelen, oli muistaakseni parillakin henkilöllä sellainen tilanne, että vauva ei liikkunut np-ultrassa juurikaan ja ultra piti tästä johtuen uusia vähän ajan päästä. Ja kaikki oli siis kunnossa. Eli riemuitkaamme hyvästä kasvusta ja kehityksestä ja jättäkäämme liikkeistä murehtimisen taka-alalle (joo joo, ihan helppoahan se on )

tillukkaalle paljon tsempiä maanantaille, toivottavasti pääset pian jakamaan kanssamme hyvät uutiset! Tuo oireettomuushan on vaivannut lähes tätä koko pinoa, mutta eipä se tietenkään yhtään helpota omaa oloa.

malttamattomalle toivon pääsyä tositoimiin ja pian!

kwaidan 26+3

*muoks* ja EVOlle tervetuloa, laitahan riviä, niin saadaan sinut etusivulle asti!

 

UÄ-geelistä; muistaako kukaan saiko apteekista ultraäänigeeliä? Vai onko parempi ostaa tota tuolta raskauskeijusta? Tuo itse laite on nyt tarjouksessa "postikulut sisältyy hintaan", mutta uä-geelistä tulee postikulut. Rahanahan tuo ei oo iso juttu, mutta pöhköä silti maksaa siitä 4€ geelistä (tarjouksessa) se 7,5€ postikuluja..

Toisaalta mun tekis mieli tilata myös bola-koru. En tiedä mitä mieltä te niistä olette, mutta mä olen jotenkin aina haaveillut sellaisesta.. Rauhoittakoot vauvaa taiks ei, ni sellasenhan mää kans hommaan ku kerta haluan! Toki vauvahan sen kuulee vasta rv20->
Harmi, että mulla on viikkoja vasta näin vähän, oisin voinut pyytää sitä joululahjaksi mun mieheltä

Muoks.
Olin niin tohkeissani siitä bolasta, että meinasi unohtua:
Tervetuloa EVO
Kodehulle onnea hyvistä ultrakuulumisista
Tillukas, tsemppiä maanantaille

Ja Kwaidan, Kiitos tsemppauksesta. Kiva kuulla, että ne ihan oikeasti voi olla paikallaankin ja silti kaikki hyvin

Malttamaton; Mites se menikään, siivous & sauna & seksi Oliko muita kikkoja saada synnytys alkamaan

Äiti kun on odottanut mua, niin mun LA on ollut 31.5., mutta synnyin vasta 17.6. Siinä alkoi äiteellä olla jo vähän kiirus, kun oli muuton takia lyöty ennakkoon ristiäispäivälukkoon, 7.7., ja meikäläinen ei meinaa syntyä. Äiti kuulemma päätti, että tänäänpä synnyt, halusit tai et ja alkanut pesemään käsiluutilla seiniä *ylös alas ylös alas*. Isosta talosta oli yhden makkarin seinät jääneet pesemättä, kun olin sitten päättänyt sovittaa oman aikatauluni äitin kanssa samaan

 

iitu85 Mä oon käyttänyt ihan kaupasta saatavaa halvinta liukuvoidetta uä-geelin tilalla, hyvin toimii Tai sitten perusrasva pelittää ihan hyvin myös. Itselläni on bola-koru ja jotenkin siitä kyllä tykkään. Pidin sitä esikoisella vaunukopassa roikkumassa ja oli kiva ajatella, että se helinä on hänelle tuttu ääni jo masusta lähtien.

Niin, ja siis kaikille yhteisesti jaan vielä doppleri-vinkin, eli ulkomailta tilattuna voi saada paljon halvemmalla kuin Suomesta. Itse tilasin Amazonista briteistä sykenäytöllisen laitteen ja hintaa tuli postikuluineen noin 50 €. Suosittelen!

 

kwaidan, Kiitos vinkistä. Täytyykin tutkia niitä myös ulkomailta

 

LA 15.8. -- EVO -- +30v.. -- kkm 7/12 --- km 11/12 -- 2. lapsi -- Sairaala vielä ?

 

omenankukka mä kanssa käytin äitiyspakkauksesta saadun liukkarin doblerilla kuunteluun, kun geeli loppui eli jatkossa kannattaa testailla sellaista/paksua perusvoidetta jos geeli loppuu.

(.) ei tullut tämä poika äidilleen nimipäivälahjaksi :-( mua niin pelottaa, että jotain ehtii mennä vikaan ennen kun tämän ulos saan. Ei tässä muuten olisi mitään kiire, liitoksetkin vaihteeksi hyvässä kunnossa. Tietty nukkuminen öisin olisi ihan jees (viime yö taas klo 1-4.30 vaan unta), mutta mies jää 14.12. jokatapauksessa isyyslomalle, kun on pakko ollut sopia duunikuviot etukäteen, joten tulisi nyt ainakin ennen sitä ettei mene loma hukkaan :-(

 

EVO tervetuloa joukkoon

 

malttamaton; Mun on pakko käydä täällä aina välillä katsomassa, että jokos siellä lähdettäis synnyttämään. Lähellä alkaa olemaan! Toivottavasti nyt alkuviikosta joka tapauksessa, ni mieskin pääsee heti loman alusta nauttimaan vauvasta

).( Tuhruu tuhruu tuhruu. Yritän olla stressaamatta, mutta nyt km pelottaa ehkä vielä enemmän kuin ennen. Miehen aloitteesta juteltiin eilen näistä perinteisistä "riskirajoista". Oltiin molemmat sitä mieltä, että meidän raja taitaa kulkea siinä kun saa vauvan syliin asti. Kai se päivä päivältä on todennäköisempää Olis oikeesti kiva tietää auttaako klexane, vai onko tämä elossa vielä jostain muusta syystä.

-iitu 12+0 poks

 

iitu ei ole tullut lähtöä ei :-( Mulla on sellainen olo ettei mun pää enää kestä juurikin tuosta sun puhumasta riskirajan takia, joka ei ole päättynyt rv 12+0 (mutta onnittelut silti siitä) tai rv 27 eli vauvalla olisi mahdollisuudet elää kohdun ulkopuolella. Nyt kun ollaan näin lopussa pelkään edelleen aivan järkyttävästi: lapsivesi tihkuisi-> vauva saa infektion, kohdunsuu auki ja sinne menee pöpö ja jälleen infektio, virtsakiviä syntyy, napanuora solmussa/kaulan ympäri, aluksi syömäni kortisonit ovat aiheuttaneet jotain mitä ultrassa ei ole havaittu, tai umpisuolileikkauksen lääkkeet, tai jäykkäkouristusrokotus koiran koiran pureman jälkeen. Ihan sairasta, TIEDÄN, mutta jotenkin menetysten jälkeen, en vaan jaksa uskoa, että meille vauvaa suodaan :-( tarkkailen liikkeitä ihan hysteerisesti koko ajan, voihan olla että väsymyskin sekoittaa pään, heräsin viime yönä jälleen klo 4.

 

EVOlle onnea plussasta ja tervetuloa!

Iitulle jättihali 12-viikolle pääsemisestä. Onhan se joku virstanpylväs, vaikka hyvin ymmärrän ettei sulla varmasti hermoilu siihen lopu.

malttamaton, voihan harmi että olet vielä yhtenä kappaleena. Toivon pitkää pinnaa, eihän se nyt enää kovin kauaa kuitenkaan voi kestää

Tänne ei edelleenkään ihmeitä kuulu, mahan kasvamista vaan odotellessa - ja onhan se jo ihan kivasti kasvanutkin, lisääkin saisi Olo on hyvä, tavallista nopeammin toki väsyn ja joskus sattuu vielä yllätyksiä kuten tänä aamuna, eli ihan puskista tullut oksentelu joka onneksi kyllä loppui siihen kun olin (entuudestaankin tyhjän) mahan kyökkinyt ihan tyhjäksi ja haukannut pari palaa ruisleipää.

Hiljalleen oon alkanut miettiä jotain hankintoja; poikettiin viikonloppuna yhdessä vaunuliikeessä, kun satuttiin ohi ajamaan. Onko täällä muuten kellään kokeneella kehäketulla mielipiteitä eri vaunumerkeistä, suuntaan tai toiseen?

 

iitulle85 onnittelut 12 viikosta ja pahoittelut tuhrun jatkumisesta. Koskas sinulla nyt olikaan se np-ultra? Ei täällä taida kukaan uskoa niihin varmoihin viikkoihin, itsellä on ihan samat fiilikset malttamattoman kanssa. Vaikka toki täytyy myöntää, että on tässä himpun verran toiveikkaammat fiilikset kuin vielä ensimmäisillä viikoilla.

malttamattomalle pitkää pinnaa :heart: Viikonloppuna oli ystävä kylässä, jolla jo rv 41+ meneillään ja oli niin tyynenä, että ihan kateeksi pisti! Itse kiipeilisin tuossa vaiheessa jo seinillä, enkä taatusti jaksaisi nähdä ketään, saatikaan vastailla niihin kysymyksiin "joko, joko?".

Scarlethille ensinnäkin onnittelut hyvin sujuneesta raskaudesta ja hienoa, että olet uskaltaunut hankintojakin pohtimaan! Vaunuista sen verran, että suosittelen Suomen maastoon ja kaupunkiin semmoisia, joissa on kunnon renkaat. Todella monissa vaunuissahan on ne isot takapyörät ja pienet etupyörät ja nyt lumen tultua lähinnä säälittää, kun vanhemmat yrittävät päästä sellaisilla eteenpäin. Itse tykkään kolmipyöräisistä, meillä oli alkuun Quinnyt ja sitten hankin Phil&Tedsit, kun mulla oli hoitolapsi vuoden (ja tulevaa vauvaakin varten). Paljon varmasti ratkaisee, missä asuu (maalla, kaupungissa) ja millä liikkuu (autolla, julkisilla) eli pitääkö mennä helposti kasaan ja pitääkö saada liitettyä turvakaukaloa jne.

Mukavaa, alkanutta viikkoa kaikille!

kwaidan 26+5

 

kiitos kaikille sympatioista!

scarleth mä olen tykännyt emmaljungan duo edge combi-vaunuista. Sopivat suomen talveenkin erittäin hyvin ja adapterin avulla saa kätevästi turvakaukalon niihin kiinni mikä ominaisuus musta ollut ihan voittamaton. Aikoinaan pitkään taistelin trendikkyyden ja käytännöllisyyden kanssa, kun musta bugabuun vaunut oli niin makeat mut sitten huomasin että kuomu osa on tosi avara eli tuulee kylmä sisään. Emmaljungassa hyttyssuoja on kivasti kiinni itse kuomussa, joten aina mukana. Mut tosi maku asia, parhaan kaverin kanssa aikoinaan asiasta väitettiin kun hän taas tykkäsi brioista jotka taas oli mun makuun ehdottomasti liian lötköt käytössä ja hänestä emmaljungat taas liian jäykät. Emmaljungissa on ainakin hyvä jälleenmyynti arvo, sain omistani vuoden 2008 mallista 450€ huutonetissä viime vuonna. Mähän siis myin kaiken pois mut nyt ihanat ystävät ovat luvanneet lainata omia samanlaisia

 

Uusi kone ja uusi mokkula ja tännekin pääsee! Kumpikaan ei siis yksistään riittänyt...

scarleth Meillä on Brio Duo Kombit vm. 2007 (vastaa Brio Happyjä) ja en ostaisi enää. Ostaisin Emmaljungalta vastaavan paketin (isot, leveät renkaat ja erillinen ratas- ja vaunuosa) juurikin jo mainitun vetelyyden vuoksi. Kun lapselle tulee painoa, alkaa Brion jousiston pehmeys häiritsemään ylämäkeen työntäessä. Toisina rattaina meillä on Emmaljungan Scooter (istumaratas, jonka saa lähes makuulleen) ja ne ovat kyllä ihan huiput lapsen kanssa, joka ei viihdy selkä menosuuntaan ja jolla on painoa yli 9 kiloa. Kevyempänä ne olivat liian jäykät ja vain pomppivat töyssyissä. Meillä siis on nuorempi tuollainen sironlainen pikkuneiti, joka painaa nyt 1v9kk 10,1kg eli vasta saatiin kymppi rikki. Esikoistyttö painoi enemmän 1-vuotisneuvolassa.

ON Jepjep. Sain pysyä täällä. Ultrassa näkyi päivälleen oikeankokoinen tyyppi, joka liikkui vilkkaasti ja omasi neljä raajaa, yhden pään ja vartalon. Lääkäri ei tehnyt lainkaan sisätutkimusta, joka oli minusta outoa. Niskaa ei mitattu, kun ei sattunut näkymään päältä ja me emme asiasta ole kiinnostuneita. Ei ole isommiltakaan katsottu.

tillkuas 12+3

 

tillukas onnea ultrakuulumisista!

 

Heips kaikille! =)

On meinannu unohtua koko kuulumisten kertoilu.. tai oikeestaa tuntuu, ettei vaan oo ehtiny, kun netissä on muutakin surffailua sit kun tänne ehtii..

mut siis synnytyskertomusta:

Lapsivedet meni 14.päivä marraskuuta yöllä siinä vähän yli puolenyön..ihan ei tarkkaan tajunnu kelloa kattoo, et voi olla, et meni jo 13.päivän puolella vähän ennen puolta yötä siis.. mut ehkä ei oo niin tarkkaa! Lapsivesi oli vihreetä, joten täyty heti lähtee näytille tayssiin..olin ihan innoissani,kun synnytys käynnisty itestään ja tuulettelin miehelle,kun ei tarvinnu käynnistykseen lähtee.. voi kun olisin vaan tienny.. ei se meinaa tarkoittanu helppoo synnytystä!
Matkalla sairaalaan alko sit pikkusen jo supisteleenkin..mut oli viä ihan vaisuja supistuksia.. paikan päällä selvis, etten paljoo ollu auki.. vasta 1,5cm.. mut laitettiin osastolle ja mies lähetettiin kotiin.. luvattiin, et aamulla pääsen synnytyssaliin.. no, aamulla mies tuli takas ja siirryttin synnytyssaliin.. siä selvis, et edelleen olin vaan sen 1,5cm auki, vaikka oli niitä supistuksia ollu ja sain muuten sen peräruiskeenkin siinä ennen synnytyssaliin menoo.. huh.. se oli kans epämiellyttävä kokemus.. synnytyssalissa päätettiin, ettei voi viä tehdä mitään.. et ei uskalla viä oksitosiinia antaa ja lähettivät mut takas osastolle, jossa annettiin cytotecia (kirjoitetaanko ees noin? ).. supistuksia oli kyl mukavasti ja tosi kivuliaitakin.. sain sit jossain vaiheessa kipupiikin..se autto sen verran, et pystyin vähän nukkuun.. mut illalla oli tilanne edelleen se, et kivut oli kovat ja olin sen1,5cm auki..kyllä alko pikkusen ottaan päähän ja tuskissani jo kysyin, et saisko sitä sektioo,et jos en suostukaan synnyttään alakautta.. mut ei hoitaja oikein lämmenny.. no, sit päätettiin, et yötä vasten mulle annetaan piikki, jolla estetään supistukset, et saan nukuttua yön (sain myös nukahtamislääkkeen) ja aamulla siirrytään TAAS synnytyssaliin..yritettiin tällä ny vaan saada mun kohtu vähän rentoutuun ja et saisin itekin levättyä.. puoli tuntia nukuin ja heräsin kahta kauheempiin supistuksiin.. pyysin hoitajan paikalle, joka käski soittaa miehen takas (oli just lähteny kotiin nukkuun, kun ei osastolla saanu olla yötä) ja sano, et nyt kyl lähetään synnytyssaliin.. hoitaja lähti pois ja tuli hetken päästä takas ja sano, et lääkäri olikin päättäny, et mulle laitetaan kipupiikki viä kerran ja odotetaan yön yli.. et aamulla vasta synnytyssaliin.. aargh.. no, mies oli jo matkalla sairaalaan (meiltä ajaa tayssiin reilun puolisen tuntia), niin hoitaja sano, et mies saa yöpyä mun huoneessa.. nojatuolissa se sit nukku sen yön..
aamulla vihdoin noin klo 6 päästiin synnytyssaliin.. edelleen olin sen 1,5cm auki,vaikka lapsivesien menosta oli jo 30 tuntia.. et kyl siinä oli aika epätoivonen fiilis.. varsinkin kun kivut oli kauheet.. sain sit synnytyssalissa ilokaasua, josta tuli mukavasti sekaisin, mut ei se kipua suoranaisesti pois vieny..mut sen jälkeen alkaa oleen aika paljon sumussa..jossain vaiheessa huomattiin,et olin 3cm auki ja sain vihdoin epiduraalin.. se autto NIIN paljon..kivut hävis täysin hetkeks ja ei tarvinnu ilokaasua käyttää.. mut pari tuntia se ilo vaan kesti ja kivut alko taas.. sit sain uutta epiduraalia, joka ei enää auttanukaan niin paljon.. kyl se helpotti, mut kyl mua silti sattu aikalailla..sen jälkeen aloin oleen ilokaasusta niin sekaisin, et näin näkyjä ja en ees kuullu mitään muuta kun ihmeellistä tä-tä-tä-tä-ääntä.. Luulin jossain vaiheessa jo synnyttäneenikin, kun heräsin ilokaasukoomastani.. mut ei.. sain vaan epiduraalia lisää ja jotenkin olo pikkusen helpotti.. tulin tajuihini siis.. 4 kertaa ehdin saada epiduraalia ennen kun pääsin ponnistaan.. ja yllätys yllätys, ponnistusvaiheessa ne kauheet supistukset yhtäkkiä lieveni.. välillä mietin, et pitääkö nyt ponnistaa vai ei, kun oli niin vaisuja suppareita.. se ponnistusvaihe kesti 1h15min.. ja tuntu, ettei se edistyny yhtään.. sanoin jo miehellekin itku kurkussa, ettei tästä tuu mitään.. vaik siis siinä synnytyksen aikana tuli hempeiltyä ja itkettyä monet kerrat.. ja varmasti puhuttua kaikkee sekavaa.. mut sit kun tytön pää saatiin pihalle, niin loput tuli kauheella vauhdilla.. hyvä, että hoitajat sai tytöstä kiinni.. sit sain pikkusen rinnalle hetkeks aikaa.. se oli niin ihmeellisen ihanaa..:heart: vihdoin 42 tuntia myöhemmin meidän prinsessa oli ulkona! :heart: Kyl sitä nyt miettii kaks kertaa ennen kun toisen lapsen tekee.. Oli se sen verran "mielenkiintoinen" kokemus!

seuraavana päivänä tytöltä otettiin verikokeet ja huomattiin, että oli tulehdusarvot tosi korkeella.. oli ihan kauheeta viedä meidän pikkunen lasten teho-osastolle ja kun tiesi, et pääsee sairaalasta ennen sitä kotiin.. se vasta hirveetä oli, kun pääsin kotiin sunnuntaina ja tyttö joutui oleen viä sen jälkeen kaks päivää.. itku oli herkässä koko ajan tolloin.. mut onneks tyttö toipu tosi nopeesti ja tulehdusarvot lähti laskuun! Itellä oli tossa kohtutulehdus, joka onneks huomattiin alussa.. ja sit päälle kaks rintatulehdusta.. joten kaikki mahdollinen tuntuu sattuneen, mut onneks kaikki on nyt hyvin!

Arki on alkanu rullaan hyvin! Tyttö on ollu helppo tapaus tähän mennessä.. kitisee vaan pikkusen nälkäänsä tai jos on ilmavaivoja..ei muuten turhia itkeskele.. nukkuu paljon..mut on kyl välillä pitkiä pätkiä hereilläkin ja seurailee kauheesti jo.. on aivan ihana nyytti! :heart: yöllä sais syödä vähän ripeemmin ja nukkua pidempiä pätkiä, mut kyl se aika hyvin nukkuu sillonkin.. et se on vaan siitä kiinni, kun itelle on vaikeeta heräillä yöllä syötteleen..

Muutaman kerran oon jo käyny ite jumppaileen.. rauhaksiin oon ottanu, kun toi alapää on viä vähän erikoisen tuntuinen, mut yllättävän hyvin oon palautunu..

Kaikille teille tsemppiä tulevaan synnytykseen ja uusille paljon tervetulotoivotuksia!

Nellielli ja tyttö 3vk ja 4pv

 

nellielli ihana kuulla, että arki on alkanut rullaamaan ja kyllä seuraavalla kerralla, jos sellainen olo vielä tulee, pääset varmaan vähän helpommalla synnytyksestä. Mullakin esikoinen kesti ikuisuuden, mutta kuopus tuli alle 2h 1. supistuksesta oikeasti melkein kivuttomasti. Mua niin nauratti toi sun ilokaasusekoilu, kun esikoisen kanssa musta tuntui sellaiselta nousuhumalaiselta. Hihittelin vaan miehelle koko ajan, että kuulostan ihan robotilta ja synnytyssalikuvissa näytän ihan humalaiselta.

(.) tänään on tullut muutama kipeä supistus ja joka kerta iskenyt pakokauhu päälle: apua, en haluakaan synnyttää, en haluakaan kestää kipua! Kuopuksen synnytys oli niiiin helppo ettei toista kertaa voi päästä niin helpolla. Omituisesti vaan tuo alaselkä jomottelee ja supistukset tuntuu ärsyttävästi peräpäässä tosi ilkeältä, not fun!

 

nellielli Kiva lukea kokemuksestasi ja ihana kuulla että arki menee nyt hienosti!

tillukas Onnea ultrakuulumisista :heart:

kwaidan Mulla on np-ultra 18.12. eli viikon päästä En jaksaisi odottaa sinne asti, vaikka just perjantaina näin meidän kaverin. Toivottavasti ne on ymmärtäneet varata mulle superpitkän ajan, kun oon aivan hermoheikko ja haluan tietää paljon istukasta ja hematoomista ja ja ja...

malttamaton: Miten meni yö? Jatkuiko kipeät supistukset. Kyllä alkaa lähellä jo olemaan! Miten muaki voi jännittää näin paljon sun puolesta!

).( Synnytyksistä kun nyt puhutaan, niin pakko mainita oma synnytyspelko! Olen pelännyt sitä aina ja sen takia lykkäsin vauvakuumettakin aika pitkään. Nyt se ei enää pelota ehkä niin paljon, kun enemmän pelottaa se lapsettomuus. Huomaan silti, että se pelko on alkanut tuolta jo kasvaa. Viikonloppuna näin vahingossa elokuvasynnytyksen, joka siis oli todella siisti versio (no elokuvaversio), mutta alapäätä kuvattu enivei. Mulla tuli aivan kamala olo siitä, että ei toi ole kyllä normaalia, että vauva punkee tuolta ulos! En pelkää supistuksia, enkä kipua, mutta repeämistä jne.. Hui! Onneksi tässä on aikaa käsitellä tämäkin asia. Vielä en tosin halua edes lukea synnytyksestä. Ahdistaa liikaa. Onko muita synnytyspelkoisia linjoilla?

Tuhrusta ja tulehduksista Perjantaina lääkäri sanoi minulle, että tulehdusvaaraa ei ole, kun kyselin kaikista vuodoista. Nyt kuitenkin alkoi mietityttämään, että kun tuhruan tuota ruskeaa vanhaa verta jo neljättä päivää, niin onko jo tulehdusvaara? Mitään viitteitä tulehduksesta ei ole, mutta kunhan olen hermoheikko. Jos jatkuu pelkkä tuhru, niin pitäiskö tässä soittaa lääkärille vai odotanko kiltisti ensi tiistain np-ultraan?

-iitu 12+1

 

Malttamaton, tuliko lähtö?:heart:

Tillukkaalle onnea ultrakuulumisista!:heart:

Nellielli :heart:

IItulle onnea 12 vkon rajapyykistä!:heart:

Täällä olis neuvola tänään ja kärähdinpä sokereista sitten ekaa kertaa elämässäni! Rasituksen paastoarvo oli rajalla, jota pääsee seurailemaan sitten. Muut arvot hyvärt joten ei mitään dramaattista paniikkia asian suhteen. Vähän ruokavalion terveellistämistä (karkit yms pois)

T:Neiti+Prinsessat 29+4



EVO, :heart::heart: tervetuloa!

 

iitu&neiti -81: ei tullut lähtö ei :-( aamulla tuli vähän vaaleanpunertavaa limaa eli kai kuitenkin edistystä tapahtuu. Huomenna on neuvola ja yritän pyytää äitipolille aikaa, että tsekattaisiin vauvan kunto, lapsiveden määrä ym. Viime yönä näin taas kauheaa painajaista, että vauvan sykkeet oli vain 80 koko ajan ja neuvolassa eivät uskoneet, että jotain on vialla.

iitu musta tuntuu, että osa lääkäreistä on ihan pihalla hematoomien kanssa. Mullakin kuitenkin ollut 4:ssä raskaudessa ja jotenkin saanut niistä niin ristiriitaista tietoa. Just mistä johtuu, miten välttää, tulehdusriskistä ym.

 

Pitäskö sun malttamaton kysyä, saisitko mennä töihin istuskelemaan

 

iitulle onnittelut hyvistä ultrakuulumisista, toivotaan vielä, että turha tuhruili pian loppuisi.

malttamattomalle malttia loppuodotukseen

nellielli, mä olin sanonut äidilleni muutama tunti maratonsynnytykseni jälkeen, että ei enää ikinä Itse en muista koko puhelusta mitään, olin niin pihalla troppien ja endorfiinien kanssa. Mutta toista kertaa matkalla synnytyssaliin pusertamaan ja kokemaan maailman mahtavinta asiaa, kyllä ihmismieli on vaan uskomaton, kivut unohtuu, kun paras mahdollinen palkinto on sylissä. Meillä myös esikoinen joutui vto:lle antibioottitippaan ja sen tunteen muistan kyllä kuin eilisen, samoin, kun sen miltä tuntui mennä miehen kanssa kaksin kotiin ilman pikkuista, se oli musertavinta.

Mulla ei mennyt esikon synnytys eikä toipuminen lähellekään niin kuin Strömsössä, nyt toivoo vaan, että pääsisi edes hieman helpommalla, mutta pahempaa en edes uskalla kuvitella. Pelkoa en kuitenkaan jostain syystä ainakaan vielä tunne. Voi olla, että mammalomalla, kun on paremmin aikaa asioita miettiä ja pähkäillä niin saan varmasti joitain peikkoja aikaiseksi. Nyt kun odotus on mennyt vastoin kaikkia pelkoja kuitenkin toistaiseksi ilman komplikaatioita niin synnytyksessähän sitten tietysti viimeistään menee jotain pieleen, eikös se meidän ajatusmaailma näin toimi

Scarleth mä annan myös ehdottomasta ääneni Emmaljungan vaunuille, jos liikut paljon lapsen kanssa lenkkimaastoissa, lumessa, loskassa yms. Meillä on CityCrossit Quadroliftilla ja ollaan oltu enemmän kuin tyytyväisiä valintaan. Vaunut on edelleen ihan loistokunnossa ja tulevat toivon mukaan taasen kovaan käyttöön etenkin lenkkipoluille.

EVO tervetuloa mukaan odottamaan ja onnea!!!


Sanniz & sälli 31+4

 

malttamaton, oi jee!! Muakin ihan jännittää täällä sun puolesta!

iitu, kyselit onko muita synnytyspelkoisia. Pakko myöntää etten mäkään vielä ole ihan sinut sen synnytysajatuksen kanssa, mutta en nyt ehkä voi tätä varsinaiseksi synnytyspeloksi sanoa. Se repeäminen muakin kauhistuttaa, muuta en siinä osaa niin hirveästi pelätä, ainakaan vielä.

nellielli, ihanaa kuulla kuulumisia! Kaikkea hyvää teille jatkossakin :heart:

Hassua että puoliväli lähestyy jo kovaa vauhtia - jo parin viikon päästä! Ja olo vielä vähän niinkuin ei raskaana oliskaan ja mahakin ihan maltillisen kokoinen. Laittaa miettimään, että miten nopeasti se maha sitten oikein kasvaa, kun on kasvaakseen...

Tuolla toisaalla oli keskustelua siitä, saako esim. lapsettomuustaustalla kuitenkin valittaa raskausvaivoista yhtä lailla kuin muutkin. Vähän laittoi mut pihisemään ja puhisemaan tuo keskustelu... tottahan sitä mieltä olen että valittaa saa, mutta jos se valittaminen menee ihan överiksi (tyyliin "tää koko raskaus on ihan perseestä" ja tätä jatkuvasti), niin en vaan jaksa ymmärtää. Kuitenkin oon vähän taipuvainen ajattelemaan niin, että jos lapsen alulle saannissa on ollut vaikeuksia, niin pitäisi sitä osata arvostaa ja jättää vitinät väliin vähän helpommin kuin niiden jotka tulee raskaaksi tuosta vaan. Mutta tietysti kaikki tunteet on kai tavallaan näin raskausaikana ymmärrettäviä, ehkä mä vaan olen yllättävän suvaitsematon...

 

malttamaton On se ilokaasu vaan kiva asia! Kyl sitä oli meinaa siitä niin sekaisin, et huhhuijaa.. olihan sekin kokemus.. varsinkin kun en oo neljään vuoteen juonu alkoholia, niin sainpahan siinä sit kerralla kunnon humalat!

sanniz Ei sitä ny enää tosiaan niin paljon aattele kauhulla synnytystä, kun aikaa on jo kulunut ja hyvin oon parantunukin jo.. et kyl sitä toisaalta miettii, et voishan sitä viä uudelleen.. mut sit taas toisaalta ei.. aika näyttää!