Keskenmenon jälkeen plussanneet - kevät 2012->

Mumina ja Neiti-81 Olipa helpottavaa kuulla, että myös muilla vatsa katoillut. Uskomaton kyllä tuo neidin kuvasarja.

Tervetuloa Ruska ja Tillukas. Toivottavati tällä kertaa odotus päättyy onnellisesti.

Mä kävin eilen tarkistamassa miten masussa voidaan ja sydän löi hienosti. Nää kivut, jotka ilmeisesti johtuu supistuksista, on siis mitä ilmeisemmin ihan harmittomia.

Hanne_ ja Hippu 13+2

 

Onnea ja tervetuloa mukaan Ruska ja Tillukas! Toivon kovasti, että tällä kertaa kaikki sujuu niin kun kuuluukin loppuun saakka!

Ihanaa Scarleth, onnittelut sydänäänistä:heart:! On se jumpsutus niin mahtavaa kuunneltavaa

Tosi kiva kuulla että Hannella kaikki oli myös hyvin ja kivuille löytyi vaaraton selitys!

Neidin kuvasarja on kyllä mahtava, uskomatonta miten noin hieno masu voi kadota melkein kokonaan välillä

ON: tänään oli eka neuvola, kaikki kunnossa ja sydänäänetkin kuului:heart:. Jotenkin on vaan ihan tosi epätodellinen olo, tuntuu ettei pää anna ollenkaan käsittää tätä raskautta. Koska kyllähän mä nyt olen raskaana, kävi tässä miten kävi. Ensi viikolla on väliultra, 3 vk päästä nt-ultra. Nyt on alkanut tulla välillä hetkeksi sellainen pelko-aalto päälle, ahdistaa kun ajattelen, että seuraavaksi ultrassa tulee näkymään kädet, jalat, liikkeet, pikkuinen mini-vauva jos kaikki menee hyvin. Ja jos sitten sen jälkeen meneekin taas pieleen, niin miten ihmeessä siitä taas selviää? Ihan turhaa jossittelua, tiedän, mutta jotenkin tuntuu ettei tällä hetkellä mikään ole oman pään kannalta hyvä: se ettei ajattele ollenkaan ja toisaalta se, että panikoi.. Päivä kerrallaan kai vaan eteenpäin sitten, nimim. Nukutus loppuraskaudeksi?

Quu 9+2

 

Pikainen omanapainen päivitys, nimittäin ultrassa käyty ja kaikki hyvin! :heart: Syke löytyi ja pikkuruinen vastasi viikkoja 8, eli noudatteli paremmin arviota kuin esikoinen josta la siirtyi kokonaista 2vkoa eteenpäin. Ihan pöllämystynyt olo, ihan kuin olisi vasta nyt saanut tietää raskausuutiset! Nyt yritän selvitä selväjärkisenä kuukauden päähän nt-ultraan..
Ainut "ongelma" oli toisesta munasarjasta löytynyt kystä (4x4cm), jota nyt seuraillaan. Lääkäri kyllä rauhoitteli ja sanoi että tummoinen menee kyllä useimmiten ohi itsestään. Äidilläni leikattu aikoinaan pari kystaa, vähän kummittelee mielessä tuo, mutta kaipa on aika harmitonta tuo.. Onko kellään muulla kokemusta kystista, raskauden aikana tai muuten?

Onnittelut Scarleth, Quu ja Hanne_ sydänäänistä Kuulostaa tutulta tuo Quun kirjoitus, itsekin ajattelin ihan samaa, tavallaan nyt on enemmän menetettävää kun tietää että siellä tosiaan on joku.. Toivottavasti jännitys ei kasva kasvamistaan, hulluksihan tässä muuten tullaan!

 

Onnea sydänääniä kuulleille! Nuorempaa odottaessa itkin kolme kertaa sykkeen nähdessäni (6+, 9+ ja 12+), niin uskomatonta oli, että vauva oli edelleen hengissä.

Eilen varasin itselle varhaisraskuden ultran, sain sen 7+4, jos sinne saakka päästään. Oireet hiipuvat taas kerran, vaikka ovat kyllä olleet vahvimmat sitten pikkusiskon. Väsy on poissa, samoin vilu, turvotus on enää vähäistä, alavatsalla ei ole mitään tuntemuksia eikä pissatus ole alkanut. Vuotoa odotellessa siis. Nyt rv 4+6-5+0.

 

tillukas, äläpä nyt ole luovutusmielialalla! Tässä on kyllä itse kullakin oireet tulleet ja menneet, etenkin noin alussa mulla oli hyvinkin oireetonta. Ja olen aika paljon tässäkin ketjussa panikoinut asiaa Viimeksi joskus viime viikolla oireet loiveni, mutta kyllä ne sieltä sitten jokusen päivän jälkeen taas täräytti ihan täyslaidallisen väsyä, huonoa oloa ja tissiaristusta takaisin

Quulle myöskin onnea sydänäänten kuulumisesta! :heart:

Tänään yksi kaveri rysäytti FB:ssä raskausuutiset koko kaveripiirinsä tietoon - ja siis hänen raskautensa on ihan samalla viikolla kuin munkin. Eipä taida hänellä olla ainakaan keskenmenotaustaa, mulle ei tulisi mieleenkään moinen. Enkä ajatellut missään vaiheessa tehdä mitään massatiedotusta. Jos esim. kaveripiirissä sattuu olemaan vaikkapa joku jolla on lapsettomuushoidot meneillään, niin tiedän omasta kokemuksesta miten kurjalta silloin tuntuu lukea muiden raskaushehkutuksia. En halua vääntää veistä kenenkään haavassa. Olen ajatellut, että kerron sitten ihan privaatisti lähimmille kavereille hiljalleen kun 12 viikkoa alkaa olla täynnä. Loput kuulkoot / huomatkoot sitten aikanaan.

Mulla oli itselläni eilen ultra, siis ihan ylimääräinen sellainen, yksityisellä. Melkein jo peruin sen tiistaisen neuvolalääkärin jälkeen kun sydänäänet siellä kuului, mutta päätin sitten kuitenkin mennä ultraan. Ja kyllä kannatti ostaa 90 eurolla mielenrauhaa; siellä meidän sintti uiskenteli ja liikkui, kädet ja jalat näkyi ja ihan hienosti oli kasvanut vaikka se reppana oli ekassa ultrassa vähän pieni Nyt vastasi aikalailla viikkoja. Saapa nähdä tuleeko vanhempiinsa, kun emme kumpikaan ole mitään erityisen rotevia / raamikkaita

 

Oikein paljon onnea Mumina ihanista ultrakuulumisista:heart:!

Kovasti tsemppiä Tillukas, jospa vaan on ihan normaalia oireiden vaihtelua, kun noin aikaisin ei kunnon oireita varmasti vielä tarvitsekaan olla. Uskon kyllä, että on vaikeaa olla stressaamatta, en mä ainakaan ole siihen pystynyt:ashamed:

Scarleht, kuulostaa, että ultra oli todella hyvä sijoitus, paljon onnea ultranäkymistä:heart:!

FB:stä, mä en pysty millään käsittämään ihmisiä, jotka haluaa tiedottaa raskausasioista siellä, varsinkin tosi varhaisessa vaiheessa. Ehkä he sitten todella ajattelevat, että mikään ei voi mennä pieleen tai että se olisi hyvä foorumi tiedottaa myös huonoista uutisista? Ja samoin kun itsestä on tuntunut ajoittain aika pahalta hehkutus/valituspäivitykset raskaudesta tai vauva-ajasta, niin tuntuisi lapsettomuudesta kärsivien ystävien kidutukselta laittaa vastaavaa sinne itse. Mutta kukin tyylillään toki, ja onhan se varmasti ihanaa julistaa huoletonta raskausaikaa siellä

Quu&Toivo 9+3

 

Fb:sta Minua raivostuttaa ihmiset, jotka valittavat raskausvaivojaan. Tosin minua raivostuttaa ne myös irl. Raskaus on lähes aina tavoiteltu olotila ja siihen kuuluu lieveilmiöistä (itselläni esikoisen raskaus oli tuskallinen, nuorempi taas meinasi syntyä 24+ ja ennenaikaisuuden uhka sitten vaan muuttui 30. viikolla liian pieneksi vauvaksi eli on perspektiiviä itselläkin). Minulle sopii pahoinvointi oikein hyvin, liitoskivutkin saavat tulla, hermopinnettä en kaipaa, mutta senkin otan vastaan, jos vaan saan olla raskaana ja vauva saa kasvaa täysiaikaiseksi. Ja en valita. Totean, jos on jotain kremppaa, mutta pääasia on se vauva.

Nuorempi meni viikon ohi lasketun. Kertaakaan en valittanut kenellekään enkä varsinkaan fb:ssa, että tulisi jo ulos. Jestas, että osasin olla kiitollinen siitä, että neiti painoi margariinirasiaa enemmän! Ei siiinä muutama ekstrapäivä haitannut yhtään!

 

Tännehän on tullut viikon palstatauon aikana paljon hienoja uutisia, onnittelut kaikille sykkeiden näkijöille ja kuulijoille, on ne vaan huippuja kokemuksia! Ja onnittelut ja tervetulotoivotukset uusille plussaajille, uskotaan ja toivotaan, että kaikki menee hyvin loppuun saakka!

(.) mä jännäilen tämän päiväistä 4d ultraa, vielä muutama tunti ennen koitosta. Olen nyt asentoitunut niin, että en pety, jos rakkula vielä on näkyvissä. Toivon vain koko sydämestäni, että kaikki muu olisi kunnossa ja vastaisi viikkoja. Lankesin viime viikolla kysymään ystävältäni (joka olisi todellakin pitänyt hylätä raskauden ajaksi) googlelta plexus kystasta ja jos se häviää itsellään raskauden aikana, niin se tapahtuu yleensä viikkojen 24-28 aikana. Meillä on vielä kunnallinen kontrolliultra vkolla 28. Nyt vaan kaikki sormet ja varpaat ristiin ja toivotaan, että pikkuisella kaikki hyvin.

Tillukasta komppaan täysin, en myöskään käsitä näitä 9 kkn valittajia ja puhisijoita, että tulisipa jo. Haluaisiko oikeasti joku äiti lapsensa syntyvän etuajassa puhkuessaan ja toivoessaan, että syntyisipä jo?!? Minä myös otan vastaan kaikki krenkat ja vaivat kunhan pikkuinen saa kasvaa ja kehittyä normaalisti. Nim. toista viikkoa sairaslomalla kovien kiinnikekipujen ja kivuliaan virtsatieinfektion kanssa, mutta en valita. Tämä kaikki on niiiiin maailman parhaimman palkinnon arvoista.

Sanniz & sälli 24+0

 

FB:stä, mä olen kyllä avoimestio siellä ollut iloinen raskaudestani: mulla ystävät tietävät ettei ole ihan helppoa ollut joten olen aidosti ottanut oikeudekseni olla iloinen asiasta. Mulla muutama kaveri jolla lapsettomuustaustaa, mutta heillekin on nyt perheenlisäystä tulosa:heart:
En tosin kuuluttanut heti plussan tultua, vaan sitten kun oltiin suht varmoilla viikoilla.

Oon ajatellu että ne joita ei kiinnosta, skippaavat, tai piilottavat sitten.

ja TOISAALTA, mä ymmärrän kyllä ihmisten raskausvalituksiakin. Vaikka on tosi toivottua tämä tila, ja tottakai joskus harmittaa kaikki krempat, varsinkin jos menee sinne 42 viikoille, ja kivut ja säryt ja pahoinvoinnit ovat jokapäiväisiä koko raskauden ajan...

Ymmärrän senkin että sille jolla on keskenmenoja niin tavallaan on piikki sellaset valitukset, mut täytyy koittaa katsoa siltä toiselta kantilta: isolla osalla on kaikki raskauden menny loistavasti, ilman KM:ja, niin eivät he näe asiaa ihan samalla tavalla, eikä voi olettaakkaan tietysti.
Kyllä itsekin sorrun huonoina päivinä valittamaan tulevista kiloista, närästyksestä yms vaikka niillä ei merkitystä loppujen lopuksi ole pätkän vertaa. Tää on lyhyt aika elämästä, mutta kyllä ne 40+ viikot on oikeesti tosi pitkiä, jos vaivoja on. Toisilla on enempi, toisilla vähempi, ja toisaalta kipukynnyksetkin ovat erilaisia.
Ekaa odottaessa varsinkin aika meni niin hitaasti, nyt kun on jo lapsia, niin aika JUOKSEE ja tuntuu ettei pysy viikkojen mukana, ja kauhistuttaa sitten vkolla 40 että kääk vauva on täällä ihan just. Mulla käynnistettiin esikoista liki 2 vkoa r.myrkytyksen takia, keskimmäinen synty 41+4 ja kuopus 40+4, eli hyvin on mullakin mahassa pennut viihtyneet

mut summa summarum, mua ei FB:ssa eikä IRL ärsytä muiden ihmisten valittelut juurikaan: jokaisella on kehnot päivänsä. jatkuva pessimistisyys ja negatiivisuus mua risoo kyllä (aina kaikki huonostio, ja jos ei itellä niin tutun kaiman kälyllä vähintään) mua ärsyttää itseänikin jos mulla on esim. monta kehnoa päivää peräkkäin: koitan etsiä niitä hyviä puolia silloin.

Ite koitan suhtautua huumorilla kremppoihin mitä on tullut. Tuo närästys vaan on sellanen että kun mulla se on oikeesti sitä että ensiapu kutsuu niin voisin siitä luopuakkin On kyllä tosi kurja vaiva! Mulla alkaa lentää silloin oksennus ja maha polttaa niin paljon että en pysty kuin olemaan kyyryssä lattialla..........

(.)

rv 22+0 POKS!
Vipinää mahassa :heart::heart:

ihan normimeininki

T:Neiti+Viikarit 22+0

 

Sanniz, ihanaa että se ultra nyt vihdoin on ja toivotaan että siellä tulee rauhoittavia uutisia! Tulethan päivittämään tilanteen sitten tännekin.

Neiti, mä ymmärrän kyllä tuon sunkin linjan fb:n suhteen. Mäkin varmaan katsoisin oikeudekseni iloita siellä avoimesti, jos olisin avoimesti myös kertonut lapsettomuudesta, keskenmenosa yms. Mutta kun en ole. Enkä halua nyt jälkikäteenkään niiden juttujen kanssa tulla ns. kaapista ulos. Siksi olen päättänyt pitää aika neutraalin linjan fb:ssä ainakin nyt jonkin aikaa. Varmaan myöhemmässä vaiheessa voin päivitellä jotain raskauteen liittyvää, mutta positiiviseen sävyyn Eniten mua on rasittanut juuri ne raskausvaivojensa alituiset valittajat. On useammin kuin kerran tehnyt mieli kommentoida, että minäpä taas kestäisin kitisemättä lähes mitä tahansa, jos edes KERRAN ELÄMÄSSÄNI saisin kokea raskaana olemisen, vaivoineen päivineen. Mutta joo, tottahan on hyväksyttävä sekin, että ihminen jolla ei ole tällaisista ongelmista kokemusta, ei voi ymmärtää tätä maailmaa eikä ehkä osaa ajatellakaan loukkaavansa kirjoituksillaan jotain.

Mun kaveri perusteli varhaista fb-julkistustaan sillä, että jos jotain ikävää sattuukin, niin onpahan sitten helpompaa myös saada kaveripiiriltä tukea, kun ihmiset on tienneet raskaudesta. Pointti tuokin. Itselläni vaan on fb-verkostossa niin paljon monenlaista "kaveria" eli osa ihan puolituttuja, senkään takia en asiaa ihan heti aio siellä julistaa.

Hahhaa, minäpä se sitten tällä kertaa ennakoin seuraavaa paniikkikohtaustani ja varasin ensi viikoksi neuvolantädilta pienen ajan ihan vain sydänäänten kuuntelemista varten! Nyt mennään toistaiseksi ihan hyvissä tunnelmissa kun juuri tiistaina ne sydänäänet kuultiin ja keskiviikkona oli ultra. Mutta kun nt-ultraan on melkein kaksi viikkoa aikaa, niin ihan varmasti ehdin jonkun paniikin kehittää ensi viikolla, ja haluan nyt säästää itseni siltä. Nt-ultran jälkeen onkin sitten jo 12 viikkoa täynnä, joka mulle on ehkä tämän panikoinnin kannalta jonkinlainen ensimmäinen haamuraja (joo, tiedän toki että panikointi jatkuu, aiheet vaan vaihtuu, it's never gonna end... ) Mutta ihanaa että neuvolaan voi noin vaan mennä jos huolestuttaa. Pointsit tästä neuvolantädille jo etukäteen!

Mulla lähtee lapasesta tämä vauvanvaatteiden ja äitiysvaatteiden hankinta. Mun ei PITÄNYT hankkia tässä vaiheessa vielä mitään, mutta taas jäi pari bodya käteen äskeisellä kauppareissulla... ja itselle oon ostanut jo parit housut, odotusajan rintsikat ja paidan (tai siis mies osti lahjaksi toiset housut). Nyt pitää varmaan vähäksi aikaa malttaa. Mutta selitin esim. äskeiset bodyostokset sillä, että jotenkin täytyy konkretisoida tätä asiaa, että tämä on osa sitä omaa "terapiatyötä" että yrittää luottaa raskauden jatkumiseen.... eihän tuo ihan tyhmä perustelu ole, eihän? Kainosti kotona ehdottelin myös dopplerin hankintaa mutta mies vähän niinkuin tyrmäsi tuon homman, piti turhakkeena jolla ei saa kuin lisäpaniikkia generoitua. No katsotaan, ehkä silti sen hankin jossain vaiheessa.

Huomenna poksahtaa kymppi täyteen, tänään siis vielä
Scarleth 9+6

 

scarleth mä voisin edullisesti luopua dopleristani, on angel soundsin perusmalli mutta oikeasti toimiva vehje ja aikaisin kyllä sillä kuuluneet äänet rv 8+. Saisin duunista lähetettyä sen ilman postimaksuja. Itse ei kuitenkaan enää tarvi, kun viikkoja on jo rv 32 ja liikkeet tuntuu jatkuvasti.

(.) mun täytyy vaan todeta ettei mulle sovi työteko tai siis istuminen. Maanantaina ihan järkyt suositukset 4h:n ajan, tiistaina sama homma ja makasin 2h käyrillä jonne piirtyi ihan säännölliset supistukset jotka olivat tosi napakoita. Kohdunsuulle onneksi eivät olleet tehneet mitään. Pääsin samalla kurkkaa masuun, jossa kaikki hyvin. Ja edelleen näkyi kyllä niin selvä poika kun olla ja voi. Hienosti pää alaspäin ja koko arvioksi sain ensin 2300g, joka tehtiin mittojen perusteella mut sit lääkäri katsoi että vastaisi rv 34, niin perui sanansa ettei voinut olla niin iso. Heitti sit vaan, että varmaan noin 2kg. Toinen lääkäri ultrasi vielä pitkän käyrän oton jälkeen ja sai paino arvioksi 1800g mut ei musta ottanut masun ympärysmittaa eikä sääriluun mittaa. Mut siis iso vauva tulossa anyway nyt kun olen ollut kotona enkä istunut niin ei ole supistanut..

 

scarleth mä voisin edullisesti luopua dopleristani, on angel soundsin perusmalli mutta oikeasti toimiva vehje ja aikaisin kyllä sillä kuuluneet äänet rv 8+. Saisin duunista lähetettyä sen ilman postimaksuja. Itse ei kuitenkaan enää tarvi, kun viikkoja on jo rv 32 ja liikkeet tuntuu jatkuvasti.

Hei kiva! Mä laitan sulle yksityisviestiä, niin sovitaan asiasta

 

Pikkuisella kaikki hyvin eikä kystaa enää näkyvissä *helpottunut huokaus* Nyt aion antaa itselleni luvan nauttia ja pikkuhiljaa alkaa suunnittelemaan tulevaa.

Meidän perhe on pakattu autoon ja pieni kotimaan lomanen aluillaan, olen niin onnellinen :-D Ihanaa viikonloppua kaikille!!

 

Ensinäkin täällähän on paljon hyviä uutisia. Onnittelut hyvistä ultra kuulumisista että sydänäänistä :heart:

Jaahas jos sitä kirjoittelisi omia kuulumisiani. Kaikki on hyvin raskauden osalta, mutta pakko kommentoida tuota valitusta. Esikoisen kanssa raskaudessa kaikki meni loppuun asti tosi kivuttomasti, mutta tässä raskaudessa on niinpaljon enemmän fyysisiä oireita että mä olen ihan valmis synnyttämään tämän mukelon jo.

Fbssä raskaudesta kerroin vasta kun jäin äippälomalle ja silloinkin vähän mietin asiaa kun edelleen vaikka mitä voi sattua.

Ensiviikolla on taas äitiyspoli käynti ja sitten on taas paljon viisaampi missä mennään.

Ipna 36+5

 

ipna mulla on kanssa nuo edelliset raskaudet olleet niin helppoja, että nyt mulla on sellainen olo et on huijattu niillä tähän raskauteen ;-) Tiedän todellakin, että palkinto on kaiken tuskan arvoinen, mutta aikaisemmin multa ei herunut tippaakaan sympatiaa raskaus-valituksille, mut nyt musta tuntuu että olen itse muuttunut samanlaiseksi valittajaksi, kun aikaisemmin halveksimani tyypit :-( Miehelle olen aina naureskellut kavereita, jotka olettavat miehensä palvelevan heitä koko raskaus ajan: hakevan juomista, hoitaen kaikki talon työt, hieromalla jalkoja joka päivä ym. Meillä on tapana, että joka ikinen ilta hierotaan toisiltamme joko hartiat tai jalkapohjat, siis molemmilta. No eilen sitten havahduin siihen, että kuulin itseni sanovan: kuule, mä kannan näitä ylimääräistä 12 kg joka sisältää sun vauvan, joten tänään sä hierot ja mä nautin?! Siis apua, olenko mä muuttumassa samanlaiseksi kun ystäväni? No tuon lausahduksen jälkeen, söin sanani ja tarjouduin hieromaan hartiat. Koska onhan tässä vauvan kantamisessa omat plussapuolensta, tiedän että mies tekisi sen ihan milloin vaan jos olisi mahdollista. Onhan se ihana, kun tuntee toisen mönkivän sisällään ja pystyy jo seurustelemaan hänen kanssaan

 

Tulin vaan poksumaan!

:heart: 38+0 :heart:

Kaks viikkoa laskettuun aikaan enää!

 

(.) istuminen niin tuskaa...Viimeinen tunti töissä menee täysin supistellessa, kotimatka ja 1. tunti kotona. Ei tässä ole mitään järkeä?! Mutta työterveyteen en viitsi mennä valittaa, siellä on ihan idiootti mieslääkäri, joka ei mistään tajua mitään. Huomenna on neuvola, mutta neuvolatäti ei varmaan voi saikkua kirjoittaa?! Täytyy yrittää sinnitellä ja tehdä vaikka to&pe etänä, niin pystyy olemaan eri asennossa ettei vauva paina tuonne alas koko päivää. Ei muuten taas kiinnostaisi mennä neuvolan puntarille sitten tippaakaan huomenna, nestettä (ja varmaan rasvaakin) niin paljon tällä hetkellä. Vihkisormus joka on teetetty mulle silloin kun olin kuopuksesta viimeisillään, ei lähde sormesta irti. Eilen istuin paljain säärin matolla, kun leikin hetken koirien kanssa, niin maton kuviot näkyivät vielä 3:n tunnin päästä säärissä.

sanniz: ihana, että kaikki on hyvin pienellä!

nellielli: mä olen niin kateellinen, että sulla on noin vähän jäljellä. Jännä, kun itse koko ajan mietin, että VIELÄ 8 VIIKKOA, en jaksa odottaa. Meinaa hermot mennä, mut sit taas toisaalta, jos miettii niin viikot tuntuu menevän tosi reippaasti ja päivinä laskettuun on enää 57 päivää jäljellä ja kuopuskin tuli viikkoa ennen, johon mä tämänkin tulokkaan kanssa luotan Ei kyllä pitäisi, kun on ollut muutenkin niin erilainen tämä raskaus.

 

Tsemppiä teille loppusuoralla olijoille!

Kuvittelin jo päässeeni vahvimmasta ällötysolosta eroon, mutta tänä aamuna se pamahti kimppuun äkäisempänä kuin pariin viime viikkoon, ja töissä olokin on aika tuskaa. Ajattelin taas jollain verukkeella livistää iltapäiväksi "etätöihin" (= nukkumaan, no ehkä jokunen työjuttu on oikeesti pakko tehdä vielä tänään), sen verran mahassa velloo ja päänsärkykin on taas back. No, kestän kyllä ihan mitkä tahansa oireet, jos ne jotain kertoo siitä, että toukka on hengissä ja kasvaa.

Tänään sitten odottelen postimiestä postilaatikon vieressä jo valmiina, kun postin mukana pitäisi saapua malttamattoman lähettämä doppleri, jee! Toivotaan nyt että saan sydänäänet kuuluviin, ettei tule generoitua enemmän lisäpaniikkia kuin sitä tavoiteltua mielenrauhaa. Tänään ajateltiin kuitenkin rohkaistua kertomaan raskaudesta mun äidille, tulee kyllä hänelle niin totaalisen puskista että kiva nähdä reaktiot

 

malttamaton Terkka voi kirjoittaa kolme päivää ja sinä aikana menet vaikka päivystykseen hakemaan lisää. Täällä terkka antaa tosiaan päivän-kolme päivää saikkua ja ekana mahdollisena neuvolalääkäripäivänä (täällä kolme krt viikossa) pääsee neuvolalääkärille, joka voi laittaa vielä akuuttilähetteen äippäpolille tai synnärin äippäpolille, jonne mennään joko heti itse tai soitetaan viimeistään seuraavana päivänä tulemaan heti. Nuoremman odotus ei siis mennyt ihan niinkuin Strömsössä

Virallisesti viikkoja olisi nyt kasassa 6+0, käytännössä 2-3 vähemmän. Olo on hyvä, Jotkut ruuat tökkivät, mutta vastaavasti meillä on syöty keittoja viime viikolla paljon. Niitä nyt vaan tekee mieli. Makeaa ei tee mieli. Pissatusta ei vieläkään paljoa ole, mutta ummetusta senkin edestä. Oikeastaan ainoat oireet ovatkin iltaa kohti nouseva turvotus, kuukautisten puuttuminen, hetkittäinen ällötys ja ummetus. Jos silti mahassa kaikki on hyvin en todellakaan valita, mutta ihan hirveesti en odota.

 

Scarleth Mulla kuului dopplerilla rv10+1 ekan kerran. Rv9+4 ei vielä kuulunut neuvolassa eikä kotona. Dopplerin ohjeissa lukee, että rv12 alkaen. Älä siis hermostu, vaikkei vielä kuuluisikaan =)

Tsemppiä teille kaikille alkuraskaudessa oleville :flower: Ja tietysti muille myös! Raskausviikot kuluu hitaasti, mutta jokainen päivä on eteenpäin. Käykää ultrassa, neuvolassa kuuntelemassa sydänääniä ym. mitä vain, jos se lohduttaa mieltä. Mulla on ollut melko oireeton raskaus. Me käytiin rv12 mennessä neljä kertaa ultrassa, joista kaksi julkisella ja kaksi yksityisellä. Rauhoitti suuresti enkä halua ajatella paljonko siihen meni rahaa. Myös kotidoppleri oli mulle hyvä keino rauhoittaa mieltä. Raskaustestejä tein vielä rv8-9, kun oli kotona ylimääräisiä. Samoin käytin ovistestit raskaustestien tapaan ihan vain nähdäkseni kaksi viivaa. Vaatteita tai muita vauvantarvikkeita ei tullut mieleenkään ostaa ennen kuin joskus raskauden puolivälin jälkeen. Pelkäsin niin kovasti, että menetämme vielä vauvan. Nyt kahden keskenmenon ja lapsettomuusvuosien jälkeen meille taitaa vaavi tulla kotiin asti :heart:

idylli 38+3

 

scarleth kohtahan sen doplerin pitäisi perillä olla eli ennen klo 14 Kyllä mä uskon, että sydänäänet kuuluu hienosti, kun on kerta neuvolassa jo kuultu. Mulla meinaa ei neuvolassa kuulunut, näkyi vaan, mutta itse sitten sain kuuluviin kotona omalla laitteella, kun jaksoin vain sitkeästi niitä etsiä. Mulla vielä häiritsi tuo edessä oleva istukka, mutta kärsivällisyyttä!

idylli säkin olet noin ihanan pitkällä!!!

tillukas: Thanks! Mulla on huomenna normi neuvola, joten aion siellä kysyä mitä ihmettä tehdään. Tänään kun on eilinen istuminen alla, niin supistukset alkoivat jo tuossa puolenpäivän aikoihin. Jotenkin vaan tosi noloa olisi jäädä saikulle, kun muutenkin palasin vaan kuukaudeksi töihin ja nyt sitten en edes sitä täällä pysty olemaan. Hävettää joskus vielä palata takaisin

 

Scarleth Mulla kuului dopplerilla rv10+1 ekan kerran. Rv9+4 ei vielä kuulunut neuvolassa eikä kotona. Dopplerin ohjeissa lukee, että rv12 alkaen. Älä siis hermostu, vaikkei vielä kuuluisikaan =)

Idylli, kyllä mä hermostun, koska neuvolassa kuului jo 9+3 ja tänään 10+3

 

scarleth kohtahan sen doplerin pitäisi perillä olla eli ennen klo 14

No, niinpä piti, mutta posti kämmäsi :headwall: Eli lähetys viivästynyt jostain syystä, voi prkl. Voitte varmaan kuvitella, kun on odottanut täällä postipakettia puolesta päivästä asti kieli pitkällä ja sitten sitä ei tulekaan, niin raskaushormonipäissään tulee antaneeksi hieman topakkaa palautetta postin asiakaspalveluun

 

scarleth no voi hitto! Odottavan aika on niin pitkä, siksi halusin laittaa sen heti postiin ja toimitus mahdollisimman pikaisesti, koska tiedän itse miltä tuntuu odottaa tuollaista. No tuovatko ne sen?

 

No ei siellä asiakaspalvelussa osattu edes ottaa ihan varmaksi kantaa, että missä se lähetys nyt menee. On kirjautunut vain Postin logistiikkakeskukseen Vantaalla, muttei minnekään siitä eteenpäin.