Keskenmenon jälkeen plussanneet kesällä 2013

Minäkin varovasti tänne kurkkisin

16.2.2014--katrinainen---30v.---km5/2013---3.lapsi---ulkomailla

 

Heipat pitkästä aikaa!

Aktiivisesti käyn lukemassa mutta kirjoittelu aina vaan jää.
Hirmuisesti uusia täällä! Tervetuloa, onnea plussista ja paljon tarrasukkia pienille matkaan!

Täällä mökkeillään miehen kanssa järven rannalla kaukana kotoa, niin luksusta :heart:
Tyttö zumbailee masussa kovaa tahtia. Vilkas monottelija, välillä koko masu heiluu. :heart:

Hyviä vointeja!

serenade ja mirkku 24+2

 

Mullei oo taas mitään oloja. parina iltana oli tosiaan huono olo, nyt ei taas mitään. Ees mahassa ei tunnu miltään.

 

Miss_piggy Täälläkin olot on kyllä niin vaihtelevia. Tänään olin sängyn oma kello neljään asti kun oli niin paha olo (en siis oksenna kuitenkaan), mutta sitten taas toissa päivänä ei ollut mitään tällaista :O Maha tuntemukset kyllä jatkuu, vähän outoa kipua, pitää vissiin käydä tarkistuttamassa ettei ole vaan vti tulossa ... huoh.

Huomenna olis neuvola ja vielä 1,5 viikkoa ultraan. Että tuntuu nää päivät matelevan! Toi kkm kaivelee kyllä nyt urakalla, vaikka hypin joka toinen sekuntti riemusta niin aina tulee viime raskauden kauhukuvat ultrasta mieleen : / Taidan olla vähän pimee, mutta

Tervetuloa uusille :heart:

 

Tervetuloa kukkurukuu ja katrinainen :wave: Ja onnea hurjasti plussasta. Kovasti tarrasukkia matkaan

 

Tulinpa vaan poksumaan 38+0

Kuka olis koskaan uskonut, että kolmen keskenmenon jälkeen minäkin voin olla näin pitkällä!!! Reilu viikko ja vauva on sylissä :heart:

(Ja tähän kohtaan voitte kuvitella kaikki viime hetkien pelot mitä käyn läpi vauvan voinnista, sektiosta jne) Huh!

-iitu

 

Eniten kaipaisin edes jotain mahakipuja tän raskauden tueks, mutta ku ei tunnu miltään! Huoh...

5+4

 

Sama teksti tuolla kuumeilevien puolella:
"Tää on ihan typerää. Oon raskaana, mutta en usko sitä vaikka sen tiedän. Sitten mietin koko ajan, että tää menee kuitenkin kesken. Tai sitten tää on rypäleraskaus... Tällä kertaa en ressaa, että jos on kaks. Tervetuloo, jos on. Ehkä sitten, kun pääsee neuvolaan, niin tän uskoo vasta. Tai ekan ultran jälkeen. Haluan mennä joskus 7viikolla ja sitten haluaisin mennä 10viikolla. 7viikolla, että nään montako siellä on ja onko oikeessa paikassa ja 10viikolla, koska sillon meillä viimeks vissiin loppu elämä... Ettei tarvi sit turhaa sinne np-ultraan ootella.

Sen verta kuitenkin, että meinasin eilen ostaa nallehaalarin, jota oon himoinnu...
Meillä siis tänään neuvolan mukaan 4+1"

Sitten lisäkysymys: Aattelin seurata viikkojen nousua tolla CB:n digillä. Koska mun kannattais ajottaa ne testailut? Sunnuntaina siis sain 1-2, niin koska mahdollisesti kannattaa testata 2-3 ja sitten 3+?

 

kukkuruu Mua kanssa kiinnostais tuo viikkojen seuraaminen digillä. Täällä kanssa km:n jälkeisen raskauden tuoma epävarmuus.

Missy mua kanssa pelottaa kaikki oireet/ tai niiden puuttumiset : /. Ensiksi toivon vatsakipuja ja sitten kun niitä tulee niin ne pelottaa.

Onneksi kohta on kuitenkin kesäloma ja muutakin ajateltavaa kuin tämä alkuraskaus.

iitu85 Uskon, että vieläkin pelottaa, mutta kyllä se helpottaa kun vauva syntyy!

 

Mulla näytti silloin joskus viikko sitte muistaakseni digi 2-3, nyt on ebaysta tilattu pari digiä ku sai halvalla, ni aattelin vielä koklailla..jos uskallan
Muaki kyllä jänskättää että tuleeko yks, kaks vai kolme! Ku mulla oli ne clomit ja ilman seurantaultraa, ja heti ekasta clomi-oviksesta tää tärppi tuli... En halua mitään kutosia kuitenkaan, kaks nyt vielä menis...vaikka ois siinäki hommaa

 

Moikka! Eipä ole tullut kirjoiteltua, ehkä lähinnä sen takia kun on niin epäuskoiset fiilikset edelleenkin. Tänään viikkoja 14+4, ja eilen iski jonkinlainen ahdistus päälle. Pari viikkoa np-ultran hyvät näkymät pitivät pahat ajatukset loitolla, mutta nyt ei tahdo millään uskoa, että raskaana ollaan. Viimeksihän sikiön todettiin kuolleen rv 17+4, mutta kehitys oli loppunut joskus rv 14+. Juuri näitä viikkoja osasinkin pelätä, ja nyt tuntuukin pahalta. Huomaan selvästi, että aivoissa on jonkinlainen blokki tämän raskauden suhteen, yhtäkään iloista ajatusta en saa menemään läpi, heti tulle stoppi että äläpäs mitään luule, ei vielä saa iloita yhtään mitään... Aktiivisesti huomaan "unohtavani" tämän raskauden, varsinkin nyt kun pahoinvointi on poissa, vaikka vatsa pömpöttääkin eikä sitä saa kohta peiteltyä enää. Seuraava neuvola on vasta kahden viikon kuluttua, en taida siihen asti kestää tätä ahdistusta. Huomenna on onneksi mahdollista mennä neuvolaan ilman ajanvarausta, taidan siis suunnata sinne ja toivoa parasta sydänäänten suhteen. Pientä kutittelua on tuntunut pari kerta vatsanpohjassa, mutta en luota tuntoihini lainkaan sen suhteen, uskoin viimeksikin viimeiseen asti, että tunsin jotain liikkeitä (jopa silloin, kun olin tuomion jo saanut)...

Että tämmöisiä apeita fiiliksiä täällä tänään, anteeksi omanapaisuus... Toivoisin niin, että osaisin vain ottaa rauhassa päivä kerralaan, mutta eipä taida nyt onnistua....

Tervetuloa uusille ja paljon paljon onnea plussista ja kovasti peukkuja, että raskaudet saavat jatkua loppuun asti onnellisesti!

Kukkurukuu: olisi melkein voinut olla minun tekstini, kovin epäuskoisena olen minäkin, vaikka np-ultrassa käyty ja kaikki. Paljon tsemppiä piinaaviin ensiviikkoihin. Kuulosti hyvältä ultrasuunnitelmalta, mielestäni saa käydä vaikka kerran viikossa ultrassa jos vain sitä tarvitsee oman mielenrauhansa takia.

Miirabell ja rv 14+4

 

Täällä tuli äsken paperiin jotain punertavaa valkkaria (5+4), ei kyllä nyt auta tätä mun ahdistusta yhtään

 

missy :hug:! voi olla ihna normaalia. vastasin sulle toisessa ketjussa jo!

 

miss_piggy Mulla ei niitä "perinteisiä" mahakipuja oo ollu ku ihan muutaman kerran tässä raskaudessa, ja vasta rv11 jälkeen. Ja jospa se vuoto on jotain ihan vaaratonta kun ei kerran ihan verta? ollut :hug:

kukkurukuu Minä testasin digillä aina viikko edellisestä testauksesta, ja sillon näytti aina tosiaan digi enempi viikkoja

Miirabell Eiköhän kaikki oo pikkusella ihan kunnossa. Mutta se on oikeesti vaikeeta nauttia raskaudesta jos on keskenmenon kokenut. Yhestä murheesta kun pääset, niin kohta on taas uus huoli mielessä. Mutta eiköhän se mee jossain vaiheessa ohi ja pääset nauttimaan raskaudesta kunnolla :hug:

(.) Iik, meillä on aamulla klo:10 ru. Toisaalta ei huoleta ja vaisto sanoo että kaikki on kunnossa. Mutta sitten toisaalta oon taas ihan varma että paljastuukin jotain ikävää. Hirveen tarkkaan oon nyt vauvan liikkeitänkin kuulostellut, ja tuntuu että vähempi liikkunut tänäänkin kuin mitä normaalisti. Tiedostan kyllä sen että hällä on vielä tilaa liikkua vaikka kuinka, ja voihan olla että vauva on vaikka jalat mun selkää vasten. Vaan ei tästä murehtimisesta taida päästä koko raskausaikana? Onneks on kuitenkin heti aamusta tuo ultra, niin ei tarvi koko päivää kärvistellä.

Marlin ja Vimma 20+5

 

Mites muuten Quu ja mumina, joko teillä vauvat syntyneet?

 

Miss piggy mulla tuli verta juurikin 5+4! Ja lisäksi oli kovat kivut ja kaikki oli silti ok Eiköhän sullakin jos vuoto oli vaan vaaleanpunaista ja sitä tuli vähän!

Marlin, tsemppiä jännitykseen, tule sitten kertomaan ultrakuulumisia

Miirabel, tuttuja pelkoja.. Onko sulla kotidoppleria? Itse oon saanut sen avulla pidettyä itseni joten kuten järjissäni. Pahimmat pelot helpotti kun oli päästy sen yli mistä viimeksi ei päästy, mutta ei varmaan nämä pelot helpota kokonaan koskaan...

Ja hei, tervetuloa kaikki uudet!!!

ON: taas epäuskoinen vaihe menossa... Mullakin vaisto sanoo että kaikki on on, mutta sitten kuitenkin pelkään pahinta :/ Vauvan liikkeet tuntuu vaihtelevasti, sydänäänet kuuluu dopplerilla hyvin. Siltikin pelkään että jotain on vialla. Jotain alavatsatuntemuksia on nyt taas päivittäin, ei onneks mitään kovia kipuja. Tosin vatsa ei oikein toimi niin voi johtua siitäkin...

Stellini 16+6

 

Huomenta! Tervetuloo uusille ja tarrasukkia kovasti matkaan :heart:
Itellä on kans vähän jokseenkin epäilevä ja pelokas olo. Töissä alkoi yks päivä koskea mahaan niin että piti kävellä toosi hitaasti lepäsin sit kotona illan eikä siinä mitään. Liikkeitä tuntuu vaihtelevasti ja sydänäänet kuuluu mutta silti pelkään. Pitkään oli mieli hyvä eikä pelottanut mut nyt se tuli taas takas....
No toivotaan et menee ohi ja täytyy ajatella positiivisesti. Heinäkuun alussa on ru ja sinne kun vielä jaksais kärvistellä jos se alkais siitä jo helpottaa. Voi olla että ei helpota ennn kun vauva on sylissä.

Anteeks omanapainen sepostus mut tätä tämä on. Koitetaan jaksaa kaikki :hug:

P.ö.m.p.p.i.s rv 17

 

Pömppis, samat sävelet täällä! Heinäkuun alussa ru eikä millään jaksais sitä odottaa. Pelottaakin ihan kamalasti jos siellä jotain ikävää tulee esille. Myös täällä mieli oli parempi/toiveikkaampi jossain vaiheessa. Yritän sillä lohduttautua, että tässä pinossa meillä kaikilla tuntuu olevan pelkoja ja suht samoilla viikoilla menevillä tuntuu pelotkin olevan tismalleen samoja, joten pelotkin taitaa vaan kuulua asiaan... Nyt tuntuu ettei maha kasva niin kuin pitäisi ja pelkään ettei vauva kasva

Stellini 17+0

 

Ei täällä enää oo vuotoa tullu ja mietin,että oisko se voinu johtua siitä, ku on ollu ummetusta parina päivänä, niin se ulostaminenki oli kyllä sellasta hiki päässä punnaamista Mietin vaan että jos ois joku verisuoni revenny tms Ei mulla mitään kipuja oo ollu, ja ei se ees ollu verta ku vaan sellasta punertavaa..

Huomenna olis lähtö laivareissulle. Kaippa sitä uskaltaa lähteä ku ei tässä mitään oloja oo. Pitää vaan nyt koittaa nauttia elämästä ja unohtaa tää kaikki vähäks aikaa. Maanantainahan mulla on se neuvolakin.

 

Mä panikoin tossa sen ekan päivän ja vähän toistakin ja sitten mä tajusin, että se ei auta mitään. Mä en voi asioihin vaikuttaa, eikä se auta, jos mä nyt alan elään jotenkin hyperventiloimalla. Ei. Otan päivä kerrallaan ja koitan olla ajattelematta koko raskautta (helppoo, kun tissit ei saa olla mitään puolta metriä lähempänä, kun SATTUU).
Oon jotenkin tosi zen tällä hetkellä ja hyvä niin

 

:heart: Ultrassa vauvalla kaikki hyvin. Jos nyt uskaltais nauttia tästä raskaudesta ihan huoletta. Vahva tyttöolo vaihtu poikalupaukseksi. Onnellinen tottakai oon, vaikka tyttöolo ollu jostakin rv 11 asti. Nyt vaan totuttaudutaan ajatukseen pojasta. Mulla oli tytölle jo nimiki valmiina, mutta nyt pitää sitten ruveta miettiin pojalle jotain yhtä kivaa nimeä

Marlin ja Vimma 20+6

 

Ihanaa Marlin, onnea :heart: Mulla ollut tosi vahva tyttöolo joka nyt kuitenkin alkanut vähän vaihtua poikaoloksi, saa nähdä selviääkö ru:ssa kumpi olis tulossa!

Ja Marlin nämä sun hyvät ultrakuulumiset helpotti myös vähän kun omia pelkoja kun meidän pelot ja huolet ollut melkein identtisiä

 

stellini sqnoppa muuta näitten pelkojen kanssa :/ kärvistellään heinäkuuhun :x

Tänään alko vähän jo pelottaa... istuis sohvalla ja yhtä äkkiä alko supistella ja sitävatsan kovotusta ja selän jomotusta kesti puol tuntia. Mietin onko normaalia. Oon kyllä sairaslomalla tällä hetkellä ku on kurkku ja keuhkot tulessa ja kuume seilailee niin voiko kova yskiminen saada tuon aikaiseksi... huh huh... välillä tuntuu vieläkin jomottelua.

 

Terveisiä kaikille! kirjoittelut on jääny kun ei oikein oo mitään kirjoitettavaa. Lueskelemassa oon kyl käynyt. Odottelen ensi viikon lääkärineuvolaa, jolloin sais kuulla sydänääniä. En oo ite töitten takia ehtiny neuvolassa käydä kuunteluttaas niitä vaikka mieli ois tehnyt. Väsyttääväsyttääväsyttää, jopa kovemmin nyt mitä alussa. Mahaa on hankala enää mihinkään piilottaa, mie oon valtava sitten loppuvuonna.. Silti on hirveen epäuskonen olo koko raskaudesta. En jotenkin uskalla tai osaa suunnitella nyt eteenpäin, pelkään kauheesti että mitäs jos ei ookaan kaikki hyvin.. Huoh.. Mutta päivä kerrallaan mennään eteenpäin.

Equus ja tyyppi 13+6

 

stellini Kiitos Meillä kyllä on kieltämättä aika samanlaiset ajatukset ollu. Eiköhän se teidänkin vauvalla ole kaikki kunnossa sitten kun ultra on. Mutta myönnän että aamulla jännitti niin paljon, että piti vessassa rampata useampaan otteeseen Mulla on tää raskaus ja tytön odotusaika ollu niin samanlaiset että olin ihan varma siitä että taas tulee tyttö. Poikaa kun ootin niin oli ihan erilaista. Mutta ei näköjään passaa niihin oloihin ja oireisiin luottaa jos joskus vielä neljäs tulee