Keskenmenon jälkeen plussaanneet!

Kiitos, ihanat <3

Tulin juuri gyneltä. Vuoto loppui taas kuin seinään, sopivasti ennen aikaa... Lääkäri löysi kohdusta raskaussäkin oikealta paikaltaan, koko oikea ja ehkä siellä oli jo pieni pistekin eli meidän pieni. Kohdussa kaikki hyvin, limakalvot ei ole ärtyneet eli syytä vuodoille ei tietenkään löytynyt. Oli sitä mieltä, että ihan kiinnittyminen voi tuota tihkua vieläkin aiheuttaa ja minun mieltä ei taustan takia saa hän rauhalliseksi millään. Eli jännätään nyt sitten reilut 2,5 viikkoa seuraavaa ultraa. Kivut on normaaleja alussa ja kylkikivun voi aiheuttaa muhkea keltarauhanen, joka oikeassa munasarjassa makaili... Päivä kerrallaan...

 

Vauvatoiveinen, ihana juttu! <3

 

Vauvatoiveinen, olipa hyviä uutisia! toivottavasti vuotelut loppuu ja pieni pysyy matkassa mukana. Yhtä odottamista ja jännittämistähän tämä on, mutta kaiken sen pelon arvoista, jos kaikki menee hyvin ja lopussa saa sen ihanimman palkinnon päivä kerrallaan ja toivotaan parasta.

 

Voi vauvatoiveinen, vasta tänään kerenny lukemaan kuulumisiasi ja kyllä henkeäni pidättelin tänne toiselle sivulle asti. Voi kun viikot menisivät nopeasti ja saisit ultrasta hyviä uutisia! Olisi niin kohtuutonta sinun kokea taas uutta keskenmenoa Iso :hug:

Täällä oli eka ultra takana ja kaikki näytti toistaiseksi hyvältä! Vielä on kuitenkin piiiiitkä matka edessä eli vielä en huokaise helpotuksesta tai tunne minkäänlaista iloa.

Jentolle vielä peukut ja kivat että vihdoin sait lääkärin langan päähän!

Valoa päiviinne, kevät on ihan muutaman kuukauden takana!!!

 

Sarasofia, meillä kyl tutkittiin kaikenlaista, istukka ok, kromosomit kai ok, en halunnut vauvan obduktiota, kun oli norm näköinen, ei kuulemma ole mitenkään välttämätöntä kun normaalit piirteet. Ei ollut infektiota kuten listeriaa tai toksiplasmaa. Hyytymistekijät oli ok. Eli ei löytynyt syytä, voi olla että toistuu tai sitten ei. Raskaus oli spontaani, sen jälkeen ei raskautuminen ole enää onnistunut ja tämä raskaus on hedelmöityshoitojen tulos (2,5v keskenmenosta), mikä sekin lisää keskenmenon riskiä. Miten teillä?
Eilen kotidoppler tuli postissa, löysin sykkeen aika helposti ja tänään hain ja hain mut lopulta löytyi.

Niplis 9+3

 

Täällä kaikki nyt hyvin. Ei vuoda, ei koske. Jos olisi kaikki hyvin helmikuun alun ultrassa, niin oltaisiin pisimmällä kuin koskaan... Jännittää. Tissit on kipeet ja välillä hiukan huono olo, mutta ei ole vielä kunnolla alkanut.

Onnea kaikille meille nyt näihin raskauksiin! Se me ansaitaan. Hyvää viikonloppua!

 

vauvatoiveinen ihanaa että kaikki on kunnossa!

Mä täällä hämmästelen kasvavaa mahaa. Joo, kyllä siellä joku on Pahaolo meni onneks menojaan, menisi vielä flunssakin niin vois taas päästä normaalielämään kiinni.

Mukavaa viikonloppua kaikille, mielenrauhaa ja uskoa onnistumiseen :heart: Mua auttoi paljon kun ajattelin, että kun kerran kävi huonosti niin nyt todennäköisyys on mun puolella.

samour 14+3

 

Sarasofia, onnea hyvistä ultrakuulumisista

Vauvatoiveinen, kuulostaa hyvältä jospa se nyt siitä rauhottuisi ja seuraavassa ultrassa tulee hyviä uutisia

Vauvalla on kovat jumppatuokiot meneillään paljon potkiskelee öisinkin. Nuo liikkeet onkin se, mikä saa kestämään nämä pirulliset lonkkakivut edes vähän paremmin. Ja onhan palkinto mitä mahtavin, jos kaikki menee hyvin

Pihla 21+5

 

Tosi hienoa vauvatoiveinen, että asiat alkaa olla paremmin

Täällä ajoittain aina jomottavaa särkyä alaselässä, nyt jo useampi päivä sitä takana. Välillä mä pelkään keskenmenoa tai kohdunulkoista, välillä taas kelailen sitä iskiakseksi tai vastaavaksi, koska kipu on paikannettavissa, se on aika lievää ja helpottuu levolla tai asennonvaihdolla. Keskenmenoissa selkäkipu on ainakin ennen ollut aika raastavaa ja on vaatinut kipulääkkeitä + lämmintä. Ja nyt ei ainakaan vielä oo ollut mitään vuotoja.

Maanantaina saan viimein sen oman gyneni linjan päähän. Toivon että sillä olis aikaa ottaa mut varhaisultraan jo ens viikolla, koska palavasti nyt haluaisin tietää, ettei tää oo kohdunulkoinen, tuulimuna tai kkm.

Sitäkin luin, että ilmeisesti mun taustoilla tää raskaus luokitellaan riskiraskaudeksi ja jatkossa seuranta pitäis toteutua sen mukaisella äippäpolilla. Saa siis nähdä, tuleeko jatkossa lähete Taysiin. Olisipa ainakin töistä lyhyt matka ja joku asiantuntija tavoitettavissa ympäri vuorokauden.

Jälleen kerran maanantaihin on niin kovin pitkä aika.

 

Jentolle tulin kommentoimaan vielä... Mulla on sellaista jomottavaa selkäkipua ollut oikeastaan koko raskauden ajan. Välillä on pois monta päivää ja välillä vaivaa useamman päivän putkeen. Tytön odotusaikana oli samaa läpi raskauden. Ja se raskaus ainakin päättyi onnellisesti, lopputulos pötköttelee tuossa kainalossa yöunille käymässä

Mullakin on tässä raskaudessa ultria n. 8 viikon välein. Ei siis riskiseurantaa sentään tällä tahdilla, mutta tarkempi seuranta kuitenkin. Viikon 28+ ultra on painokontrolli tytön alhaisen syntymäpainon takia ja viikolla 36 tulee synnytystapa-arvio, kun edellinen on ollut sektio.

Ihan jäätävä lonkkakipu pamahti vielä tähän iltaan. Piti sitten taas turvautua panadoliin. Toivottavasti saan nukutuksi. Inhottavaa särkyä ja vihlontaa molemmissa lonkissa. Vähän pelottaa, miten pahaksi vielä menee, kun tytöstäkin oli välillä aika pahana, mutta ei näin pahana edes ihan lopussa. Mutta edelleen kärsin kaiken, kunhan kaikki muuten menee hyvin. Kivut ja säryt unohtuu nopeasti, kun palkinnon saa syliin

 

Kiitos Pihla, tuo tieto rauhoittaa jo kummasti välillä on jo lähes koomista, kuinka monta kertaa mulla fiilikset vaihtuu rauhallisesta, tyynestä varmuudesta semmoiseen tääeivoipäättyähyvin-kauhuun

 

Jento, niin tuttu tunne! mä olin viikoilla 17+ ihan lähellä paniikkikohtausta. Mulla oli, ja on välillä vieläkin, sellainen vähän arka kohta mahassa. Luultavasti johtuu siitä sektiosta. En ollut tuntenut oikein liikkeitäkään siihen mennessä kuin ihan yksittäisiä silloin tällöin. Yhtäkkiä iski kylmä hiki ja hirveä paniikki, että tämä päättyy vielä huonosti. Joku tovi meni, että sain itseni rauhoittumaan. Rakenneultrassa ei arkuudelle mitään syytä löytynyt ja neuvolalääkärikin oli sitä mieltä, että kiinnikkeistä johtuvaa. Mutta kun se paniikki iskee, niin se tulee ihan valtavalla voimalla, eikä siinä paljon järki auta sillä hetkellä. Tätä tämä on varmaan läpi raskauden. Välillä on sitten onneksi myös se tyyneys, että hei meille ihan oikeasti tulee vauva ei auta kuin mennä päivä kerrallaan.

 

Heippa! Olipa ihanaa, kun löysin tällaisen ketjun. Musta tuli heti vakilukija, joten ajattelin sitten kirjoittaakin. Kokeilen nyt ensin ilman rekisteröitymistä.

Sain kolmannen plussan tiistaina. Takana on parin vuoden ajalta erinäisiä hoitoja: clomifenia, letrozolia, yksi kierto gonal-f:ää ja yksi inseminaatio, ja parin keskenmenon lisäksi pari kemiallista raskautta. Eka raskaus vuonna 2013 paljastui nt-ultrassa tuulimunaksi, kun olin vakuutellut itselleni, etten tarvitse varhaisultraa. Toinen yhtään pidemmälle edennyt raskaus päättyi elokuussa 2014 viikolla 6+ jotain.

Ja nyt sitten, tuntuu ihan oikealta raskaudelta kaikkinen vihlaisuineen. Virallisesti viikkoja olisi 5+5, mutta todellisuudessa ovulaatio oli varmaankin joulupäivänä tai sen jälkeen. Vielä viikko sitten lauantaina testi ei näyttänyt kunnollista plussaa, vaan "roskishaamun". Tää saatiin ihme kyllä alulle ilman hormoneja, söin pari kiertoa metforemia pco:n hoidoksi ja suureksi yllätykseksi rupesinkin ovuloimaan!

Keskenmenojen syystä ei tietysti ole osattu mitään sanoa, voi olla pco tai joku muu, ikääkin on jo yli 35. Lisäksi syksyn tutkimuksissa havaittiin samat korkeat fosfolipidivasta-aineet kuin Jentolla. Mutta mulle sanottiin, että lääkitystä ei määrätä, ennen kuin arvot ovat olleet korkeat kaksi kertaa 3 kk:n välein! Eli pääsin vasta tällä viikolla kontrollikokeeseen ja tulokset menee ensi viikkoon... En vaan uskaltanut ottaa aspiriinia oma-aloitteisesti, mutta olen kyllä niin vihainen, jos tämäkin menee kesken sen takia, ettei lääkettä määrätty heti. Kävin aiemmin yksityisellä klinikalla, jossa lääkärini varmasti olisi antanut reseptin heti, mutta kun siirryimme kalliiden keskenmenotutkimusten takia yksityiselle, tää meni nyt näin. Grr.

Kaiken lisäksi on tietty taas alkanut olla sitä pientä punertavaa/rusehtavaa vuotoa, jota on ollut aiemmissakin raskauksissa. Eli se voi merkitä, ettei tämäkään ole kunnolla kiinni - tai sitten ei. Kun nyt saisi hermot pidettyä kasassa (ja toukan kyydissä) ensi torstain ultraan asti, niin se olisi jo saavutus. Vaikka enpä usko, että silloin vielä näkyy sykettä, koska viikot ei varmasti ole normikierron mukaiset.

Huh, kiitos tästä keskustelusta, että pääsin avautumaan. Todellakin vaihtelee mieliala vauva-arjen suunnittelusta tulevan keskenmenon suremiseen.

 

Tervetuloa joukkoon Eliza ja onnea plussasta! Sullakin on ollut aikamoisia koettelemuksia jo takana! Toivottavasti nyt plussa on se pysyvä ja raskaus jatkuu hyvin

Noista veren hyytymistekijöistä. Ymmärrän hirvittävän hyvin sen vihaisuuden tunteen, mistä puhuit, koska oma reaktioni alkuun oli ihan samanlainen. Käytännöt varmaan toki vaihtelee paikkakunnittain ja lääkäreittäin, mutta jännä ettei kohonneita fosfolipidi-arvoja ajatellen sulla aloitettu vielä mitään, koska lääkitys itsessään pitäisi olla aika vaaraton. Toki joissain ohjeissa taidettiin mainita jopa, että lääkitys aloitettaisiin vasta rv8 tienoilla (tämä vaihtelee paljon lähteistä riippuen), joten aikaahan vielä on ja suosittelen lämpimästi hiillostamaan hoitavaa lääkäriä asiasta

Mullekin on kyllä ohjelmoitu se kontrollikoe noin 2kk:n päähän (jonka jälkeen vasta lopullinen kanta voidaan ottaa), mutta läpikäytyjen keskenmenojen ja kohonneiden hyytymisarvojen vuoksi lääkärikin suositteli aloittamaan Primapanin jo nyt (sitä ennenhän pari päivää nappailin Disperiniä omin päin..), koska niin pienellä annoksella ei ole todettu olevan haittaa äidille eikä sikiölle. Mun kaikki keskenmenot on tapahtuneet varhaisilla viikoilla (4+4, 5+5 ja 6+1) ja tätä vielä aika vahvasti korostin lääkärille, kun aspiriinilisästä kyselin. En tiedä, sainko itse Primaspanin aloituksesta enemmän henkistä vai fyysistä tukea , mutta jotain uskon sen tehneen, koska nyt on täynnä 6+0 ilman suurempia kipuja tai vuotoja, ja jos maanantaihin asti päästään niin ollaan ylitetty edellisten keskenmenojen rajapyykit.


Paljon onnea vielä plussasta ja tarrasukkia tähän raskauteen mukaan, vuodot voi onneksi olla vaarattomiakin vaikka pelottavat

 

Tervetuloa Eliza! Onnittelut raskaudesta ja nyt toivotaan, että tällä kertaa kaikki menee hyvin loppuun saakka mullakaan ei ole koskaan viikot pitäneet paikkaansa ultrassa. Tässä raskaudessa osui kaikista lähimmäs ja heitti vain 6 päivällä tytöstä heitti parilla viikolla ja keskenmenneessä peräti kolmella viikolla.

Jento, toivottavasti rajapyykit ylittyy paukkuen hetkellinen huojennus se on sekin. Mulla kkm:ssa sikiö oli kuollut viikoilla 9+2 ja kun tässä raskaudessa rv 10+3 todettiin elävä sikiö, niin jollain tapaa luotto onnistumiseen kasvoi vaikka se paniikki välillä iskeekin.

Mitenkäs Vauvatoiveisella menee?

Täällä poksuu 22+0

 

Niplis, meiltä löytyi patologisissa tutkimuksissa kromosomivika Eli periaatteessa hyvä että syy löytyi, mutta mutta... pelottaahan se että toistuu?

Mä en oo nyt tuon hyvinmenneen ultran jälkeen uskaltanut doppleria käyttää. Löysin ekan kerran sykkeet jo reilu viikko sitten, hyvin hiljaa ja hyvin pienen ajan ne kuului, sen jälkeen monta kertaa yritin mitään sykettä kuitenkaan kuulematta. Pelkään että nyt taas etsin turhaan ja pelko hiipii persuksiin... oottelen että np-ultra lähempänä ja sitten kokeilen uudestaan. Mulle selvis silloin viikolla että mulla on tosi taaksepäin kohtu eli johtuu varmaan siitä että vaikea löytää + jos löytyy niin kuuluu tosi hissukseen vielä.

Eilen oli tosi huono olo kun päivällinen venyi. Usko siis kuitenkin kova että mahassa kaikki hyvin

sarasofia 9+4

 

Pakko kommentoida, koska muistan miten tarinat onnistumisista saivat itsenikin aikanaan paremmalle mielelle. Mulla kahden keskenmenon jälkeen kolmas raskaus menossa. Viikolla 11 koin massiivisen verenvuodon ja olin varma keskenmenosta, niin epätoivoiselta tilanne näytti. Kätilöopistolla kuitenkin todettiin elävä sikiö. Nyt viikkoja kasassa 32. Kaikki voi siis lopulta kääntyä parhain päin. Tsemppiä ja onnea matkaan!

 

Tänne ei kuulu suurta uutta. Hiukan oli eilen aamulla pahoinvointia ja tänäänkin sellaista pientä, mutta ei ole kunnolla alkanut. Ihan pientä tuhrua edelleen, mutta ei koske mihinkään nyt. Pari viikkoa olisi jännitettävä... Digi antoi tänään 3+ eli ihan oikein ainakin se. Mutta jotenkin on vaikea luottaa siihen, että kaikki olisi hyvin. Pelkään, että ultrassa on taas kuollut alkio.

Yritetään porskutella eteenpäin peloista huolimatta!

Pihla: komeat viikot jo, onnea!

 

Okei, onnistuin rekisteröitymään, piti vaan vähän muokata nimeä. Kiitos teille!

Jento: Tosiaankin aion saada selvyyden nyt tähän fosfolipidiasiaan, kun tapaan lääkäriä torstaina. Kun soitin klinikalle, sain vain hoitajan langan päähän ja sanoin kyllä, että verikokeen tulokset pitää katsoa. Luulin, että ne ehkä tulisi päivässä, mutta labrassa sanottiinkin, että voi mennä tämän viikon lopulle. Jossain netin virallisissa dokumenteissa puhutaan lähinnä, että nuo korkeat arvot voisi aiheuttaa myöhäisiä keskenmenoja, mutta jotenkin nää meidän kokemukset voisi vihjaista, että ehkä myös varhaisia...? Toivottavasti sulla menee rajapyykkipäivä hyvin!

Mulla ei ole nyt enää ollut vuotoa, saisi pysyäkin poissa, ettei tarvitsisi ihmetellä. Toissa yönä heräsin siihen, kun mahaa kouristi niin kuin kuukautiskivuissa. Onneksi olin joskus lukenut, että sekin on ihan normaalia, muuten olisin varmaan panikoinut... Ja nopeastihan se meni ohi.

 

Tervetuloa uudet!

Täällä jatkuu trilleri. Aamulla huomasin vessassa, että tuhruttaa taas enemmän. Koko päivän on tullut tummanruskeaa vuotoa, ei juuri mitään housuihin asti, mutta reilusti paperiin. Kipuja ei juurikaan ole, mutta pelko on koko ajan päällä. Voi huokaus! Hiukan helpompaa olisin toivonut...

 

Laialou, rohkaisevaa kuulla, että kaikki on mennyt hyvin onnittelut! Onnistumiset luo toivoa

Sarasofia, noilla viikoilla vauvanalku pääsee niin helposti doppleria karkuun, että ei kannata huolestua, jos äänet yhtäkkiä katoaa mulla vielä viime viikolla neuvolalääkäri hukkasi sydänäänet oli onnistunut löytämään ja sitten ne katosi. Taisi vauvanalulle riittää vakoilut helpompi olla huolestumatta, kun liikkeet kuitenkin tuntui kaiken aikaa. Ei tyyppi tykännyt, kun vatsaa paineltiin

Eliza, mulla oli etenkin ekassa raskaudessa tosi kovia menkkamaisia kipuja johonkin viikoille 12+ saakka. Silloin tein testinkin tosi myöhään, kun oli niin menkkaolo, että odottelin niitä menkkoja alkavaksi. Ja se raskaus tosiaan päättyi onnellisesti

Vauvatoiveinen, kylläpä sua nyt piinataan. Yritetään pitää luotto siihen, että kaikki kuitenkin on kunnossa tuhrutteluista huolimatta tiedän, ettei ole helppoa, mutta on vaan yritettävä elää hetki ja päivä kerrallaan. Mulla tuli yhtenä yönä (joo, yöllä ihan oikeasti ) sellainen fiilis, että tällä kertaa vauvatoiveinen onnistuu. Outoa, eikö, kun ei me edes tunneta toivottavasti osuu yhtä oikeaan kun mun poikaolo tässä raskaudessa. Tänään mulla oli sellainen tunne, että yhden ystävän synnytyksessä tulee ongelmia ja niin siinä sitten tulikin ei sen puoleen, että mulla koskaan olisi ennustajan lahjoja ollut, mutta nyt on fiilikset osuneet aika hyvin kohdilleen.

Mulla oli tänään liikkeet hukassa. Jotain yksittäisiä tuntui aamulla ja yleensä tämä on kova mylläämään. Onneksi se tuttu myllerrys sitten iltapäivästä taas alkoi potki varmaan vaan taas mun selkärankaa kohti. Mutta kyllä se aina huolestuttaa, jos tajuaa ettei ole tuntenut liikkeitä vähään aikaan.

 

Täällä 6+3, eli omia ennätyksiä tehdään jos ei muuta.

Gyne soitti viimein tänään, se ihminen on vaan aina niin ystävällinen. Varhaisultra on torstaina, sit tiedetään uskaltaako jo innostua vai ei. Luget aloitetaan ilmeisesti silloin kans. Kauhunsekaisella jännityksellä edetään nyt siis kohti torstaita..

Joko vauvatoiveisen trilleri on helpottunut?

 

Ei sitten hyvin päättynyt tämäkään toive. Oon tänään vuotanut kuin putous erinäisiin vessoihin ympäri kaupunkia. Kipuja oli sen verran, että nappasin ibusalia kun ei muutakaan ollut käsillä, ajattelin että mitä väliä enää tässä vaiheessa.

Ihan tosissani yritin ajatella taas, että vuodot voi olla harmittomia, menkkakivut voi olla harmittomia. Mutta ei sitten auttanut. Olen täysin varma, että torstaina ultrassa pääsee ihastelemaan tyhjää kohtua.

 

Voi Eliza :hug: todella kurja juttu, kovasti jaksamisia sinne :hug: positiivista kuitenkin, että ovikset on lähteneet käyntiin ja uusi raskautuminen voi käydä nopeastikin, jos ultrassa ei enää mitään näy. Ja tutkimustulosten saannin myötä saat toivottavasti myös lääkkeellisen tuen, jos sen tarvetta ilmenee.

Minulle eräs hyvin tärkeä ihminen sai esikoisensa noin 37-vuotiaana. Sitä edelsi vuosien yritys ja kolme keskenmenoa (n. rv8-rv11). Esikoisen raskausaikana istukka repesi osittain kahdesti ja suurin osa raskausajasta meni vuodelepomääräyksessä. Hän sai kuitenkin terveen lapsen muutama vuosi sitten ja tätä nykyä lapsia on jo kaksi. Hänkin onnistui lopulta ja sen pohjalta jaksan uskoa, että niin mekin kaikki jossain vaiheessa. :heart:

 

Eliza :hug: Voi kurjuuksien kurjuus... voimia kovasti!

vauvatoiveinen: Miten voit tänään?